Ampumaurheiluliitto palkitsi Vuoden valmentajana riistamaalilajien valmentajana toimivan Ville Häyrisen, joka edustaa Luhangan Ampujia. Suomalaiset ovat menestyneet mainiosti liikkuvan maalin MM- ja EM-kilpailussa tänäkin vuonna. Liikkuvan maalin ampujat voittivat yhdeksän hopeaa ja yhden pronssin liikkuvan maalin MM-kilpailussa Suomen Urheiluopistossa elokuun lopussa. Vuoden nuori ampuja on Lounais-Hämeen Ampujien 20-vuotias Vesa Pietarila, joka ampui neljänneksi skeetin MM-kilpailussa ennätyksellään 120 kiekkoa elokuun puolivälissä Mariborissa Sloveniassa. Vuoden yllättäjä on Raseborg Skyttaren Staffan Holmström, joka voitti MM-hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin sekajuoksuissa Suomen Urheiluopistolla. Huippuampujien cupkilpailun voitti Raseborg Skyttaren Krister Holmberg.

- Kyllähän se kannustaa, kun oma työ huomioidaan, Satu Mäkelä-Nummela kommentoi valintaansa Vuoden ampujaksi toisen kerran peräkkäin.

Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava 39-vuotias Satu Mäkelä-Nummela pystyi ampumaan hyvän kauden olympiavoittoaan sulatellessaan. Hän paukutti MM-pronssia Slovenian Mariborissa 11. elokuuta olympiavoiton vuosipäivänä. MM-kisassa hän sivusi peruskilpailun ME-tulosta 74 kiekkoa. Kotimaisen kauden päätteeksi hän ampui trapin finaalin SE-tuloksen 95 (72+23) kiekkoa Superfinaalissa Hollolan Hälvälässä 5. syyskuuta.

- Tämä vuosihan meni ihan huipusti. Olisi voinut ajatella, että viime vuoden jälkeen joudun menemään pohjia myöten. Kauden tulostavoitteeni oli 72 kiekkoa, mikä ylittyi kirkkaasti, ja tänäkin vuonna hyvä tulos osui kauden tärkeimpään kisaan. MM-pronssi on minulle kova saavutus. MM-kisat ovat arvoasteikossa heti olympialaisten jälkeen. Aivan loistava vuosi. Hyvä ponnistaa ensi vuoteen, orimattilalainen Mäkelä-Nummela summasi kauttaan.

Satu Mäkelä-Nummela on ainoa suomalaisurheilija, jonka nimissä on olympialajin voimassa oleva maailmanennätys. Hän on vasta kuudes ampuja, joka on onnistunut ampumaan ME-tuloksen olympialajissa. Aiemmat olympialajien ME-ampujat ovat Esa Kervinen (pienoiskiväärin makuu, 598 pistettä, vuonna 1970), Ralf Westerlund (ilmakivääri, 594, 1985), Tapio Säynevirta (ilmakiväärin finaali, 699,1, 1988), Paavo Palokangas (vapaapistooli, 577, 1979) ja Satu Pusila (trapin finaali, 95 kiekkoa, 1998).

- En edes unelmoinut ME-tuloksesta ennen kauden alkua. 72 kiekkoakin oli kova tulostavoite. Mutta kun ammunta osui kohdalleen, niin se vain meni. 74 kiekon ME-tuloksen sivuamista pidän todella hyvänä saavutuksena, kun se on niin pienestä kiinni. Siinä ei saanut karata kuin yksi kiekko. Yhdessä sarjassa saattaa helposti mennä ohi viisi kuusikin kiekkoa.

Satu Mäkelä-Nummela kilpailee trapin maailmancupfinaalissa Pekingissä sunnuntaina. Kisa on Suomen aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Maailmancupfinaalin myötä Satu Mäkelä-Nummela palaa Pekingin ampumaurheilukeskukseen ensimmäisen kerran olympiavoiton jälkeen.

- Mielenkiintoisinta olisi päästä käymään kisakylässä ja katsoa, miten systeemit ovat muuttuneet. En usko, että ampumaradalla mikään on muuttunut. Kivahan sinne on mennä katsomaan ja fiilistelemään. Viimeksi fiilistely jäi niin lyhyeksi, kun voiton jälkeen alkoi kauhea kieputus, hän totesi.

- Lähden ihan positiivisella mielellä kisaan, vaikka maailmancupfinaali on yleensä ollut minulle vaikea kisa ja olen ollut häntäpäässä.

Ampumaurheilijat alkavat kilvoitella olympiamaapaikoista jo ensi vuonna. Ensimmäiset paikat ovat jaossa Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien 50. MM-kilpailussa Saksan Münchenissä heinä-elokuun vaihteessa.

- MM-kisaan satsaan. Leireilen kuusi seitsemän viikkoa etelässä ennen ensimmäisiä maailmancupin kilpailuja (huhtikuun puolivälissä Pekingissä). Jos paikan saisi heti MM-kilpailusta, se helpottaisi omaa ammuntaa, Mäkelä-Nummela sanoo.

- Münchenin uudet haulikkoradat ovat aivan messevät paikat ampua. Jo viime keväänä siellä ammuttiin hurjan kovia tuloksia maailmancupissa (voittaja Venäjän Irina Laricheva 92=72+20), vaikka silloin taustat eivät vielä olleet kunnossa.

Ampumaurheiluliiton Vuoden ampujat
1965 Hannele Wirilander
1967 Simo Morri
1969 Kimmo Hovila
1970 Esa Kervinen
1974 Markus Remes
1975 Seppo Mäkinen
1976 Markus Remes
1977 Helvi Leppämäki
1978 Paavo Palokangas, Seppo Mäkinen ja Juha Rannikko
1979 Paavo Palokangas
1980 Mauri Röppänen
1981 Arto Vainio
1982 Sirpa Ylönen
1983 Matti Nummela
1984 Rauno Bies
1985 Ralf Westerlund
1986 Juha Hirvi
1987 Seppo Mäkinen
1988 Pirjo Peltola
1989 Jari Pälve
1990 Petri Eteläniemi
1991 Satu Pusila
1992 Juha Hirvi
1993 Satu Pusila
1994 Satu Pusila
1995 Riitta-Mari Murtoniemi
1996 Riitta-Mari Murtoniemi
1997 Janne Himanka
1998 Satu Pusila
1999 Pia Julin
2000 Juha Hirvi
2001 Marko Kemppainen
2002 Helena Juppala
2003 Krister Holmberg
2004 Marko Kemppainen
2005 Juha Hirvi
2006 Petri Savinainen
2007 Mira Nevansuu
2008 Satu Mäkelä-Nummela
2009 Satu Mäkelä-Nummela

Suomen Ampumaurheiluliiton palkitut

Vuoden ampuja 2009: Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Huippuampujien cupkilpailun voittaja: Krister Holmberg, Raseborg Skyttar.

Vuoden nuori ampuja: Vesa Pietarila, Lounais-Hämeen Ampujat.

Vuoden yllättäjä: Staffan Holmström, Raseborg Skyttar.

Vuoden valmentaja: Ville Häyrinen, Luhangan Ampujat.

Ampujien ansiomerkit

Kultainen ansiomerkki: Petri Runtti, Range Masters (Oulu).

Hopeinen ansiomerkki: Jarkko Halminen, Mikkelin Ampujat.

Erikoismaininnat: Jukka Mikkonen, Haapajärven Ampumaseura (täydet 600 pistettä ilmakiväärissä vammaisampujien R5-sarjassa), Marko Nikko, Sibbo Skyttegille (viisi henkilökohtaista EM-kultaa), joukkue Antero Mustamäki, Ari Salin ja Timo Näätänen Lihavainen (mustaruudin halikon EM-kultaa EE-tuloksella).

Kultahippupalkinnot

Vuoden kultahippuampuja: Joni Mäkitalo, Joensuun Ampujat.

Vuoden kultahippuohjaaja: Antero Sorvali, Lammin Ampumaseura.

Vuoden kultahippuseura: Siilinjärven Urheiluampujat.

SAL:n Hyvä Seura-palkinto: Kuusankosken Ampujat

SAL:n ympäristö- ja olosuhdepalkinnot: Raseborg Skyttar ja Mikkelin Ampujat

Haulikkolajien palkitut

Trap, N-sarja: Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Trap, juniori: Jesse Kinnunen, Sibbo Skyttegille.

Trap, Y-sarja: Ari Jokinen, Lahden Ampumaseura.

Trap, Y55-sarja: Heikki Siivonen, Lahden Ampumaseura.

Skeet, N-sarja: Marjut Heinonen, Haapaveden Ampumaseura.

Skeet, juniori: Vesa Pietarila, Lounais-Hämeen Ampujat (Forssa).

Skeet, Y-sarja: Lauri Leskinen, Sibbo Skyttegille.

Skeet, Y55-sarja: Hartte Ojanen, Hyvinkään Metsästysampujat.

Sporting, N-sarja: Hanna Keinänen, Jakobstads Skytteförening.

Sporting, Y-sarja: Jari Rajala, Sibbo Skyttegille.

Sporting, juniori: Lassi Vesakoski, Jakobstads Skytteförening.

Sporting, Y55-sarja: Rune Sundqvist, Jakobstads Skytteförening.

Kiväärilajien palkitut;

Kiväärimies: Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat.

Kiväärinainen: Hanna Etula, Lahden Ampumaseura.

Kivääripoika: Juho Kurki, Kankaanpään Ampujat.

Kiväärityttö: Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat.

Pistoolilajien palkitut:

Pistooliampuja: Teemu Tiainen, Poliisien Ampumaseura (Helsinki).

Vuoden pistoolinuori: Anette Källi, Lehtimäen Ampujat.

Vuoden työnsankari: Ari Meinander, Lahden Ampumaseura.

Riistamaalilajien palkitut:
Vuoden paras: poikien joukkue Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Mårten Westerlund, joka voitti vuoden aikana neljä MM-hopeaa, kolme EM-hopeaa ja yhden EM-pronssin.

Vuoden nuori ampuja: Tomi-Pekka Heikkilä, Kymppi-64 (Kangasala).

Vuoden yllättäjä: Staffan Holmström, Raseborg Skyttar.

Siluettilajien palkitut:

Vuoden siluettiampuja 2009: Marko Nikko, Sibbo Skyttegille.

Vuoden pistooliampuja: Pasi Hakala, Vammalan Seudun Ampujat.

Vuoden pistooliyllättäjä: Jouni Jyrä, Vammalan Seudun Ampujat.

Vuoden kivääriampuja: Jasmine Uuttu, Salon Seudun Ampujat.

Practicalin palkitut

Vuoden practical-ampuja 2009: Raine Peltokoski Vasa Skyttegille – Vaasan Ampujat.

Vuoden practical-seura 2009: Suomussalmen Urheiluampujat.

Kasa-ammunnan palkitut
Vuoden kasa-ampuja 2009: Mauri Mukari, Vähäkyrön Viesti.

Mustaruudin palkitut:
Vuoden mustaruutiampuja 2009: Timo Näätänen Lihavainen, Sibbo Skyttegille.

Ampumaurheilukanavan löydät täältä: http://www.floobs.fi/channel.html?id=12807.

Suorat nettilähetykset löydät myös Ampumaurheilunetistä.

- 90-vuotisjuhla vetää upeasti väkeä Vierumäelle. Loppuun myydylle juhlaillalliselle on ilmoittautunut 210 ampumaurheilun ystävää, mikä on ennätysmäärä Grande Finalen historiassa. Vierumäki Areenan pääjuhlaan ja lajiparlamentteihin mahtuu vielä hvvin, toteaa Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Suomen Ampumaurheiluliiton 90-vuotisjuhlaviikonloppu 31.10.-1.11. koostuu perinteisestä asiaohjelmasta ja 90-vuotisjuhlaohjelmasta. Asiaohjelma, muun muassa lajiparlamentit, alkaa lauantaina kello 9.30 ja ohjelmaa on tarjolla koko päivän. Asiaohjelma jatkuu sunnuntaina tietoiskuilla aselaista ja ampumakortista sekä muista yhteisistä asioista. 90-vuotisjuhlaohjelma alkaa onnittelujen vastaanotolla lauantaina kello 14 ja jatkuu iltajuhlalla kello 18.

- Toivon osallistujien tulevan tilaisuuksiin hyvissä ajoin paikalle. Lisäksi toivon ymmärrystä, jos ihan kaikki eivät enää saa haluamaansa koko pakettia, kun osanottajamäärä on rajattu. Jokaisen mukaan tulevan on joka tapauksessa ilmoittauduttava Ampumaurheilunetin kautta.

90-vuotisjuhlaviikonloppuun majoituksen varanneiden on ensimmäisenä ilmoittauduttava Vierumäki Receptionissa, jossa he täyttävät majoituskortin ja saavat ohjeet majoituksesta. Ampumaurheiluliiton tapahtumaan ilmoittautuminen on Urheiluhallin luentokaaressa, jossa se oli myös viime vuonna. Luentokaaressa osanottajat saavat materiaalin, esimerkiksi illalliskortin.

Ampumaurheiluliiton 90-vuotisjuhlaviikonlopun ohjelma

Lauantai 31.10.2009

klo 9.00: Ilmoittautuminen ja tulokahvit, Urheiluhalli, Luentokaari
klo 9.30: Juhlalajiparlamentin yhteinen avaus, Luentokaaren auditorio
klo 10.30: Lajiparlamentit alkavat
klo 12.15-13.00: Lounas, Country Club
klo 14.00 -16.30: Onnittelujen vastaanotto, Country Club, LS 1 (aikavaraukset 09-3481 2452/Pirjo Manninen)
klo 15.00: Päiväkahvit
klo 18.00-20.00: 90-vuotisjuhla ja Grande Finale – vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus, Vierumäki Areena. (Avoin kaikille)Tumma puku tai juhlapuku.
klo 21.00- : Juhlaillallinen. Country Club (Illalliskortti 25,-/hlö)

Sunnuntai 1.11.2009

klo 7.30-9.00: Aamiainen
klo 9.00: Ampumaharrastus ja Ampuma-kortti ampumakouluissa, seuroissa
Mitä toimintoja uusi laki määrittää seuroille jatkossa?
Muut yhteiset asiat
klo 11.30 Turvallista kotimatkaa

Ohjelmapakettien hinnat ja ilmoittautumislomakkeen löydät täältä.

- 90-vuotisjuhla vetää upeasti väkeä Vierumäelle. Tapahtumaan on jo nyt ilmoittautunut yli 220 ampumaurheilun ystävää, mikä on ennätysmäärä Grande Finalen historiassa. Vierumäki Areenan pääjuhlaan mahtuu vielä hvvin, mutta illallisella ja majoituksessa on enää vain muutamia paikkoja nopeimmille ilmoittautujille. Olen iloinen, että kenttäväki haluaa olla mukana yhteisessä juhlassamme näin aktiivisesti. Iso osallistumismäärä tekee juhlasta hienon, toteaa Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Suomen Ampumaurheiluliiton 90-vuotisjuhlaviikonloppu 31.10.-1.11. koostuu perinteisestä asiaohjelmasta ja 90-vuotisjuhlaohjelmasta. Asiaohjelman, muun muassa lajiparlamentit, alkaa lauantaina kello 9.30 ja ohjelmaa on tarjolla koko päivän. Asiaohjelma jatkuu sunnuntaina tietoiskuilla aselaista ja ampumakortista sekä muista yhteisistä asioista. 90-vuotisjuhlaohjelma alkaa onnittelujen vastaanotolla kello 14 ja jatkuu iltajuhlalla kello 18.

- Juhlaillallinen on lähes loppuunmyyty. Majoituskiintiössämme on vain muutama yksittäinen hajapaikka enää jäljellä. Lajiparlamentteihin ja 90-vuotisjuhlaan eli niin sanotusti päivävieraaksi toki mahtuu vielä mukaan, Risto Aarrekivi kertoo.

- Toivon osallistujien tulevan tilaisuuksiin hyvissä ajoin paikalle. Lisäksi toivon ymmärrystä, jos ihan kaikki eivät enää saa haluamaansa koko pakettia, kun osanottajamäärä on rajattu. Jokaisen mukaan tulevan on joka tapauksessa ilmoittauduttava Ampumaurheilunetin kautta.

90-vuotisjuhlaviikonloppuun majoituksen varanneiden on ensimmäisenä ilmoittauduttava Vierumäki Receptionissa, jossa he täyttävät majoituskortin ja saavat ohjeet majoituksesta. Ampumaurheiluliiton tapahtumaan ilmoittautuminen on Urheiluhallin luentokaaressa, jossa se oli myös viime vuonna. Luentokaaressa osanottajat saavat materiaalin, esimerkiksi illalliskortin.

Ampumaurheiluliiton 90-vuotisjuhlaviikonlopun ohjelma

Lauantai 31.10.2009

klo 9.00: Ilmoittautuminen ja tulokahvit, Urheiluhalli, Luentokaari
klo 9.30: Juhlalajiparlamentin yhteinen avaus, Luentokaaren auditorio
klo 10.30: Lajiparlamentit alkavat
klo 12.15-13.00: Lounas, Country Club
klo 14.00 -16.30: Onnittelujen vastaanotto, Country Club, LS 1 (aikavaraukset 09-3481 2452/Pirjo Manninen)
klo 15.00: Päiväkahvit
klo 18.00-20.00: 90-vuotisjuhla ja Grande Finale – vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus, Vierumäki Areena. (Avoin kaikille)Tumma puku tai juhlapuku.
klo 21.00- : Juhlaillallinen. Country Club (Illalliskortti 25,-/hlö)

Sunnuntai 1.11.2009

klo 7.30-9.00: Aamiainen
klo 9.00: Ampumaharrastus ja Ampuma-kortti ampumakouluissa, seuroissa
Mitä toimintoja uusi laki määrittää seuroille jatkossa?
Muut yhteiset asiat
klo 11.30 Turvallista kotimatkaa

Ohjelmapakettien hinnat ja ilmoittautumislomakkeen löydät täältä.

Suomen Ampumaurheiluliitto kutsuu seuraväkeä, urheilijoita, valmentajia, ampumaurheilun ystäviä joukolla Vierumäelle

Ohjelma

Lauantai 31.10.2009
klo 9.00: Ilmoittautuminen ja tulokahvit, Luentokaari

klo 9.30: Juhlalajiparlamentin yhteinen avaus, Luentokaaren auditorio

klo 10.30: Lajiparlamentit alkavat

klo 12.15-13.00: Lounas, Country Club

klo 14.00 -16.30: Onnittelujen vastaanotto, Country Club, LS 1(ajanvaraus 09-34812452)

klo 15.00: Päiväkahvit

klo 18.00-20.00: 90-vuotisjuhla ja Grande Finale – vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus, Vierumäki Areena. (Avoin kaikille) Tumma puku tai juhlapuku.

klo 21.00- : Juhlaillallinen. Country Club (Illalliskortti 25,-/hlö)

Pukeutumiskoodi: Tumma puku tai juhlapuku.

90-vuotisohjelmassa Areenalla klo 18-20.00 muun muassa virallisia tervehdyksiä, tanssiesityksiä ja välähdyksiä Ampumaurheiluliiton historian varrelta ja tottakai palkitsemisia. Iloisesta musiikista vastaa iso Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteri, tanssiesitykset Hot Club Dancers. Juontajana toimii tv-kasvo Jukka Laaksonen.

Bussikuljetus Country Clubilta Areenalle ja takaisin.

Sunnuntai 1.11.2009
klo 7.30-9.00: Aamiainen

klo 9.00: Ampumaharrastus ja Ampuma-kortti ampumakouluissa, seuroissa
Mitä toimintoja uusi laki määrittää seuroille jatkossa?
Muut yhteiset asiat

klo 11.30 Turvallista kotimatkaa

Juhlapaketit:
1) Koko viikonloppu: pe-su 150 €/hlö kahden hengen huoneissa tai mökeissä, hinta sisältää 90-vuotisjuhlan ja lajiparlamenttien lisäksi seuraavat ruokailut: perjantaina päivällinen, lauantaina aamiainen, lounas, päiväkahvit ja juhlaillallinen sekä sunnuntaina aamiainen. Lisähinta yhden hengen huoneesta 35 €/vrk.

2) Lyhyt viikonloppu: la-su 100 €/hlö kahden hengen huoneissa tai mökeissä, hinta sisältää lajiparlamentit ja 90-vuotisjuhlan sekä tulokahvit, lounaan, päiväkahvit, 90-vuotisjuhlan, juhlaillallisen ja sunnuntaina aamiaisen. Lisähinta yhden hengen huoneesta 35 €/vrk.

3) Lauantain päiväpaketti :40€/hlö, hinta sisältää tulokahvin, lounaan, päiväkahvin, 90-vuotisjuhlan ja illallisen sekä lajiparlamentit

4) Iltapaketti: 90-vuotisjuhla ja juhlaillallinen 25 €hlö

Ilmoittautumislomakkeen löydät täältä.

- Toivomme, että nykyiset lisenssiurheilijat maksavat kauden 2009-2010 lisenssinsä kotiinsa postitettavalla maksulomakkeella. Näin heidän maksunsa kohdistuu varmuudella oikein, toteaa Ampumaurheiluliiton Pirjo Manninen.

- Ensimmäisen lisenssinsä hankkivat saavat ostettua kauden 2009-2010 lisenssin Ampumaurheilunetissä 25. syyskuuta alkaen.

Vuoden 2009 tunnustukset jaetaan SAL:n parhaiden palkitsemistilaisuudessa Grande Finaleissa 31.10.2009 Vierumäellä.

Palkittavia muistetaan huomionosoituksin myös huhtikuussa Kultahippufinaalissa Turussa.

Lue lisää ja tee oma ehdotuksesi!

Ehdotukset uusista palkittavista perusteluineen tulee lähettää sähköpostitse Timo Rautiolle Ampumaurheiluliittoon 5.10.2009 mennessä.
timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi

”Osuttiin sitä ennenkin – Puhtaita osumia hyvässä seurassa jo 90 vuotta”-näyttelyn on toteuttanut Suomen Metsästysmuseo ja sen käsikirjoituksen on tehnyt Anne Tuomi. Näyttelyn perustana ovat vanhat valokuvat, jotka Metsästysmuseo on digitoinut Kantapuuhun (www.kantapuu.fi). Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen Ampumaurheiluliitto ja Suomen Metsästysmuseo.

90-vuotisnäyttelyt otsikot kuvaavat hyvin – kuten otsikoiden kuuluukin – Suomen Ampumaurheiluliiton historian vuosikymmeniä: Suomen Ampujainliiton synty, 1920-luku: Mitalitilit auki – seitsemän olympiamitalia, 1930-luku: Suomalaisen ampumaurheilun läpimurto, 1940-luku: Menestystä vielä sotavuosien jälkeenkin, 1950-luku: Helsingin olympialaiset ja liiton jäsenmäärän kasvu, 1960-luku: Ampujainliitto vahvistuu, 1970-luku: Uuteen nousuun, 1980-luku: Boikottiolympialaiset, 1990-luku: Naisampujat nousevat huipulle ja 2000-luku: Olympiamitalijuhlia.

Ampumaurheiluliiton historian lisäksi 90-vuotisnäyttely esittelee yhteensä 19 MM- ja olympiamitalistia haulikkoampuja Konrad ”Konni” Huberista haulikkoampuja Satu Mäkelä-Nummelaan. Huber (1892-1960) voitti olympiahopeaa lentoonammunnassa ja olympiapronssia sen joukkuekilpailussa Pariisin olympialaisissa 1924. Huber paukutti MM-kultaa SE-tuloksella 294/300 Helsingissä 1937 ja on ensimmäinen suomalainen haulikkolajien maailmanmestari. Satu Mäkelä-Nummela (1970-) on puolestaan ensimmäinen suomalainen haulikkolajien olympiavoittaja. Lisäksi Mäkelä-Nummelan olympiavoitto on suomalaisten naisampujien ensimmäinen olympiamitali.

Lisäksi näyttely nostaa esille Einari Oksan (1891-1952), Sven-Oscar ”S.O.” Lindgrenin (1905-1968), Pauli Aapeli Janhosen (1914-2007), Olavi Elon (1913-1979), Kullervo Kaarlo Veikko Leskisen (1908-1989), Johan Albert Ravilan (1887-1980), Toivo Mänttärin (1904-1992), Vilho Ilmari Ylösen (1918-2000), Mikko Johannes Jussi Nordquistin (1917-1989), Pentti Tapio Aleksi Linnosvuon (1933-), Väinö Markkasen (1929-), Rauno Biesin (1961-), Juha Hirven (1960-), Marko Kemppaisen (1976-) ja Henri Häkkisen (1980-).

Oksa laukoi kiväärilajeissa yhteensä 38 MM-mitalia. Lindgren ampui 9 MM-kultaa ja on ensimmäinen kolmella eri kiväärillä MM-kultaa voittanut suomalainen. Janhonen on maailman ainoa ampumaurheilija, joka on voittanut kolmessa kiväärilajissa asentokilpailun MM-kultaa. Janhosen meriittinä on 8 MM-kultaa, 8 MM-hopeaa ja 7 MM-pronssia. Kolme ME-tulosta ampuneen Elon mitalisaalis kiväärilajeissa on 7 MM-kultaa, 13 MM-hopeaa ja 6 MM-pronssia. Leskinen on eniten ammunnan maailmanmestaruuksia voittanut suomalainen; hän ampui kivääreillä 19 MM-kultaa, 21 MM-hopeaa ja 12 MM-pronssia. Ampujainliiton puheenjohtajanakin toiminut Ravila on laukonut kivääreillä 5 MM-kultaa, 2 MM-hopeaa ja 2 MM-pronssia. Nyrkkeilijänä urheilu-uransa aloittanut Mänttäri tähtäsi kiväärilajeissa yhteensä 19 MM-mitalia, joista 6 on kultaa. Ammunnassa, ampumahiihdossa ja sotilaspartiohiihdossa kilpaillut Ylönen on ainoa suomalaisurheilija, joka on voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa: hän ampui olympiahopeaa pienoiskiväärillä Helsingissä 1952 ja olympiapronssia vapaakiväärillä 1956 Melbournessa sekä voitti olympiahopeaa sotilaspartiohiihdossa 1948 St. Moritzissa. Ensimmäisenä ampujana Vuoden urheilijaksi 1958 valittu Ylönen voitti kiväärilajeissa yhteensä 19 MM-mitalia. Pienoiskiväärin makuuasennosta täydet 600 pistettä ampunut Nordquist on kaksinkertainen MM-kultamitalisti. Linnosvuo on olympiapistoolin olympiavoittaja Tokiosta 1964 ja olympiahopeamitalisti Roomasta 1960 sekä vapaapistoolin olympiavoittaja Melbournesta 1956. Markkanen on vapaapistoolin olympiavoittaja Roomasta 1964. Bies on olympiapistoolin olympiapronssimitalisti Los Angelesista 1984. Toisena suomalaisena kuusissa kesäolympialaisissa kilpaillut Hirvi on pienoiskiväärin täysottelun olympiahopeamitalisti Sydneystä 2000. Kemppainen on skeetin olympiahopeamitalisti Ateenasta 2004. Ilmakiväärillä olympiapronssia Pekingissä 2008 ampunut Häkkinen on ensimmäinen suomalainen ilma-aseiden olympiamitalisti.

Lisätietoa Metsästysmuseosta löydät täältä: http://www.metsastysmuseo.fi/.

Tavara-arpajaiset on urheiluseuroille helppo ja riskitön tapa kerätä varoja seuran tai joukkueen toimintaan. Sporttiarvalla seura ja joukkue keräävät verottomia toimintatonneja seuran kassaan. Arpamyyjän tapaat turnauksissa, kotipihoilla ja kauppakeskuksissa. Arvan hinta on 5 euroa, josta jopa puolet menee suoraan seuralle. Ostamalla arvan tuet paikkakuntasi urheiluseuran toimintaan.

Arpojen myyntiaika 1.3.-30.6.2009. Seuran tilaama määrä toimitetaan täysinä 100 kpl:n erinä. Tilausvaihtoehtoja on kaksi ja myyntipalkkio on tilausvaihtoehdosta riippuen joko 2,50 € tai 2.00 € / arpa. Jokaisessa arpanipussa on kahta eri kuva-aihetta. Tilaa arvat: www.sporttiarpa.fi vielä tänään, sillä se kannattaa.

SLU:lla on vuosien kokemus tavara-arpajaisten järjestämisestä

SLU on järjestänyt Sporttiarpajaisia jo kuusi kertaa aikaisemmin. Vuonna 2008 SLU:n tavara-arpajaiset tuottivat arpojen myyntiin osallistuneille seuroille yhteensä noin 900 000 euroa. Tällä summalla on toteutettu monta urheilu-unelmaa harjoitusleireinä, pelimatkoina tai arkisempina harjoitusvuoroina. Anna siis sinäkin 5 euroa urheiluseuratoimintaan ja ehkä juuri sinä saat upouuden skootterin tai mopon tai jonkun muun tuhansista upeista voitoista!

Urheiluseurojen varainhankinta perustuu pääosin osallistumismaksuihin ja talkootyöhön. SLU helpottaa Sporttiarvalla urheiluseurojen ja -joukkueiden varainhankintaa hankkimalla arpajaisluvan, maksamalla arpajaisveron sekä toimittamalla voitot ja tilitykset.

Voitot ja niiden lunastaminen

Tämän vuoden Sporttiarpajaisissa voittoja jaetaan yli 20 000 kappaletta ja niiden arvo kipuaa lähes puoleen miljoonaan euroon. Sporttiarvan voittojen lunastus on helppoa, sillä www.sporttiarpa.fi – sivustolle on rakennettu ohjelma, jonka avulla nettilunastus toteutetaan vastaavasti kuin Lumilyhty -tavara-arpajaisissa viime vuonna. Sporttiarvassa on kaksi kappaletta tarkistuskenttiä, joiden kuusinumeroiset luvut syötetään kullekin varattuun kenttään. Ohjelma toteaa heti mahdollisen voiton. Sen jälkeen voiton saaja täyttää omat yhteystietonsa ja tieto siirtyy suoraan tavara-arpajaisten käytännön toimeenpanijan järjestelmään, jonka avulla voitot toimitetaan voiton saajalle.

Mukavia kevätyllätyksiä on siis luvassa monelle nettilunastuksen avulla.

Lisätietoja: Christine Heinonen, SLU, markkinointisuunnittelija, christine.heinonen@slu.fi, (09) 3481 2406, www.sporttiarpa.fi

- Toteutamme näyttelyn yhteensä 12 roll upina, joten se on helppo siirtää ja pystyttää. Näyttelyn perustana ovat vanhat valokuvat, jotka olemme digitoineet Kantapuuhun (www.kantapuu.fi), toteaa Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila.

Näyttelyn käsikirjoituksen tekee Anne Tuomi. Hän innostui ampumaurheilusta, kun suoritti metsästystutkinnon puolisentoista vuotta sitten. Ampumaurheiluhistoriaan hän tutustui tutkiessaan ja luetteloidessaan Ampumaurheiluliiton historiallisia valokuvia. Kantapuusta löytyvät vanhat ampumakuvat kohdasta Kohdistettu haku asiasanalla ammunta tai asiasanalla ”Suomen Ampujainliitto” lainausmerkeillä ja valitsemalla Museolinkistä ”Suomen Metsästysmuseo”.

- Keskustelimme jo viime keväänä, että voisimme toteuttaa näyttelyn, jos suomalaisampujat menestyvät Pekingin olympialaisissa, Anne Tuomi kertoo.

Näyttely esittelee Ampumaurheilun historiaa MM- ja olympiamitalistien, pitkäaikaisten puheenjohtajien ja jopa presidenttien kuvilla. Parhaimmillaan kolme presidenttiä, Pehr Evind Svinhufvud, Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Kyösti Kallio, on ikuistettu yhteen valokuvaan ampumaurheilukilpailussa.

- Kilpailumenestyksen lisäksi kerromme esimerkiksi ampumaurheilun lajikehityksestä, naisten aseman muuttumisesta ja jäsenmäärän kehittymisestä, Tuomi sanoo.

Ampumaurheilu on hyvin esillä Suomen Metsästysmuseossa. Siellä on muun muassa Sako-sali, esittelee Suomen aseteollisuuden historiaa ja jossa on näytteillä Sakon, Tikan ja Valmetin tehtaiden tuotantoa koko 1900-luvun ajalta. Lisäksi siellä on Olavi Elon perikunnan lahjoittama kokoelma, jossa on Elon palkintoja ja kilpailuaseita.

Tutustu Suomen Metsästysmuseoon netissä osoitteessa www.metsastysmuseo.fi ja vierailemalla Riihimäellä Tehtaankatu 23:ssa.

90-vuotisjuhliaan viettävä Suomen Ampumaurheiluliitto uudisti strategiaansa viime vuonna. Strategiset tavoitteet kirkastuivat työn tuloksena.

- Meillä on monta kilpailuetua muihin lajeihin verrattuna. Ampumaurheilu on koko
elinkaaren kattava ja tasa-arvoinen harrastus. Ampumaurheilu on turvallista, vastuullista ja eettistä. Ampumaurheilijat ymmärtävät ympäristöasioita. Organisaatiomme on muutos- ja kehittämishaluinen. Lisäksi me menestymme kesäolympialaisissa. Mehän olemme ainut laji, joka on tuonut mitalin kaikista kolmesta kesäolympiakilpailusta 2000-luvulla, Risto Aarrekivi esitteli uutta strategiaa lajijaostojen, valiokuntien, alueiden ja hallituksen edustajille.

- Kilpailueduista huolimatta meillä on muutostarpeita. Meillä on tarve priorisoida
ja selkeyttää toimintaamme. Meidän on lisättävä ratojemme määrää ja parannettava useimpien ratojemme laatua. Seuratoimintakulttuuriamme
olisi hyvä monipuolistaa sekä valmennus- ja koulutusjärjestelmäämme pitäisi kehittää edelleen. Yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä voi ja pitää aina lisätä.

Edistää ja kehittää ampumaurheilua

Ampumaurheiluliitto on määritellyt missiokseen edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjota onnistumisen edellytyksiä.

- Toimintasääntöjemme mukaan liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset ohjeet ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassamme edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa, Aarrekivi kertoi.

Strategiatyössään Ampumaurheiluliitto määritteli visionsa: Ampumaurheilu on arvostettu, kansainvälisesti menestyvä, innostava ja turvallinen urheilumuoto, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla.

- Jotta olisimme arvostettu, lajiemme parissa pitää työskennellä nykyistä enemmän koulutettuja valmentajia ja seuratoimijoita. Ampumakouluja pitäisi olla 150 hyvin toimivassa seurassa – niitä pitäisi olla ainakin yli sadan jäsenen seuroissa. Meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan lajiemme kansainvälisissä kattojärjestöissä saadaksemme arvokilpailuja Suomeen ja nostaaksemme siten
lajiemme arvostusta. Meidän on kehitettävä tulorakennettamme ja seurattava tiukasti menojamme. Yhteistyömme tärkeiden sidosryhmien kanssa on oltava kattavaa ja systemaattista. Viestintämme pitää olla hyvin toimivaa ja monimediallista sekä valtakunnallisesti että seura- ja aluetasolla.

Jotta ampumaurheilu menestyisi jatkossakin kansainvälisissä arvokilpailuissa, liiton toimijoiden pitäisi kasvattaa lisää sitoutuneita ja kansainvälisesti menestyviä huippu-urheilijoita ja tulevaisuuden lupauksia. Lisäksi Ampumaurheiluliiton on kyettävä kehittymään olympiakomitean ja paralympiakomitean järjestelmätukilajina.

- Valmentajakoulutusjärjestelmän kehittämistä pitää jatkaa. Tavoitteena on 300 ykköstason, 70 kakkostason ja 20 kolmostason valmentajaa, Risto Aarrekivi asetti haasteita.

- Seura-, alue-, tehoryhmä-, maajoukkue- ja olympiavalmennusjärjestelmiä on kehitettävä yhä toimivammiksi. Huippuammunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa on toteutettava edelleen yhteistyössä KIHUn ja valmennuskeskusten kanssa valmentautumisen parantamiseksi.

Toiminnasta innostavaa tähtien tuikkeessa

- Jotta toimintamme olisi nykyistä innostavampaa, jäsenmäärämme kasvun pitää jatkua. Tavoitteena on uusien sitoutuneiden harrastajien lisääminen sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneiden koulutettujen toimijoiden löytäminen oikeille paikoille organisaatiossamme, Risto Aarrekivi kuvaili strategiaa.

- Kilpailujärjestelmää pitää elvyttää seurajohteisesti – seurakilpailuista polku vie ensin aluetasolle ja sitten SM-kilpailuihin ja kansainväliselle tasolle. Kilpailijoiden lisäksi polku pitää tarjota myös seuratoimijoille; tuomareille, valmentajille ja seurajohtajille. Koko ampumaurheiluperheen yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä
on parannettava. Onneksi meillä on hyödynnettävissä menestyvien kansainvälisten tähtien vetovoima.

Tulevaisuudessakin ampumaurheilussa on kiinnitettävä nykyistäkin enemmän huomiota turvalliseen toimintaan. Ampumalajikohtaisesti on pidettävä ammunnan peruskoulutus, turvaohjeistus ja toimintatavat sellaisella tasolla, johon viranomaiset luottavat.

- Nykyaikaisten suorituspaikkojen saamiseksi, meidän on vaikutettava ampumaratalakiin substanssiosaamisellamme. Rataolosuhteiden parantamisohjelman eli AMPU-hankkeen kautta määrittelemme ratatoiminnoille selkeät luokitukset harrastamisen sekä ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen. Neljä rataa viidestä pitäisi olla luokiteltu ja ratoja pitäisi olla siellä, missä on kysyntää. Radat ja turva-alueet on huomioitava kaavoituksessa,
Risto Aarrekivi kertoi.

- Uusia innovaatioita syntyy ympäristöriskien välttämiseksi ja hyvien ratojen rakentamiseksi. Yhteistyössä liikuntapaikkahoitajakoulutusta järjestävien tahojen kanssa pitää pystyä rakentamaan ratamestarikoulutus.

Ampumaurheiluliiton arvot

Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan arvopohja rakentuu Reiluun Peliin
eli liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin sekä avoimuudelle, oikeudenmukaisuudelle, turvallisuudelle ja ympäristön huomioimiselle.

- Juhlimme ja teemme yhdessä. Kiitämme seuroja, seuratoimijoita ja urheilijoita. Lisäksi viemme konkreetin apupaketin seuroille, hahmottelee Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi juhlavuotta.

- Tavoitteenamme on kehittää Ampumaurheiluliiton yhteisöllisyyttä. Ampumaurheiluliitto on valinnut 90-vuotisjuhliensa iskulauseiksi ”Pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi hyvässä seurassa” ja ”Puhtaita osumia hyvässä seurassa”. Ne kertovat liiton toiminnan ja lajien kasvatuksellisuudesta, turvallisuudesta ja urheilullisuudesta, yhteisöllisyydestä sekä
ympäristön huomioimisesta.

Kahvia ja kakkua tarjolla

Ampumaurheiluliitolla on yhteensä 30 tapahtumaa 90-vuotisjuhlissaan. Osassa tapahtumista liitto tarjoaa kahvia ja kakkua.

• 7.-8.3. Lasten ja nuorten Kultahippufinaalit, Mikkeli
• 13.-15.3. GoExpo-messut ja seminaari, Messukeskus, Helsinki
• 20.-23.3. Ilma-aseiden SM-kisat ja kakkukahvit, Suomen
  Urheiluopisto, Vierumäki
• 3.-5.4. Iso- ja vakiopistoolin Eurooppa-cup -kilpailu, Suomen
  Urheiluopisto, Vierumäki
• 24.-25.4. Liittovaltuusto, SLU-talo, Helsinki'
• 23.-30.5. Ampumaurheiluviikko, seurat järjestävät tapahtumia eri
  puolilla Suomea
• 13.-14.6. Kansalllisen trapin ikämiesten, nuorten ja naisten SM-kilpailu
  ja kakkukahvit, Mäntsälä
• 27.-28.6. Mustaruudin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Orivesi
• 4.-5.7. Haulikon compakin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Sipoo
• 24.-26.7. Kiväärin 50 ja 300 metrin lajien ikämiesten ja -naisten
  SM-kilpailu sekä pistoolilajien nuorten SM-kilpailu ja kakkukahvit, Oulu
• 25.-26.7. Practicalin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Suomussalmi
• 30.7.-2.8. 50 metrin kiväärilajien kaikkien sarjojen SM-kilpailut ja
  kakkukahvit, Joensuu
• 1.-2.8. Skeetin Y-sarjan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Lempäälä
• 1.-2.8. Trapin Y-sarjan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Hollola
• 7.-9.8. Pistoolin Y- ja N-sarjojen SM-kilpailu ja kakkukahvit,
  Laukaa
• 8.-9.8. Riistamaalin ruutilajien ikämiesten SM-kilpailu ja kakkukahvit, Koski
• 22.-30.8. Liikkuvan maalin MM-kisat, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki
• 19.-20.9. Kasa-ammunnan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Lohtaja
• 31.10.-1.11. Lajiparlamentit ja vuoden parhaiden Grande Finale -palkitsemistilaisuus, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

Lisäksi kakkua ja kahvia on tarjolla yhdessä siluetin SM-kilpailussa. Tapahtumaa ei ole vielä päätetty. Elo-syyskuussa Ampumaurheiluliiton toimisto järjestää alueiden kanssa yhdeksän seuratapaamista.

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/sal90-juhlavuosi/