Huippu-urheilun valmennustoiminta 2010
Päätavoitteet
Olympiadin päätavoite on menestys Lontoon 2012 olympialaisissa ja paralympialaisissa. Vuoden 2010 huippu-urheilun kilpailutoiminnan päätavoite on kaikkien lajien MM-kilpailut Saksassa Mϋnchenissä 29–11.8.2010, josta tavoitteena on 4 mitalia ja 4 finaalipaikkaa. MM-kilpailuista jaetaan ensimmäiset olympiapaikat Lontooseen (4 – 6 paikkaa/lajiryhmä).
Toinen huippu-urheilun vuoden 2010 päätavoite on jatkaa Lontoo 2012 olympia- ja paralympiaprojekteja. Yhteistyössä Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa kehitetään ja tuetaan Lontooseen valmistautuvien urheilijoiden valmentautumista entistä pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin. Tavoitteena on, että ampumaurheilu jatkaa olympiakomitean järjestelmätukilajina ja paralympiakomitean priorilajina vuoteen 2012 asti. Tavoitteena on myös saada vuodelle 2010 enemmän urheilijoita olympiakomitean huippu-urheilun järjestelmätuelle ja valtion apurahatuen piiriin.
Kolmantena päätavoitteena on huippu-urheilun taloudellisten resurssien edelleen lisääminen ja osana tätä ammattimaisen valmennusorganisaation ja valmentajapalkkauksen edelleen kehittäminen. Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen huippu-urheilutoiminnan takaamiseksi tavoitteena on jatkaa avainlajien olympia- ja paralympiavalmentajien toimia päätoimisina vuoden 2012 loppuun asti.
Painopistealueet
Vuonna 2010 käynnistetään huippuammunnan tutkimus- ja kehittämisohjelma vuosille 2010–2016. Ohjelman keskeisinä tavoitteina on tehdä nykytilan kartoitus, määritellä tulevat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä tukea ja tehostaa huippuvalmennusta ja turvata näin kansainvälinen menestys erityisesti olympia- ja paralympialajeissa. Hanke on myös uudenlainen yhteistyöpilotointi lajiliiton, valmennuskeskuksen ja KIHUn välillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on seuraavien keskeisten visioiden toteutuminen:
a) Huippuammunnan visio
Suomalaiset ampumaurheilijat ovat kansainvälisesti menestyviä huippu-ampujia, joilla on ammattitaitoinen valmentaja. Lajivalmennus ja sen tukitoimet toteutetaan alueellisesti hyvissä harjoittelu- ja rataolosuhteissa. Huippu-urheilun toimintamallit rakentuvat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden kokonaisvaltaisen vastuunkannon urheilijan elämänurasta.
b) Valmentajakoulutuksen visiona osaava ammattilainen
Suomalainen ampumaurheiluvalmentaja on tulevaisuudessa osaava ammattilainen, joka ottaa kokonaisvastuun itsensä kehittämisestä ja osaa valmentaa ja kasvattaa itsenäisiä ja laadukkaasti valmentautuvia urheilijoita
c) Kehittämis- ja tutkimustoiminnan visiona laadukas toiminta
Suomalainen ampumaurheilun kehittämis- ja tutkimustoiminta on laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja se tukee huippuvalmennusta ja edesauttaa kansainvälistä menestystä. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä huippuammunnan yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa.
Urheilijan ja valmentajan ympärillä toimivien tukijoukkojen ja rahoittajien yhteistyötä ja koordinointia edelleen myös kehitetään. Huippu-urheilun päätöksentekoa ja työnjakoa selkiytetään ja toimenpiteiden tavoitteena on kehittää huippuammunnan toimintamalleja vastaamaan 2010-luvun vaatimuksia.
Liiton huippu-urheilun tulosperusteista priorisointia ja valmennusjärjestelmän sekä valmennuksen uudistamista ja kehittämistä jatketaan vastaamaan nykypäivän huippu-urheilukriteerien vaatimuksia. Maajoukkuekriteereitä tiukennetaan ja tavoitteena on taata potentiaalisille ammattimaiseen harjoitteluun sitoutuneille urheilijoille optimaaliset valmentautumisolosuhteet ja sitä kautta turvata jatkossa kansainvälinen menestys.
Huippuampumaurheilun tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä jatketaan nuorten huippu-urheiluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Tavoitteena on ensimmäisenä lajiliittona siirtyä vuoden 2010 alusta nuorten huippu-urheiluohjelmassa olympiakomitean järjestelmätukilajiksi.
Terveydenhuolto- ja tukijärjestelmää kehitetään edelleen. Tukitoimenpiteet, terveydenhuolto ja olympia- ja paralympiaprojektien tutkimus- ja kehityshankkeet linkitetään selkeämmin ja tiiviimmin osaksi Lontoo-projekteja ja kattamaan koko olympiadi.
Kivääri- ja pistoolilajeissa Vierumäen valtakunnallisen valmennuskeskuksen ja sen olosuhteiden kehittäminen olympiaryhmille on yksi keskeisimmistä huippu – urheilun painopisteistä kuluvalla olympiadilla. Alueellisia valmennus- ja harjoittelukeskuksia kehitetään edelleen turvaamaan nuorten alueellinen ja tehoryhmävalmennus. Uutena kehityshankkeena käynnistetään yhteistyössä Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa paralympiaprojekti turvaamaan vammaisampujien valmentautumisolosuhteet jatkossa entistä paremmin. Haulikkolajeissa erityisesti talvikauden harjoittelumahdollisuuksia ja perusharjoittelua edelleen kehitetään.
ISSF:n ei-olympialajien maajoukkuetoimintaa ja valmennusjärjestelmää kehitetään edelleen tavoitteena menestys MM-kilpailuissa 2010.
Huippu-urheilun toimintamallit rakentuvat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden kokonaisvaltainen vastuunkanto urheilijan elämänurasta.
Huippu-urheilutoiminnan painopiste on jatkossa edelleen ISSF:n olympialajeissa ja IPC:n paralympialajeissa. Taloudellisessa ja muussa panostuksessa painopiste on tämän linjauksen mukainen.
Valmennusorganisaatio
SAL:n liittojohtoisen valmennusorganisaation operatiivisen rungon muodostavat valmennuksen johtaja, lajien päävalmentajat ja olympia/paralympiavalmentajat sekä lajivalmentajat ja nuorten valmentajat. Valmennusorganisaatiota edelleen vahvistetaan ja valmentajien palkkausta ja toimintaedellytyksiä kehitetään. Tavoitteena on jatkaa avainlajien olympia- ja paralympia-valmentajien toimia päätoimisina vuoden 2012 loppuun. Valmennuksen johtajalla on kokonaisvastuu huippu-urheilutoiminnan ja -talouden johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä yhteistyöstä huippu-urheilun sidosryhmiin. Valmentajat vastaavat tehtävänkuviensa mukaisesti sekä aikuisten että nuorten maajoukkuetoiminnan ja kansainvälisen kilpailutoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Päävalmentajien ja olympiavalmentajien roolia ja vastuuta lajiensa valmennustiimien vetäjinä edelleen vahvistetaan ja kehitetään.
Valmennuksen johtajan operatiivisena apuna huippu – urheilutoiminnan ja valmennuksen kehittämisessä toimii valmennuksen johtoryhmä (VJR), jonka muodostavat valmennuksen johtaja (puheenjohtaja), lajien päävalmentajat ja olympia/paralympiavalmentajat sekä tarvittaessa kutsutut huippu – urheilun asiantuntijajäsenet.
Valmennuksen kehittäminen
Liittojohtoista maajoukkuevalmennusta tehostetaan edelleen ja valmennuksen painopisteenä on päivittäisharjoittelun määrän ja laadun jatkuva parantaminen, kansainvälisyyden lisääminen ja yksilöllisen valmennuksen kehittäminen. Valmentautumisen suunnitelmallisuutta, seurantaa ja raportointia kehitetään tavoitteena pitkäjänteiset laji- ja urheilijakohtaiset suunnitelmat ja tavoitteet. Huippu-urheiluvalmennusta kehitetään yhteistyössä Olympia- ja Paralympiakomiteoiden kanssa. Tavoitteena on kaikkien ammunnan päälajien (haulikko, kivääri ja pistooli) jatkuminen Olympiakomitean järjestelmätuen piirissä.
Tulosperusteisen valmennus- ja valintajärjestelmän kehittämistä jatketaan ja maajoukkue- ja arvokilpailujen valintakriteerejä uudistetaan edelleen tavoitteena taata kansainvälinen menestys. Valmennusryhmiin valitaan ne potentiaaliset urheilijat, joilta odotetaan menestystä tulevissa arvokilpailuissa. Maajoukkuekriteereitä kiristetään. Valmennustuet ja muu tukitoiminta suunnataan niihin potentiaalisiin menestyslajeihin, joissa valmentautuminen ja urheilijoiden ja valmentajien toiminta sekä asenne täyttävät huippu-urheilun kriteerit.
Puolustusvoimat valmentaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevia huippuampujia sekä Urheilukoulussa varuspalveluksensa suorittavia urheilijoita. Tämä toiminta tukee osaltaan liiton valmennusjärjestelmää.
ISSF:n ei-olympialajien valmennustoimintaa kehitetään yhteistyössä Puolustusvoimien ja lajijaostojen kanssa.
Jatketaan Vierumäen valtakunnallisen valmennus- ja kehityskeskuksen sekä alueellisten harjoittelukeskusten ja Urheiluakatemioiden toiminnan ja olosuhteiden kehittämistä. Tavoitteena on luoda olot huippuampumaurheilijoille ja valmentajille ammattimaiseen valmentautumiseen ja valmennuksen kehittämiseen. Samalla kehitetään olosuhteita nuorten, alueelliseen ja tehoryhmävalmennukseen. Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa käynnistetään erityisprojekti tukemaan vammaisampujien valmennusta sekä alueellisen valmentajakoulutuksen kehittämistä.
Valmennuksen tukitoimenpiteitä kehitetään edelleen tavoitteena liittää ne entistä kiinteämmäksi osaksi kokonaisvaltaista ja ammattimaista valmentautumista ja kattamaan koko olympiadi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa jatketaan yhteistyötä tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä harjoittelun seuranta- ja testausjärjestelmien kehittämishankkeissa. Yhteistyössä KIHUn, Vierumäen valmennuskeskuksen, olympiakomitean ja paralympiakomitean kanssa toteutetaan suomalaisen ampumaurheilun kehitys- ja tutkimusohjelmaa takaamaan suunnitelmallinen ja pitkäjänteisempi lajin kehittämistoiminta. Tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutetaan opetusministeriön, Olympiakomitean ja liiton rahoituksella. Pyritään tehostamaan yhteistyötä varuste- ja välinevalmistajien kanssa takaamaan suomalaisille huippuampujille parhaat välineet käyttöön. Lisätään entisestään kansainvälistä yhteistyötä ja tieto-taidon hyödyntämistä suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittämisessä.
Yhteistyössä Olympiakomitean, oppilaitosten ja harjoittelukeskusten kanssa kehitetään maajoukkueurheilijoiden opintotukijärjestelmää ja noudatetaan SAL:n omaa eettistä ja antidopingohjelmaa kaikilla tasoilla huippu-urheilussa.
Urheilijan ja valmentajan ympärillä olevien toimijoiden yhteistyötä ja koordinointia pitää edelleen selkeästi kehittää. Tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset, olosuhde ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukilajeja, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Päätöksentekoa ja työnjakoa pitää edelleen kehittää vastaamaan 2010 – luvun huippu – urheilutoiminnan vaatimuksia.
Nuorten huippu-urheiluprojekti
Jatketaan nuorten huippu-urheiluohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata suomalaisen huippuampumaurheilun tulevaisuus kehittämällä ja tehostamalla lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Päivittäisharjoittelua, harjoitteluolosuhteita ja urheilijoiden osallistumista kansainväliseen kilpailutoimintaan tuetaan. Tavoitteena on saada kullekin lajiryhmälle ja urheilijalle ammattitaitoinen valmentaja, jonka valmentajakoulutusta tuetaan. Nuorten huippu -urheiluprojektia kehitetään yhteistyössä tehoryhmä- ja aluevalmennustoiminnan kanssa. Tavoitteena on ensimmäisenä lajiliittona siirtyä vuoden 2010 alusta nuorten huippu-urheiluohjelmassa olympiakomitean järjestelmätukilajiksi.
Nuorten huippu-urheiluohjelma edistää vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää huippu-urheilutoimintaa. Ohjelma korostaa urheilijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä huomioiden siviilielämän (mm. opiskelu) vaatimukset ja auttamalla huippu-urheilijan ammatti- ja elämänuralla.
Maajoukkuetoiminta
Liitto vastaa maajoukkuetoiminnasta ja sen kehittämisestä. Olympiatukiurheilijoiksi valitaan yhdessä olympiakomitean kanssa potentiaaliset Lontoon 2012 olympialaisissa mitalia tavoittelevat urheilijat. Tavoitteena on saada olympiakomitean järjestelmätuelle ja valtion apurahalle enemmän urheilijoita vuodelle 2010. Maajoukkueryhmiin valitaan potentiaaliset urheilijat, joilla on jo kansainvälistä menestystä arvokilpailuista ja maailmancupin kilpailuista, tai ovat potentiaalisia arvokilpailumenestyjiä tulevaisuudessa. Kilpailullisen menestyksen ohella maajoukkueeseen valinnan edellytyksenä on urheilijan sitoutuminen suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen valmentautumiseen. Lähtökohtaisesti arvokilpailuihin lähetetään jatkossa vain maajoukkueryhmiin kuuluvia urheilijoita. Tavoitteena on nostaa vuonna 2010 liittojohtoisen maajoukkuevalmennuksen leirivuorokaudet noin 250 vrk:een ja kansainvälisen kilpailutoiminnan vuorokaudet noin 150:een.
ISSF:n ei-olympialajien osalta maajoukkueryhmiin valitaan potentiaaliset menestyjät tavoitteena vuoden 2010 kaikkien lajien MM - kilpailut. Yhteistyötä maajoukkue-toiminnan osalta edelleen tiivistetään Puolustusvoimien kanssa.
Paralympialajien toimintojen siirtyminen SAL:n alaiseksi toiminnaksi on lisännyt tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta suomalaiseen ampumaurheiluun. Tavoitteena on jatkaa vuonna 2010 päätoimisen valmentajan ja kehittäjän toimea takaamaan vammaishuippuammunnan kehityksen ja menestyksen paralympialaisissa. Paralympiamaajoukkueeseen valitaan potentiaaliset Lontoon paralympialaisten menestyjät. Olympia- ja paralympiaurheilijoiden maajoukkuetoiminta tapahtuu yhdessä.
