Mustaruutiaseiden luontaisiin ominaisuuksiin kuuluu tietty satunnainen hajonta, joten kilpailumuotoa on hieman mukautettu. Heti kansainvälisen mustaruutiampumaliiton (MLAIC) perustamisesta lähtien kilpailuissa on ammuttu 13 kilpailulaukausta, joista 10 parasta lasketaan lopputulokseen.

Huipputasolla tällä on vain vähäinen merkitys, sillä voittajien osumakuvioista harvoin löytyy heikkoja osumia. Aloittelevan harrastajan kannalta järjestelmä kuitenkin helpottaa kilpailutilannetta, sillä yksittäinen epäonnistunut laukaus ei ratkaise lopputulosta. Ensimmäinen valkoiselle osunut laukaus ei siis vielä tarkoita kilpailun menettämistä, kunhan loput laukaukset onnistuvat paremmin.

Lajin luonteeseen kuuluu, että joskus ase käy erinomaisesti ja toisinaan tulos jää vaatimattomammaksi. Selityksiä löydetään milloin kuun vaiheista, ilman kosteudesta tai vaikkapa luotirasvan värin sopimattomuudesta ampumakopin maalaukseen. Nykyisellä kilpailutasolla valkoiselle menevillä osumilla ei kuitenkaan enää juuri menestytä.

Aseet, kaliberit ja osumien arvostelu

Mustaruutilajeissa käytettävien aseiden ja kaliberien kirjo on poikkeuksellisen laaja. Yleisesti käytössä olevat kaliberit vaihtelevat .33:sta (noin 8 mm) aina .75:een (noin 20 mm).

Myös luotien muodot vaihtelevat huomattavasti. Monissa lajeissa käytetään pakollisesti pallokuulaa, ja vanhanmallisten kiväärinluotien kärjet ovat yleensä pyöristettyjä. Tämän vuoksi luodinreikä taulussa on vain harvoin teräväreunainen.

Kaikissa lajeissa osuman arvo määräytyy reiän keskipisteen mukaan. Viivan rikkominen tai sivuaminen ei ratkaise osuman arvoa, sillä eri kilpailijoiden luodinreiät voivat olla erikokoisia. Jos reiän keskipiste osuu rajaviivalle, osuma lasketaan paremman tuloksen puolelle. Tarvittaessa käytetään levy- tai tappitulkkia kuten muissakin ampumalajeissa, vaikka tulkit ovatkin hieman erilaisia.

Tuloslaskenta on tältä osin monia muita ampumalajeja ankarampi. Siitä huolimatta kärkitulokset ovat hyvin lähellä modernien ampumalajien huipputuloksia. Toisin kuin monissa muissa lajeissa, kilpailijaa ei rangaista sivullisen väärään tauluun ampumasta osumasta, jos ylimääräinen reikä voidaan luotettavasti tunnistaa esimerkiksi kaliberin tai luodinreiän muodon perusteella.

Käytettävät taulut

Mustaruutilajeissa käytetään vain kahta erilaista taulua.

C50-taulu

Kaikki pistooli- ja rihlakiväärilajit ammutaan kansainväliseen pistoolitauluun (MLAIC:n nimitys C50) etäisyydestä riippumatta.

• Pistoolit ammutaan 25 metristä.
• Kiväärit ammutaan 50 metristä pystyasennosta.
• Kiväärit ammutaan 100 metristä makuuasennosta.

Taulun 10-rengas on halkaisijaltaan 50 mm, ja 7-renkaaseen ulottuva musta alue on halkaisijaltaan 200 mm.

C200-taulu

Sileäpiippuisilla suurikaliberisilla piilukko- ja lunttulukkomusketeilla ammutaan ranskalaiseen 200 metrin kivääritauluun (MLAIC:n nimitys C200) 50 metrin etäisyydeltä pystyasennosta. Lunttulukkoaseilla ammutaan lisäksi polviasennosta.

Tässä taulussa 10-rengas on halkaisijaltaan 80 mm ja 6-renkaaseen ulottuva musta alue 400 mm.

Taulujen käyttö kilpailuissa

Koska osumakuviot ovat mustaruutiaseillakin usein pieniä ja luodinreiät suuria, C50-tauluun ammuttavissa lajeissa käytetään kahta taulua rinnakkain tai päällekkäin. Kilpailulaukauksista kuusi ammutaan toiseen tauluun ja seitsemän toiseen. Näistä 13 laukauksesta 10 parasta huomioidaan lopputuloksessa.

Sileäpiippuisilla musketeilla kaikki 13 kilpailulaukausta ammutaan yhteen suureen C200-tauluun. Tuloslaskennassa voi kuitenkin syntyä haasteita, sillä kaikkia osumia ei aina ole helppo löytää. Syynä voi olla joko puuttuva osuma tai erittäin tiivis osumakuvio.

Kun noin 20 millimetrin pyörökuulat muodostavat 97 pisteen tuloksen tuottavan osumaryhmän, voi taulussa olla yksi kämmenen kokoinen repeytynyt reikä kympin alueella. Tällöin tarkastajat joutuvat tutkimaan osumia huolellisesti ennen lopullisen tuloksen vahvistamista.

Perinteiset menetelmät käytössä

Mustaruutilajien erityispiirteet näkyvät myös tuloslaskennassa. Moderneja taulunvaihtolaitteita tai sähköisiä osumantunnistusjärjestelmiä ei juuri ole tarjolla käytettäviksi esimerkiksi .57-kaliberisille Minié-kivääreille, joiden noin 30 gramman painoiset pehmeälyijyluodit aiheuttavat tauluihin huomattavaa rasitusta.

Rasvalaukaus

Kilpailuerän aikana ammutaan yksi tarkoituksellinen ohilaukaus ennen varsinaisia kilpailulaukauksia. Tätä kutsutaan rasvalaukaukseksi, ja se ammutaan taulujen ohi takavalliin.

Rasvalaukaus toimii aseen toimintakunnon varmistuksena sekä vakioi piipun sisäiset olosuhteet. Sen ansiosta kaikki varsinaiset kilpailulaukaukset ammutaan mahdollisimman samanlaisissa, nokikerroksen muodostamissa olosuhteissa.