Suomen olympiajoukkue voitti neljä mitalia, olympiakullan, olympiahopean ja kaksi olympiapronssia Peking 2008 -kesäkisoissa ja saavutti asetetun mitalitavoitteen. Tärkeä osa tavoitteen toteutumista oli Satu Mäkelä-Nummelan haulikkoammunnassa saavuttama kultamitali, joka palautti Suomen olympiakultakantaan sitten vuoden 2002 Salt Lake Cityn talvikisojen. Suomen Olympiakomitea julkaisi kisa-analyysinsä Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä torstaina 30. lokakuuta.
Suomen mitalisaalis – yksi kulta, yksi hopea ja kaksi pronssia – oikeutti 44. sijaan 204 kansakunnan joukossa. Mitalien lisäksi kahdeksan urheilijaa sijoittui pistesijalle eli kahdeksan parhaan joukkoon. Suomen joukkueessa kilpaili kaikkiaan 57 urheilijaa. Suomen joukkueen onnistujiin kuuluivat ammunta lajiryhmänä, soutajat, uintiurheilu Hanna-Maria Seppälän johdolla ja yleisurheilun lajeista miesten keihäs, moukari, kävely ja maraton. Yksittäisiä onnistujia olivat esimerkiksi sulkapalloilija Ville Lång, jousiampuja Matti Hatava ja ratsastaja Kyra Kyrklund Max-hevosensa kanssa. Selkeitä pettymyksiä koettiin purjehduksessa, judossa, painissa ja tenniksessä.
– Suomen olympiajoukkueen tulos Peking 2008 -kesäkisoissa oli kohtuullisen hyvä, arvosanaksi antaisin hyvä miinus. Merkittäviä onnistumisia saatiin niin yksilö-, lajiryhmä- kuin joukkuetasolla. Toisaalta muutamat lunastamatta jääneet menestysodotukset jättivät haasteita seuraavalle olympiadille ja mielestäni joukkueella oli jo näissä kisoissa edellytykset myös huomattavasti parempaan tulokseen, totesi olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola, joka johti Suomen olympiajoukkuetta.
Pekingin olympialaisiin valmistauduttiin ensimmäistä kertaa Olympiakomitean uudistetun tukijärjestelmän avulla. Ateena 2004 -kesäkisojen jälkeen tuet koottiin selkeiksi järjestelmä- ja huippuyksilötuiksi. Kisoihin valmistautuminen nivoutui tiiviisti tukijärjestelmään. Kisoihin valmistautumisessa järjestelmälajien vastuuvalmentajat ja huippuyksilöiden henkilökohtaiset valmentajat muodostivat projektiryhmän, joka kokoontui kaksi kertaa vuodessa, piti yhteyttä ja raportoi suunnitelmien etenemisestä kolmen vuoden ajan ennen kisoja. Kisojen jälkeen ryhmä on tarkastellut sitä, miten yhdessä ja lajikohtaisesti suunnitellut asiat ovat toteutuneet.
– Kisojen kokemukset tarjoavat useita myönteisiä, vahvistettavia ja toisinnettavia toimintamalleja. Esimerkiksi Olympiakomitean ennakoiva terveydenhuoltojärjestelmä osoitti hyvää valmiutta ja tulosta, sillä sairastapauksia tai ennakoimattomia terveysongelmia oli koko joukkueessa poikkeuksellisen vähän. Myös lajien valmistautuminen ja viimeistelyleirit onnistuivat hyvin, mikä osaltaan heijastui hyvänä joukkuehenkenä kisojen aikana. Menestyjät olivat Olympiakomitean tuen piirissä koko olympiadin ajan eli heidät tunnistettiin ajoissa. Huomattavaa on myös, että kaikki mitalistit valittiin joukkueeseen jo ensimmäisessä valinnassa, joten sitäkin uudistusta voidaan pitää onnistuneena, listasi Kari Niemi-Nikkola onnistumisia.
– Toisaalta jo Ateenassa todettu kilpailuvalmiuden maksimoiminen ja huippusuorituksen tekeminen Olympiakisoissa näyttäisi edelleen olevan selkein yksittäinen haaste ja samalla mahdollisuus parempaa menestystä tavoiteltaessa. Lajikohtaisten raporttien perusteella myös lajien valmennusjärjestelmien kyky pysyä edelleen kiristyvässä kansainvälisessä kehitysvauhdissa mukana on toinen suurista haasteista. Edelleen ollaan jäljessä esimerkiksi muita Pohjoismaita.
Pekingin XXIX kesäolympiakisat 8.-24.8.2008 onnistuivat järjestelyiltään ja puitteiltaan yli kaikkien odotusten. Mitkään ennakoiduista uhkakuvista liikenteen, ilmanlaadun tai kisojen yleisen organisoinnin osalta eivät toteutuneet, vaan sekä kisojen suorituspaikat että kisa-organisaatio toimivat hienosti. Kiina isäntämaana onnistui myös urheilullisesti, nousten mitalitilaston kärkipaikalle 51 kulta-, 21 hopea- ja 28 pronssimitalillaan.
Purjehduskilpailut käytiin Qingdaossa ja ratsastuskilpailut Hongkongissa. Muut lajit kilpailtiin Pekingissä ja sen lähiympäristössä. Suomen joukkue majoittui soutua lukuun ottamatta kisakylissä. Soudulle varattiin kisa-ajaksi kisajärjestäjien tarjoama majoitus soudun kilpailukeskuksen läheisyydestä. Suomen joukkueen kisabudjetti oli 875 000 euroa, johon sisältyivät matkojen lisäksi muun muassa yleisurheilun, uinnin, melonnan ja soudun viimeistelyleirien kulut Japanissa ja Singaporessa.