Hannu Haapaniemi: Ampumaurheiluväen yhteinen viikonloppu osoitti taas tarpeellisuutensa!
28.10.2012 klo 12:00
JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Risto Aarrekivi (vas.) ja Hannu Haapaniemi olivat tyytyväisiä viikonlopun antiin. Kuva: Lassi Palo

Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Haapaniemi oli viime vuoden tapaan erittäin tyytyväinen sunnuntaina Vierumäellä päättyneeseen Grande Finale -viikonloppuun, jonka aikana järjestettiin lajiparlamentti ja palkittiin vuoden parhaat ampumaurheilijat.

Hannu Haapaniemi piti viikonloppua taas onnistuneena.

– Allekirjoitan kaiken sen minkä jo vuosi sitten sanoin: urheilijat arvostavat tapahtumaa, jonka aikaansaamiseksi on tehty iso työ esimerkiksi liiton toimistossa. Ja urheilijat tekevät tästä meille juhlan. On hienoa, että he pitkän ja raskaan kauden jälkeen tulevat yhteiseen juhlaamme, Haapaniemi sanoi.

Haapaniemi piti osanottajamäärää taas hyvänä. Lajiparlamenteissa oli noin 180 osanottajaa, ja lauantain gaalaillassa oli mukana noin 140 juhlavierasta.

– Olen tyytyväinen siihen, mitä nykyään tapahtuu entistä enemmän: lajien ristiinkeskustelua. Se kehittää paitsi urheilijoita myös lajia, kerhoja ja jaostoja. ”Vaatteisiin” tarttuu aina jotain, kun liikkuu. Eli uusia ideoita, Haapaniemi sanoi ja mainitsi esimerkkinä kiväärivalmentaja Juha Hirven, joka on alkanut tehdä yhteistyötä Ampumahiihtoliiton kanssa.

– Sitä ei pidä missään nimessä nähdä negatiivisena, vaan positiivisena. Kun Hirvi liikkuu uusissa ympyröissä, on hänellä tuotavaa myös meille.

– Kun 180 ihmistä on koolla ja jokainen heistä tapaa vähintään yksi tai kaksi uutta kontaktia, saavat kaikki mukaansa jotain uutta, Haapaniemi sanoi.

Haapaniemi onkin ”entistä vakuuttuneempi ” siitä, kuinka tärkeä ampumaurheiluväen yhteinen viikonloppu on.

– Ihme pitää tapahtua, jotta Grande Finale -viikonlopun suosio vähenisi. Toimintatavat saattavat muuttua, mutta parin päivän yhteinen tapaaminen on tärkeää. Myös liiton hallitus on ottanut viikonlopun yhdeksi painopisteekseen, sillä lähes kaikki hallituksen jäsenet joko kävivät paikan päällä tai viettivät koko viikonlopun Vierumäellä.

– Viikonloppu oli äärimmäisen hyvä ja tarpeellinen. Tämänkin ansiosta laji kulkee juuri siihen suuntaan, mihin me sen haluamme kulkevan, summasi Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kahden päivän annin.

Sunnuntaina aamupäivällä Toijalan Urheiluampujien Arto Palin kertoi kokemuksistaan Me yhdessä -seurakoulutuksesta. Koulutus on hänen mukaansa antanut ”paljon käytännön työkaluja” seuran kehittämisprosessiin.

– Työt on kuitenkin tehtävä itse, ja työkalut ovat siinä iso apu. On analysoitava seuran tilanne ja luotava seuran näky – mihin halutaan mennä. Olen saanut paljon ammennettavaa myös ryhmätöistä, joihin suhtauduin aluksi varauksella, koska en ole koskaan niistä pitänyt – kouluajoista lähtien, Palin naurahti.

Hän kertoi myös sen, että Toijalassa tehdään nyt ”ihan oikeasti” toimintasuunnitelma ensi vuodelle. Ei siis niin, että siinä vaihdetaan vain vuosiluku.

– Mietimme tarkasti, mitä askeleita otamme ensi vuonna, Palin sanoi ja mainitsi muutaman esimerkin, kuten nuorisotoiminnan aktivoimisen, ampumakoululaisten vanhempien mukaan saamisen sekä sisäradan uudistamisen.

Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoi mitä lakirintamalla on tapahtunut ja tapahtuu.

– Ampumaratalaki tulee. Lain tarkoituksena on edistää kattavan ampumarataverkoston ylläpitämistä ja kehittämistä sekä edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta radoilla ja niiden läheisyydessä. Soveltamisala on ampumaratojen perustaminen ja ylläpito. Tästä rajataan kotirauhan suojaamat paikat ja viranomaistahot pois, Aarrekivi kertoi.

Radat jaetaan kolmeen luokkaan eli ampumaurheilukeskuksiin, ampumaratoihin ja vähäisiin ampumaratoihin. Määritelmissä otetaan huomioon ratojen monipuolisuus ja käytön laajuus. Laki koskee sekä sisä- että ulkoratoja. Tämän lain piiristä jäävät pois väliaikaiset ampumapaikat ja maan omistajan lupa ampua omalla maallaan.

Ratavastaavasta tulee hyvin tärkeä henkilö ampumarataorganisaatiossa, Aarrekivi sanoi, mutta ratavastaava ei tulle saamaan oikeutta puuttua radan käyttäjän henkilöön eikä käytettyjen aseiden laillisuuteen.

– Lain voimaantullessa vanhojen ratojen luvat jäävät voimaan. Ratalaista järjestetään yleinen kuulemistilaisuus marras-joulukuun vaihteessa, ja aikanaan pyydetään tietysti myös virallisia lausuntoja.

Aarrekivi kertoi myös aiemmin tänä vuonna ilmestyneestä Ampumaratojen ympäristölupa -oppaasta. Se on opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille.

– Opas kannattaa olla jokaisessa seurassa, ja se kannattaa ehdottomasti hankkia sekä käydä läpi.

Aarrekivi puuttui myös ”polttavaan kysymykseen” eli ratatilanteeseen, kun Puolustusvoimat on päättänyt luopua osasta ampumaradoistaan.

– Olemme lähestyneet Puolustusvoimia ja eräitä muita tahoja ampumarata-alueiden säilyttämisestä sellaisella ajatuksella, että ratoja ei lakkautettaisi, vaan ne lahjoitettaisiin kunnille. Kunnille tulisi velvoite ylläpitää toimintaa, ja hallinnoinnista vastaisi Maanpuolustuskoulutuskeskus. Näin siksi, ettei ratojen siirtäminen yksityisille onnistu.

– Näin pääsisimme tilanteeseen, jossa ratoja ei lakkautettaisi lopullisesti. Yhtälö on toki hankala esimeriksi siksi, että kiinteistöjä ja maita hallinnoivat nyt eri tahot. Asiat ovat kuitenkin vireillä jo monessa portaassa, ja töitä tehdään aktiivisesti taustalla ja todella paljon, Aarrekivi totesi.

SAL:n kokous ja liittovaltuuston syyskokous pidetään Vantaalla lauantaina 24. marraskuuta.