Hämeenlinnan Iittalassa järjestetyt ilma-aseiden Kultahippufinaalit huipentuivat perinteiseen tyyliin ratkiriemukkaisiin ja jännittäviin joukkuekilpailuihin. Edellisten vuosien tavoin paikallinen urheilutalo raikui, kun 102 joukkueen nuoret ampumaurheilijat kannustivat toisiaan ja riemuitsivat hyvistä osumistaan. Kivaa oli, hymyili Kuusankosken
Ampujien Arttu Lång finaalien päätyttyä.
Iittalassa kilpailtiin lauantaina ilmakiväärin ja -pistoolin henkilökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina olivat vuorossa joukkuekilpailut. Niiden erikoisuus ovat maalitaulut, jotka muistuttavat ampumahiihdon tauluja. Onnistumiset näkyvät helposti, koska tauluja ”pudotetaan” yksi kerrallaan. Joukkueissa on kolme ampujaa, ja jokainen heistä yrittää vuorollaan ”pudottaa” viisi taulua.
– Tämä oli kivaa, ja haluan tulla Kultahippufinaaleihin uudestaan! Parasta oli, kun pääsi ampumaan, Kuusankosken Ampujien Arttu Lång, 12, sanoi.
Lång on harrastanut aiemmin koripalloa Kouvolan Kouvoissa, mutta on nyt mieltynyt ampumaurheiluun. Takana on puoli vuotta aktiivista ampumaharjoittelua. Hän voitti joukkuepronssia ilmakiväärin 12HT-sarjassa. KuusA:n joukkueessa ampuivat myös Viivi Kemppi ja Rasmus Finne.
– Kavereiden kanssa oli myös kiva olla, Lång sanoi.
Kultahipuissakin vaaditaan tarkkuutta, sillä esimerkiksi joukkuekilpailujen 10m ilmakiväärissä pitää osua maalitauluihin, jotka ovat halkaisijaltaan kuuden, viiden ja neljän millimetrin kokoisia.
Kultahippufinaalien toinen kilpailupäivä poikkeaa perinteisestä ampumaurheilukilpailusta siinäkin, että kilpailusuoritusten lisäksi tärkeässä osassa ovat joukkuetovereiden ja taustajoukkojen äänekäs kannustus, katsomossa liehuvat liput ja värikkäät kasvomaalaukset.
– En tiennytkään, että ilma-asekilpailuissakin tarvitaan kuulosuojaimet, eräs vanhemmista naurahti, kun Iittala-hallissa kannustus oli kovimmillaan.
Lapset seurasivat jännittyneinä, miten joukkuetoveri osuu. Kun taulu ”putosi”, lapset hymyilivät ja tuulettivat onnistumisen kunniaksi. KuusA:n valmentajana toiminut Jukka Jokinen kehui Kultahippufinaalien henkeä hyväksi.
– Nämä ovat lasten kilpailut, ja vanhempien pitää muistaa, että lapset oppivat sen, mitä vanhemmat viestittävät. Iittalan olosuhteet olivat hyvät. Vuoden kuluttua järjestelyt sujuvat varmasti vieläkin paremmin, sillä eka vuosi on aina ”kenraaliharjoitus”, kahdeksatta kertaa Kultahippufinaaleissa mukana ollut Jokinen sanoi.
Hämeenlinnan Kultahippufinaalitapahtumassa oli mukana 335 nuorta ampumaurheilijaa, jotka edustivat 48 seuraa. Ilmoittautuneet lapset ja nuoret ampuivat kaikkiaan 392 kilpailusuoritusta.
Hämeenlinnan Ampumaseura (HlAS) järjesti finaalitapahtuman nyt neljännen kerran. Edelliset kerrat olivat vuosina 1998, 2002 ja 2003.
– Kivaa on ollut, tottakai! Lasten ja nuorten kanssa on aina kivaa. Tärkeintä ovat olleet yhdessäolo ja onnistumisen riemu. Fiiliksen tekevät kilpailijat ja huoltajat, jotka tänne tulevat. Kisajärjestäjät luovat vain puitteet, HlAS:n puheenjohtaja Antti-Pekka Pieskä summasi värikkään viikonlopun.
Pieskän mukaan Iittalan Kultahippuviikonloppu oli onnistunut, jos lapset ja nuoret saivat hyviä muistoja elämänsä varrelle.
– Olennaista ei ole se, montako kymppiä on ampunut, vaan se, ovatko kisat onnistuneet kokonaisuutena.
Kultahippufinaalit järjestetään myös ensi vuonna Hämeenlinnassa (28.-29.3.), ja HlAS on järjestelyvastuussa. Rutiinia on, sillä vuonna 2010 Iittalassa järjestettiin SM-joukkuekilpailut.
– No, rutiinia voi olla aina enemmän. Toivottavasti saamme ensi vuonna Iittalaan vieläkin enemmän osanottajia, ja toivottavasti kokemuksemme ansiosta talkooväen ilta- ja yötyötunnit vähenevät, kun järjestämme kisat taas vuoden kuluttua, Pieskä nauroi.
Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikkö Timo Rautio sanoi, että nyt aletaan hakea finaalijärjestäjää vuosille 2016-17.
Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Ensimmäiset finaalit järjestettiin Pieksämäellä. Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 14-vuotiaiden seuratoimintaa.
Joukkuekilpailujen tulokset päivittyvät illan aikana tänne.