Toteutimme touko-kesäkuun aikana laajan seurakyselyn, jonka tulokset antavat monipuolisen kuvan suomalaisten ampumaseurojen nykytilasta ja tulevaisuuden kehitystarpeista. Kyselyyn vastasi 57 seuraa eri puolilta Suomea.
Vastaajajoukko on kirjava: mukana on niin alle kymmenen jäsenen pienseuroja kuin yli 300 jäsenen suurseuroja. Suurin yksittäinen ryhmä ovat 101–300 jäsenen seurat, joita on reilu kolmannes vastaajista. Tämä kirjo näkyy myös vastauksissa – haasteet ja tarpeet vaihtelevat merkittävästi seuran koon mukaan.
Suurin osa seuroista toimii edelleen vahvasti vapaaehtoisvoimin. Palkattua henkilöstöä on vain harvassa seurassa, ja heistäkin suurin osa on osa-aikaisia valmentajia tai ohjaajia. Palkkaamista ei myöskään juuri harkita niissä seuroissa, joissa sitä ei vielä ole: vain kuusi vastaajaa 53:sta kertoi harkinneensa työntekijän palkkaamista.
Kyselyn keskeinen viesti on silti selkeä: seurojen perusasiat ovat kunnossa, mutta kehitystyölle löytyy nyt konkreettiset suuntaviivat. Ampumaurheilukoulua tai aloittelijoiden kurssia järjestää jo 63 prosenttia seuroista, yhteydenpito liittoon koetaan lähes poikkeuksetta helpoksi, ja liiton asiakaspalveluun ollaan pääosin tyytyväisiä – arvosana asteikolla 1–5 asettuu keskimäärin lähelle nelosta. Myös arvomaailma on yhteinen: turvallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä harrastamisen ilo nousivat seurojen tärkeimmiksi arvoiksi.
Yhteisöllisyys ja hyvä ilmapiiri nousevat vastauksista vahvasti esiin. Peräti 93 prosenttia seuroista kokee, että ampumaurheilussa vallitsee positiivinen asenneilmapiiri ja että toisia arvostetaan. Myös paikallinen yhteistyö eri ampumaharrastuksen toimijoiden – kuten reserviläisten ja metsästäjien – kesken koetaan pääosin vahvaksi, ja kolme neljästä seurasta näkee kiinnostuksen ampumaurheilua kohtaan kasvavan omalla paikkakunnallaan. Resurssien osalta tilanne on kuitenkin kahtiajakoisempi: vain 58 prosenttia seuroista kokee, että heillä on riittävästi osaavia toimijoita ja taloudellisia mahdollisuuksia toimintaansa.
Valmennuksen kehittäminen nousee kyselyssä keskeiseksi kehityskohteeksi. Vastanneista seuroista 75 % haluaa lisätä valmentajien määrää, ja lähes yhtä moni (73 %) kannustaa aktiivisesti uusia ihmisiä valmentajan polulle. Myös nykyisten valmentajien osaamisen vahvistaminen kouluttamalla nousi vahvasti esiin (67 %). Sen sijaan valmentajien palkkaaminen ei ole seuroille juuri ajankohtaista – vain 4 prosenttia suunnittelee maksavansa valmentajille palkkaa. Koulutettuja ohjaajia ja valmentajia on useimmissa seuroissa muutama, tyypillisesti yhdestä viiteen henkilöä, mutta noin joka neljännessä seurassa koulutettua ohjaajaa ei ole lainkaan.
Pitkän tähtäimen suunnittelu on seurakentällä kehittymässä. Noin puolella vastanneista seuroista ei ole strategiaa tai muuta pitkän aikavälin suunnitelmaa, suurin osa seuroista kertoo kuitenkin olevansa kiinnostunut sellaisen laatimisesta. Samansuuntainen tilanne on jäsenpalautteen keräämisessä: vain 23 prosenttia seuroista kerää säännöllistä palautetta jäsenistöltään, mutta yli neljännes olisi kiinnostunut aloittamaan jäsenkyselyt. Myös uusien harrastajien rekrytointi on useimmissa seuroissa (68 %) satunnaista suunnitelmallisen sijaan – tämä on huomionarvoista, sillä samaan aikaan 82 prosenttia seuroista kertoo pystyvänsä vastaamaan alueellaan kasvavaan kiinnostukseen lajia kohtaan.
Turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden osalta seurat ovat ottaneet jo askelia eteenpäin, mutta matkaa on vielä jäljellä. Harjoitustilojen esteettömyyttä on arvioinut jo 68 prosenttia vastanneista seuroista. Sen sijaan toimintamalli häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi puuttuu vielä suurimmalta osalta vastanneista seuroista, ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma löytyy vain joka kuudennelta – joskin osa on kiinnostunut laatimaan sellaisen. Nämä ovat teemoja, joissa liitto voi tarjota seuroille konkreettista tukea ja valmiita malleja.
Kyselyssä kysyttiin myös, mihin liiton toiminnan tulisi jatkossa keskittyä. Vastaus oli yksiselitteinen: nuorten saaminen lajin pariin ja ampumarataverkoston turvaaminen nousivat ylivoimaisesti tärkeimmiksi painopisteiksi vuosien 2029–2032 aikana.
Aluetoiminnan tärkeydestä mielipiteet jakautuivat kahtia: puolet seuroista pitää sitä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, kun taas lähes yhtä moni ei pidä sitä kovin tärkeänä. Tämä kertonee siitä, että aluetoiminnan merkitys ja muoto vaihtelevat paljon seurasta ja alueesta riippuen – tieto, joka on hyödyllistä juuri nyt käynnissä olevan aluekoordinaattorimallin kehitystyössä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään laajasti liiton toiminnan kehittämisessä. Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, mihin liiton tukea ja resursseja kannattaa jatkossa suunnata – niin valmennuksen, seuratoiminnan ja strategiatyön kuin turvallisen ja yhdenvertaisen toimintaympäristön kehittämisessä.
Suomen Ampumaurheiluliitto kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita seuroja arvokkaasta panoksesta!
Kyselyyn vastanneiden seurojen kesken arvottiin Corrosafe asekaappi, arvonnan voitti tällä kertaa Pielisen Ampujat ry. Onnittelut voittajalle!