Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen on ehdolla Suomen Olympiakomitean hallitukseen. Pitkän kansainvälisen urheilu- ja johtamiskokemuksen omaava Nissinen haluaa vahvistaa suomalaisen urheilun kykyä uudistua, hyödyntää tekoälyä ja rakentaa uusia rahoitusmahdollisuuksia.

Suomen Olympiakomitean syyskokous järjestetään Helsingissä lauantaina 28. marraskuuta. Kokouksessa valitaan nelivuotiskaudeksi neljä hallituksen jäsentä, joista yhden tulee olla urheilijoiden edustaja.

Yksi ehdokkaista on Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) puheenjohtaja Vesa Nissinen, 63. Hän on johtanut Ampumaurheiluliittoa vuodesta 2017 ja toiminut vuodesta 2024 kansainvälisen ISSF Academyn johtajana. Akatemia vastaa Kansainvälisen ampumaurheiluliiton koulutustoiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta maailmanlaajuisesti.

– Suomen kokoisen maan kilpailuetu ei voi perustua resurssien määrään. Sen täytyy perustua kykyymme tehdä yhteistyötä, oppia ja uudistua muita nopeammin. Jatkuvan parantamisen kulttuuri on rakennettava osaksi suomalaisen urheilun arkea, Nissinen sanoo.

Nissisellä on yli 50 vuoden kokemus urheilusta kilpa-ampujana, Suomen mestarina, palkittuna valmentajana sekä kansallisissa ja kansainvälisissä johtotehtävissä. Nissisen mukaan suomalainen urheilu elää vaihetta, jossa toimintatapojen uudistaminen on välttämätöntä. Todellinen arvo syntyy kuitenkin vasta silloin, kun se muuttaa jokapäiväistä toimintaa.

Nissinen korostaa, että jatkuva parantaminen ei tarkoita jatkuvaa organisaatiouudistusta, vaan järjestelmällistä oppimista ja toiminnan kehittämistä.

– Jokaisessa seurassa, lajiliitossa ja valmennusjärjestelmässä pitäisi pystyä vastaamaan kolmeen kysymykseen: missä olemme nyt, missä voisimme olla parempia ja mitä teemme seuraavaksi toisin? Kehittyminen edellyttää tavoitteita, palautetta, osaamista ja ennen kaikkea johtamista, joka kannustaa ihmisiä oppimaan ja uudistumaan.

Hänen mukaansa Olympiakomitean tärkeimpiä tehtäviä on auttaa jäsenjärjestöjään rakentamaan tällaista toimintakulttuuria.

– Olympiakomitean pitää olla jäsenjärjestöilleen kumppani, joka auttaa niitä onnistumaan. Sen on tuotettava sellaista lisäarvoa, jota yksittäiset lajiliitot ja seurat eivät pystyisi yhtä tehokkaasti rakentamaan yksin.

Nissinen näkee digitalisaation ja erityisesti tekoälyn yhtenä suomalaisen urheilun merkittävimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksista.

– Tekoäly muuttaa jo nyt valmennusta, oppimista, tiedolla johtamista ja organisaatioiden toimintaa. Suomella olisi erinomaiset edellytykset olla tässä kehityksessä edelläkävijä. Meidän pitäisi rakentaa yhteisiä ratkaisuja, joiden avulla myös pienet lajiliitot ja seurat voivat hyödyntää uutta teknologiaa.

Nissinen on itse osallistunut tekoälyä hyödyntävien digitaalisten valmennusratkaisujen kehittämiseen ja tutkinut niiden mahdollisuuksia johtamisen ja oppimisen tukena.

– Tekoäly ei korvaa valmentajaa eikä johtajaa. Parhaimmillaan se vapauttaa heidän aikaansa olennaiseen: ihmisten kohtaamiseen, oppimisen tukemiseen ja laadukkaampaan päätöksentekoon. Samalla meidän on huolehdittava tietosuojasta, eettisyydestä ja teknologian vastuullisesta käytöstä.

Hän uskoo, että yhteiset digitaaliset ratkaisut voisivat parantaa suomalaisen urheilun laatua ja tehokkuutta ilman, että jokaisen organisaation tarvitsee kehittää samoja järjestelmiä erikseen.

Toinen suuri tulevaisuuskysymys on urheilun rahoitus. Nissisen mukaan suomalaisen urheilun tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään nykyisiä resursseja jakamalla.

– Meidän on opittava paitsi käyttämään olemassa olevat resurssit paremmin myös luomaan uusia. Julkinen rahoitus on edelleen tärkeää, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvempaa yritysyhteistyötä, uusia palvelumalleja, kansainvälisiä kumppanuuksia ja rohkeampaa varainhankintaa.

Nissinen korostaa, että rahoituksen kehittäminen liittyy suoraan johtamiseen ja organisaatioiden osaamiseen.

– Urheilun pitää pystyä osoittamaan entistä selvemmin, mitä arvoa se tuottaa yhteiskunnalle, yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Tämä koskee niin huippu-urheilua, lasten ja nuorten liikuntaa kuin seuratoimintaakin. Hyvät tavoitteet eivät yksin riitä, vaan tarvitaan uskottavia suunnitelmia, osaamista ja kykyä toteuttaa ne.

Hänen mukaansa Olympiakomitealla voisi olla nykyistä vahvempi rooli jäsenjärjestöjen rahoitusosaamisen, yritysyhteistyön ja kansainvälisten verkostojen kehittämisessä.

Viime vuosina ISSF Academyn johtaminen on vienyt Nissisen yhä syvemmälle kansainvälisen olympialiikkeen koulutus- ja kehittämisverkostoihin.

– Olen nähnyt läheltä, miten eri maissa kehitetään valmennusta, johtamista ja urheilun osaamista. Samalla olen saanut viedä suomalaista johtamis- ja koulutusosaamista maailmalle. Meidän ei pidä yrittää keksiä kaikkea itse, vaan oppia maailman parhailta ja soveltaa opittua omiin vahvuuksiimme.

Nissisellä on kokemusta urheilun lisäksi johtamisen tutkimuksesta, sotilasorganisaatioiden kehittämisestä, yritysjohtamisesta ja kansainvälisestä koulutustoiminnasta. Hän on myös valmentanut kymmeniä organisaatioiden hallituksia kehittämään työskentelyään.

– Olen nähnyt johtamista hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Yhteistä menestyville organisaatioille on selkeä suunta, luottamus, yhteistyö ja kyky oppia kokemuksista. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että nämä edellytykset ovat olemassa.

Nissinen painottaa, että Olympiakomitean hallituksessa on katsottava suomalaisen urheilun kokonaisetua.

– Hallitukseen ei mennä ajamaan oman lajin etua, vaan rakentamaan koko suomalaisen urheilun tulevaisuutta. Meidän pitää kyetä ylittämään lajirajat ja löytämään ratkaisuja, joista mahdollisimman moni hyötyy.

Nissinen aikoo käsitellä ehdokaspuheenvuorossaan erityisesti suomalaisen urheilun uudistumiskykyä, teknologian mahdollisuuksia ja rahoituksen kehittämistä. Kaikkia näitä yhdistää hänen mukaansa johtaminen.

– Uudet strategiat, teknologiat tai rahoitusmallit eivät itsessään muuta mitään. Ratkaisevaa on, miten ihmiset saadaan mukaan, miten osaamista kehitetään ja miten hyvät ajatukset muutetaan käytännön toiminnaksi.

Nissinen näkee suomalaisen urheilun tulevaisuuden ennen kaikkea yhteisenä johtamishaasteena.

– Meidän on rakennettava kulttuuri, jossa onnistumisista opitaan, epäonnistumisia uskalletaan käsitellä ja jokainen organisaatio pyrkii jatkuvasti parempaan. Pienen maan ei tarvitse olla suurin menestyäkseen. Meidän on oltava yhdessä oppivampi, ketterämpi ja uudistumiskykyisempi kuin kilpailijamme.

Nissinen on kasvatustieteiden tohtori, dosentti, johtamisen professori Intiassa, opetusneuvos ja eversti evp. Hänen työuransa yhdistää johtamisen tutkimuksen, käytännön johtamistyön, valmennuksen, yritystoiminnan sekä kansallisen ja kansainvälisen urheilujohtamisen.

Nissinen valmistui yleisesikuntaupseeriksi vuonna 1995 ja väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2001. Hänen tutkimustyönsä pohjalta syntyi Syväjohtamisen (Deep Leadership) malli, jota on sovellettu Puolustusvoimien, yritysten ja muiden organisaatioiden johtamisen kehittämisessä. Puolustusvoimissa uudistettuun johtajakoulutukseen liittynyt toimintakulttuurin muutos on ollut myös tutkimuksen ja arvioinnin kohteena.

Sotilasurallaan Nissinen palveli useissa komentaja-, johtamis-, koulutus- ja tutkimustehtävissä, myös kansainvälisissä operaatioissa. Hänen viimeisimpiin tehtäviinsä kuuluivat Puolustusvoimain komentajan erityisavustajan tehtävä ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaminen.

Vuodesta 2025 lähtien hän on toiminut johtamisen professorina Manav Rachna -yliopistossa Intiassa. Hänen tutkimus- ja kehittämistyönsä painottuu johtamiseen, oppimiseen, valmentamiseen ja tekoälyä hyödyntäviin digitaalisiin ratkaisuihin. Vuonna 2025 Nissinen täydensi osaamistaan pohjoismaisessa urheilujohtamisen NILE-ohjelmassa.