”Bench Rest Shooting”

Tomi Korpi Iittalan radalla lokakuussa 2016. (Kuvat: Lassi Palo)
Tomi Korpi Iittalan radalla lokakuussa 2016. (Kuvat: Lassi Palo)

Kasa-ammunta jakautuu nykyään yleensä kiväärillä tapahtuvaan ”kasan” kokoon perustuvaan lajiin (group), sekä yleensä pienois- ja ilmakiväärillä tapahtuvaan pistelajiin (score). Molemmille on yhteistä ampuminen pöydältä (bench – penkki) tukea (rest) käyttäen. Joskus käytetäänkin nimitystä ”penkkiammunta”.

Kasan kokoon perustuvassa kilpailussa ammutaan ennalta määrätyn matkan päässä olevaan tauluun tarkoituksena ampua osumat mahdollisimman lähelle toisiaan. Tulos saadaan mittaamalla kahden äärimmäisen osuman keskipisteiden välimatka, joka ilmoitetaan millimetreinä ja/tai kulmaminuutteina l. MOA:na. Kasan ei siis tarvitse olla taulun keskellä, vaan sen koko ratkaisee. Yleisimmät laukaisumäärät ovat 3, 5 tai 10 laukausta per sarja, riippuen kilpailusta. Sarjoja ammutaan useita ja yhteistulos on ratkaiseva. Ampumamatkat ovat useimmiten 100m, 200m ja 300m.

Pistelajeissa ammutaan tauluihin, joissa on 25 erillistä osumalaatikkoa ja perinteinen pistelasku. Näitä tauluja ammutaan kilpailuissa kolme, joten paras tulos voi olla 750 pistettä. Tulokseen merkitään myös napakympit, joilla erotetaan voittaja tasapistetilanteessa. Ampumamatkat ovat yleisesti 25m ja 50m.

Kasa-ammuntaa on sinällään harrastettu maailman sivu, koska jokainen aseen kohdistajahan pyrkii pieneen osumakuvioon eli kasaan. Kilpailulajina se on peräisin, kuinkas muuten, Yhdysvalloista, jossa kasa-ammuntaa on harrastettu kilpailumielessä 1930-luvulta lähtien. Laji tuli 70-luvun alkupuolella Ahvenanmaalle ja Manner-Suomeen Ruotsin kautta suunnilleen samaan aikaan.

Suomen lajihistoria

img_9308Kasa-ammunnan ”kummisetinä” toimivat jo edesmenneet Holger Sjöström Ahvenanmaalla sekä tamperelainen Seppo Hämäläinen Manner-Suomessa. Manner-Suomen ensimmäinen kasa-ammuntakilpailu järjestettiin 1970-luvun puolivälissä Tampereella ampumamatkana 150m, jolta etäisyydeltä ammuttiin yksi viiden laukauksen sarja. Radalla ei ollut pöytiä, joten kaikki muut kilpailijat Erkki Kauppia lukuun ottamatta ampuivat makuulta. Kauppi oli nimittäin kaukaa viisaana tuonut oman kokoonpantavan ampumapöytänsä mukanaan.

Näistä ajoista on laji kehittynyt ja tukevilla betonipöydillä ja asianmukaisilla taululaitteilla varustettuja ampumaratoja on mm. Ahvenanmaalla, Haapajärvellä, Hämeenlinnassa, Lohtajalla ja Lapualla. Lajin suomalaisten harrastajien lukumäärä on myös alkuajoista moninkertaistunut ollen tänään suuruusluokkaa 150, joista aktiivikilpailijoita noin 100.

Kasa-ammunnan harrastus levisi 1970- ja 80-lukujen aikana muualle Suomeen, varsinkin Keski-Pohjanmaalle. Vauhtia harrastukselle antoi lajin amerikkalaisen pioneerin, tohtori Lou Palmisanon Suomen vierailu kesällä 1986. Hän lahjoitti arvokkaan kiertopalkinnon nimeään kantavaan Lohtajalla vuosittain alkukeväästä ammuttavaan raskaan luokan 100 m 5×5 ls kilpailuun.

Lajin edistämiseksi perustettiin vuonna 1988 Suomen Kasa-ampujat ry, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana ja myöhemmin kunniapuheenjohtajana toimi tamperelainen lajin suomalainen Grand Old Man Seppo Hämäläinen. Suomen Kasa-ampujat ry liittyi perustamisvuotenaan Suomen Ampujainliitto ry:hyn, joten viimeiset kymmenen vuotta kilpailutoiminta on tapahtunut SAL:n hyväksymin säännöin. Lajin kehittämisestä Suomessa vastaa SAL:n kasa-ammuntajaosto, jonka jäsenet valitaan vuosittain lajia harrastavien yleisessä kokouksessa.

Missä lajia harrastetaan?

img_9297Maailmanlaajuisesti kasa-ammuntaa harrastetaan alkuperämaan Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Japanissa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Englannissa, Belgiassa, Ruotsissa ja Norjassa. Lajin kattojärjestöksi kasalajiin perustettiin 1999 World Bench Rest Shooting Federation eli WBSF, jonka jäseniä kansalliset liitot ja järjestöt ovat – kuten Ampumaurheiluliittokin.

WBSF:n toimikenttään kuuluvat muun muassa kansainvälinen kilpailutoiminta eli MM-kilpailut sekä lajin kehittäminen maailmalaajuisesti. Lajiliittona Euroopassa toimii EBSF vastaten EM-kilpailuista ja kehityksestä.

Pistelajien kansainvälisinä liittoina toimivat WRABF (World Rimfire and Air Rifle Bench Rest Federation) maailmanlaajuisesti. Euroopan liittona toimii ERABSF (European Rimfire and Air Rifle Benchrest Shooting Federation). Sloveniassa järjestetään vuonna 2017 jo 4. Euroopan mestaruuskilpailut ja maailmancupin kilpailut. Jäsenmaita on 33.

Kilpailun kiristyminen on johtanut luonnollisesti välinekehitykseen. Huipputuloksen takana ovatkin useimmiten suomalaiset ruuti ja hylsyt tai patruunat. Kuitenkin kilpailut ratkaistaan useimmiten henkilökohtaisella osaamisella. Vaikka kasa-ammuntalajeja pidetään tarkkuusvaatimuksiltaan kuningaslajeina, on olosuhteiden hallinta (mm. tuulen vaikutus) kuitenkin suurin osumaan vaikuttava tekijä. Niinpä rataolosuhteiden arviointiin on kehitetty mitä mielikuvituksellisimpia tuulipussi- , propelli- ja viirivirityksiä.

Nykytasolla ammutaan useinkin kasoja, jossa kuulat menisivät koskettamatta 8mm mutterin läpi sadalta metriltä. Pistelajeissa täysiä tuloksia aletaan nähdä jo Suomessakin. Menestystä maailmalla onkin tuotu useampaan otteeseen eri lajeista.