Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto on lauantaina Vantaalla pitämässään kokouksessa korostanut seuratoiminnan merkitystä. Me yhdessä -prosessin avulla varmistetaan seuroissa toimivien ihmisten jaksaminen ja seurojen toiminnan jatkuminen.
Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Risto Aarrekiven mukaan ohjausvoima on seuroissa, joille tehtiin tammikuussa kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää seurojen tyytyväisyys liiton toimintaan ja niiden tuen tarve sekä saada niiltä kehitysehdotuksia.
– Olosuhteet, lakiasiat ja ilmapiiri ovat melko haastavia, mutta niiden kanssa ei ole lainkaan mahdotonta toimia, vaan päinvastoin. Positiivisesti ajateltuna: kun nyt skarppaamme ja teemme jämptisti asioita, ihmiset ymmärtävät kuinka hienosta lajista ampumaurheilussa on kyse. Meillä on näytön paikka, ja meidän on tartuttava tulevaisuuteen sekä määriteltävä mihin suuntaan toimintaa halutaan viedä, Aarrekivi tiivisti.
Liittovaltuuston kokouksessa kuultiin myös Me yhdessä -tulevaisuusryhmän tietoisku, jossa kerrottiin syksyllä 2010 alkaneen työn etenemisestä. Me yhdessä -prosessi on ollut Ampumaurheiluliiton toiminnan yksi painopisteistä viimeksi kuluneen runsaan vuoden ajan. Sen mukaan urheilijat, seuratoimijat ja seura ovat keskiössä, ja toimintaa on lähdetty rikastuttamaan teemalla, jossa pientä ampumaurheilijaa tuetaan elämänsä eri vaiheissa kasvamaan isoksi ihmiseksi ja löytämään oma potentiaalinsa urheilijana.
– Keskeinen ja tärkein toimintataso ovat seurat ja paikallistaso, ja liitto ja alue tulkitsevat sieltä saatuja viestejä. Perustana ovat kohtaamiset ja kasvu niin suunnittelussa, sidosryhmissä, seurassa kuin koulutuksessa ja kehittämisessäkin, kertoi ryhmän puheenjohtaja Rainer Hirvonen, jonka mukaan alueista voitaisiin tehdä osaamiskeskuksia.
Hämeen alueen puheenjohtaja Arto Palin puhui alueorganisaation roolista tänään ja tulevaisuudessa. Nykyisten tehtävien lisäksi tulee Me yhdessä -prosessin jalkauttaminen.
– Tarvitaan selkeää yhteistyötä ja selkeitä yhteistyötapoja. Yksi haasteista on Me yhdessä -prosessin ymmärtäminen: missä ollaan maailman muuttuessa eli meidänkin on muututtava. Toiminta on ensi organisoitava prosessin tarpeita ajatellen unohtamatta nykyisiä tehtäviä, ja sitten tulee käytännön toimien suunnitteleminen. Nämä asiat tekemällä alueille tulee selkeä rooli, Palin sanoi.
Valtuuston kokouksessa kuultiin myös selvitys liiton syksyllä 2010 hyväksytystä strategiasta, kun Aarrekivi kävi läpi tuleville vuosille kirjattuja kehityshankkeita. Yksi niistä on seuratoimijoiden jaksaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen. Seurajohdon valmennus onkin jo alkanut Me yhdessä -hengessä muutama viikko sitten Vierumäellä järjestetyssä tilaisuudessa, ja se jatkuu toukokuussa.
Yhden lajin eli kiväärin Urheilijan polku valmistui viime vuonna, ja muihin lajeihin on tarkoitus saada vastaavanlainen polku tämän vuoden aikana. Urheiluun ja opiskeluun haetaan myös uusia ratkaisuja, ja olosuhdeverkostoa pyritään vahvistamaan. Uuden aselain myötä pyritään löytämään toimivia malleja, joihin myös viranomaiset sitoutuvat. Talouden vakiinnuttaminen ja ampumaurheilun mielikuvan kirkastaminen kuuluvat myös kehityshankkeisiin.
– Strategia on vielä tavallaan tehty ylhäältä käsin, mutta sinne on jo otettu elementtejä seuroille tehdyn kyselyn perusteella. Strategiaa aletaan nyt ”rukata” loppuun eli siihen malliin, joka sen saadun palautteen perusteella pitäisi olla, Aarrekivi sanoi ja mainitsi esimerkkinä seurojen tarpeen ulkoiseen asiantuntija-apuun useimmiten käytännön valmennuksessa.
SAL:n liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Ampumaurheiluliiton kulut olivat noin 2,23 miljoonaa euroa, ja liiton tulos taipui toimintavuonna tappiolliseksi eli tulokseksi jäi 68 299 euroa tappiota.
– Viime vuosi oli taloudellisesti haastava. Jäimme yhteistyökumppanihankinnassa muiden suurtapahtumien jalkoihin emmekä saavuttaneet tavoitteita myöskään Urheiluampuja-lehden ilmoitushankinnassa. Omaan varainhankintaan ja toimintojen ”tuotteistamiseen” tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota niin, että niitä olisi helpompi myydä ja markkinoida. Hallituksessa on päätetty, että tämä ja ensi vuosi mennään niin, että asiat korjaantuvat, liiton puheenjohtaja Mikko Nordquist totesi avauspuheessaan.
Viime vuoden aikana valmistauduttiin myös ilma-aseiden EM-kilpailuihin, jotka järjestettiin helmikuussa Vierumäellä.
– Viime vuosi oli merkittävä vuosi myös siinä mielessä, että urheilijoitamme oli ennätysmäärä kansainvälisissä kilpailuiss
a, ja matkat olivat pitkiä ja kalliita. Huippu-urheilun kehittämisprosessi on nyt loppusuoralla, ja tämän vuoden aikana siinä pitäisi saada jonkinlainen päätös. Työ on hyvässä mallissa. Myös Me yhdessä -prosessimme on lähtenyt hyvin käyntiin, Nordquist kertasi mennyttä vuotta.
Nordquist totesi myös, että viime vuosi oli huippu-urheilullisesti hyvä. Olympiapaikkoja saavutettiin kolme ja Kansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n lajeissa mitaleja kaikkiaan kahdeksan. Ei-ISSF-lajeissa eli siluetissa Suomi sai viime vuoden EM-kilpailuissa 38 mitalin, mustaruudissa yhdeksän EM-mitalia ja compak sportingissa yhden. Tämä vuosi huipentuu heinä-elokuussa järjestettäviin Lontoon olympialaisiin, joissa on mukana neljä suomalaista ampumaurheilijaa.
Liittovaltuusto vahvisti kokouksessaan myös vuoden 2013 talousarvion perustana olevat maksut. Jäsenmaksun korotuksessa noudatetaan valtuuston tekemää suositusta nostaa jäsenmaksua kahdella eurolla vuosina 2012-14. Jäsenmaksu nousee 22 eurosta 24:een. Ns. perheen toisen henkilön jäsenmaksu nousee myös kahdella eurolla 19 euroon.
SAL:ssa on 306 jäsenseuraa, joissa on yhteensä 34 085 jäsentä.