Ympäristölupapalvelu

Ympäristöluvan hakeminen ampumaradalle on haastava, asiantuntemusta vaativa ja usein hyvin aikaa vievä prosessi. Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto ovat saaneet maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen kolmevuotiselle ampumaratojen ympäristölupahankkeelle. Sivustoa päivitetään jatkuvasti hankkeen edetessä.

Olemme koonneet tähän yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä hankkeesta:

Mitä hankkeessa käytännössä tehdään?

Hankkeessa tulee työskentelemään seitsemän henkilöä ja tavoitteena on laatia ympäristölupahakemukset vajaalle kolmannekselle maamme ampumaradoista. Helpoiten, nopeimmin ja edullisimmin prosessi sujuu, kun asiantuntijat pääsevät heti alussa mukaan lupaprosessiin, jolloin luvituskokonaisuus voidaan suunnitella etukäteen. Lupaprosessi kestää keskimäärin 1,5 vuotta ja vaatii asiantuntijatyötä hakijapuolelta keskimäärin 50-500 työtunnin välillä.

Koskeeko ympäristölupa meidän ampumarataamme?

Ympäristölupa vaaditaan kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta, joskin lain tarkoittamille vähäisille ampumaradoille, joilla ei ammuta haulikolla ja jotka eivät sijaitse pohjavesialueella riittää ilmoitusmenettelyyn pohjautuva lupaprosessi. Ilmoitusmenettelyn takia on tosin tehtävä ympäristölupahakemusta vastaavaa selvitystyötä. Ampumaratojen ympäristölupia myöntävät siviiliratojen osalta pääasiassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset.

Ampumarata saattaa tuntua kohtalaisen yksinkertaiselta rakenteelta luvituksen kannalta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Ampumaradan ympäristöluvitus ei ole aina ammattilaisellekaan aivan helppoa johtuen jokaisen radan erilaisista ympäristöolosuhteista ja hyvinkin erilaisia tarkoituksia sekä käyttäjämääriä varten rakennetusta radoista. Nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti ampumaradasta aiheutuvien ympäristövaikutusten tai -riskien tasoon. Koska ampumatoiminnan laatu sekä ratojen sijainti- ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat merkittävästi, edellyttää vaikutusten ja riskien tunnistaminen sekä määrittely yleensä kohdekohtaisia selvityksiä ja arvioita. Arvioita tehdään ympäristöolosuhteista, päästöistä ja päästöjen merkityksestä pitkän ajan kuluessa ja haitta-ainepäästöjen hallinnan tekniset vaatimukset tulee määräytyä ennen kaikkea kohdekohtaisten ympäristönsuojelutarpeiden mukaan.

Miksi hanke on perustettu?

Uuden ympäristönsuojelulain voimassaoloaikana ampumaratojen ympäristölupaprosessit ovat vaikeuttaneet monien ratojen toimintaa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Pahimmillaan lupaprosessit ovat kestäneet lähes 20 vuotta ja kokonaiskustannukset ovat olleet kohtuuttomia. Ongelmana on valtaosassa tapauksista ollut tiedon puute, joka on johtanut siihen, ettei ampumaratatoiminnan todellista riskiä ole osattu arvioida ja se on johtanut ylilyönteihin.

Kustannustehokkaimmin ympäristölupaprosessi hoidetaan tarjoamalla ampumaratojen toiminnanharjoittajille ympäristölupapalvelu, jossa edunvalvontajärjestöjen edustajat vastaavat lupahakemuksen laatimisesta ja lupaprosessien läpiviemisestä. Asiantuntijavetoisella, keskitetyllä ja järjestelmällisesti etenevällä luvittamisella säästetään kaikkien resursseja ja helpotetaan myös luvittavien viranomaisten työtä.

Miksi lupaan kannattaa panostaa?

Ympäristölupahakemus ei ole pelkkä ympäristöhallinnon lupahakemuslomake, vaan kyseessä on prosessi, joka kannattaa ottaa vakavasti. Ammattimaisesti ja hyvin hoidettuna kustannukset saadaan minimoitua, onnistumisen todennäköisyys ja ympäristönsuojelullinen hyöty maksimoitua, vältetään turhat suojaus- tai puhdistuskustannukset sekä kulutetaan vähiten aikaa. Mikäli lupaprosessia ei hoideta hyvin, on olemassa myös suuri vaara, että huonojen hakemusten ja -päätösten vaikutukset kertautuvat myös tulevaisuudessa muiden ampumaratojen ympäristölupamenettelyissä.

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Palvelu on tarkoitettu Suomen Ampumaurheiluliittoon, Suomen Metsästäjäliittoon, Reserviläisliittoon ja/tai Reserviupseeriliitoon kuuluvien seurojen sekä riistanhoitoyhdistysten ylläpitämille radoille. Kaikkia ratoja ei pystytä luvittamaan yhdessä yössä ja työtä tullaan tekemään alueittain ja porrastetusti.

Liian monet radat ovat joutuneet odottamaan edunvalvontajärjestöistä ammattimaista apua ja nyt näiden ratojen kanssa päästää eteenpäin. Hankkeen alussa neuvotellaan ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa, jotta lupaviranomaisten puolelta tuleva aikataulupaine ampumaratojen luvittamiseen saadaan minimoitua. Työssä priorisoidaan monipuolisia ja kehittämissuuntautuneita ampumaratoja, jotka ovat mahdollisimman monien ratojen käyttäjäryhmien saavutettavissa. Toisaalta myös ampumaradan maantieteellinen sijainti vaikuttaa priorisointiin.

Mitkä ovat luvan hakemisen kustannukset?

  • Tarjottava ympäristölupapalvelu
    • Lupapalvelu riippumatta siitä lupaprosessiin läpiviemiseen kuluvasta ajasta, 500 € ja mahdolliset matkakulut
  • Muut kustannukset
    • Mahdolliset pinta- ja/tai pohjavesitutkimukset
    • Meluselvitys ja mahdollinen meluntorjuntasuunnitelma
    • Lupapäätöksestä ja maksun suuruus on kuntakohtainen ja vaihtelee noin 1500-5000 euron välillä. Mikäli lupahakemus on hyvin tehty, summaa voidaan alentaa noin kolmannes tai vastaavasti nostaa, mikäli puutteellinen lupahakemus teettää viranomaisella paljon työtä.

Kun lupaprosessi aloitetaan, radalle tehdään ensimmäiseksi esiselvitys ja tutkimustarvearviointi, jonka perusteella pystytään jo paremmin arvioimaan mitkä ovat radan mahdolliset merkittävät vaikutuskohteet.  Mikäli tutkimustarvearvioinnin perusteella on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, useimmiten ne ovat pinta- ja/tai pohjavesiselvityksiä. Tämän lisäksi arvioidaan tarvetta laatia melumallinnus.  On mahdotonta antaa yleisluontoista arvioita mitä kustannukset olisivat, mutta radalla, joka ei sijaitse erityisen herkässä ympäristössä tutkimusten teettämisen kustannukset ovat kohtuullisia. Kalliiden ja hankalien ympäristölupaprosessien maine juontaa juurensa tilanteista, joissa ei ole tiedetty mitä tehdään ja varmuuden vuoksi tutkimuksia on teetetty vähän sattumanvaraisesti, jolloin ei myöskään ole saatu tietoa radan varsinaisesta ympäristövaikutuksesta eikä näin ollen tietoa viranomaisten päätöksenteon pohjaksi. Myös tutkimusten laaduissa on ollut merkittäviä puutteita ja uusia tutkimuksia on jouduttu paikkailemaan, mistä on usein aiheutunut pitkiä tutkimuskierteitä, joista on tietenkin seurannut kustannuksia kustannusten perään. Samaan sarjaan kuuluvat esim. turhat puhdistamis- tai suojausrakenteiden rakentamiskustannukset, vaikka radalla ei olisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan oppaan mukaisen haitta-aineiden hallinnan tarvearvioinnin perusteella sellaisille tarvetta.

Alustavia tietoja apua lupaprosessissa tarvitsevista radoista voi jättää alla olevassa osoitteessa:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSc9w23Ni_Eusb84Kpf6hxYtPDOOAikh908IKzuR9JuBq_hnxg/viewform?usp=sf_link

Hankkeesta otetaan yhteyttä yhteystietonsa jättäneisiin.