Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut Leena Paavolaisen valmennuksen johtajaksi 28. syyskuuta. Paavolainen on 39-vuotias liikuntatieteiden tohtori ja työskentelee vuoden vaihteeseen asti Suomen Paralympiakomitean valmennuspäällikkönä.
– Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaminen on mahdollisuus, jota en halunnut jättää käyttämättä. Se on iso haaste, mutta pidän haasteista. Valmennuksen johtajan toimenkuva on sellainen, että uskon koulutukseni ja tehtäväni työelämässä luoneen siihen osaamisen, Paavolainen sanoo.
– Olen niin huippu-urheiluorientoitunut, että haluan toimia huippu-urheilussa. Nyt pääsen entistä enemmän ja laajemmin keskittymään siihen työhön, josta pidän.
Leena Paavolainen sanoo tutustuneensa ampumaurheiluun jo lapsena, koska hänen isänsä on kilpaillut kivääri- ja pistooliammunnassa. Itse hän on harrastanut ammuntaa hirvimetsällä.
– Kilpaurheilu-urallani keskityin hiihtoon.
Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kehuu Leena Paavolaisen määrätietoiseksi ja tavoitteelliseksi. Toimintatavat ovat tulleet tutuiksi, kun Paralympiakomitean johtama vammaisampumaurheilu on osa Ampumaurheiluliiton valmennus- ja kilpailutoimintaa.
– Leenalla on laaja kokonaisnäkemys valmennuksesta sekä vankka käytännön valmentajakokemus. Lisäksi hänellä on erinomaiset verkostot. Leenalla on hyvät lähtökohdat jatkaa Kare Norvapalon työtä kohti ammattimaisempaa valmennusta ja valmentautumista, Risto Aarrekivi toteaa.
Valmentaja ja urheilija toiminnan keskiössä
Leena Paavolainen aloittaa virallisesti Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana vuoden vaihteessa.
– Virallisesti silloin. Siihen mennessä pyrin perehtymään tarkemmin lajin nykytilanteeseen.
Hän toteaa olevansa valmennuksen johtajana resurssien ja edellytysten luoja. Varsinaisen valmennustyön ja tuloksen tekevät urheilija ja valmentaja.
– Heidän pitää pystyä työskentelemään pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti. Minun toimintani yksi peruslähtökohdista on valmentajien työn tukeminen, heidän jaksamisensa edistäminen ja osaamisen kehittäminen.
Paavolainen arvelee, että Ampumaurheiluliitossakin pitää vielä selkiyttää valmennusorganisaatiota sekä panostaa huippu-urheilijoiden liittojohtoiseen valmennukseen.
– Lahjakkaiden urheilijoiden tilanne pitää myös kartoittaa tarkasti. Liittojohtoisessa valmennuksessa on panostettava urheilijoihin, jotka ovat potentiaalisia menestyjiä ja jotka sitoutuvat toimintaan, hän sanoo.
Yhteistyö Kihun kanssa ammunnan vahvuus
Leena Paavolainen on työskennellyt 1991 alkaen vuosikymmenen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä ensin testauspäällikkönä ja myöhemmin vastaavana lajitutkijana. Yksi Kihun aikaisista työkavereista on Kare Norvapalo, joka jätti Ampumaurheiluliiton päävalmentajan tehtävän elokuun alussa. Kare siirtyi kehityspäälliköksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun.
– Muun muassa yhteistyö Kihun kanssa on yksi suomalaisen ampumaurheilun vahvuuksia, joilla voimme pärjätä kilpailussa maailmalla. Ammunta on yksi parhaiten ja pitkäjänteisimmin Kihun osaamista hyödyntäneitä lajeja.
Paavolainen toteaa huippuampumaurheilun olevan maailmalla täysammattilaisten keskinäistä kilpailua. Siinä kamppailussa suomalaiset voivat menestyä vain erittäin laadukkaalla valmentautumisella, sillä pienessä maassa lahjakkuuksia ei ole hukattavaksi.
– Vahvuuksia on myös yhteistyö ja kehittämishankkeet Tanhuvaaran ja Kuortaneen urheiluopistojen kanssa. Kansainväliset mitat täyttävä ampumaurheilu- ja harjoittelukeskus rakennettaneen myös Vierumäelle, hän toteaa
– Juha Hirven olympiahopea Sydneystä ja Marko Kemppaisen olympiahopea Ateenasta todistavat, että Suomesta löytyy huippuammunnan valmennusosaamista.
Kohti Lontoota
Vuoden 2008 Pekingin olympialaisten 390 edustuspaikasta on jaettu lähes puolet, 185. Olympiamaapaikat jakaantuvat 41 eri maalle. Suomelle edustuspaikan ovat ampuneet Juha Hirvi pienoiskiväärin täysotteluun eli 3 x 40 laukauksen kilpailuun, ja Satu Mäkelä-Nummela trapiin.
Juha ampui paikan aivan ensimmäisten joukossa voittamalla maailmancupin toukokuussa 2005 USA:n Fort Benningissä. Satu otti paikan voittamalla maailmancupin kesäkuussa 2006 Saksan Suhlissa. Ampumaurheiluliitto on asettanut tavoitteekseen seitsemän olympiaedustajaa, yksi jokaiseen lajiryhmään eli kivääri-, pistooli- ja haulikkolajeihin. Paralympialaisten tavoitteena on niin ikään yhteensä seitsemän osanottajaa kivääri- ja pistoolilajeihin.
Vuoden 2007 aikana olympiamaapaikkoja on jaossa maanosien mestaruuskilpailuissa 116, maailmancupeissa 60 ja haulikon MM-kilpailussa 5. EM-kilpailussa olympiamaapaikan saa palkinnoksi 41 ampujaa.
– Ensimmäinen ja tärkein tavoite ovat tietysti Pekingin olympialaiset ja paralympialaiset, joihin urheilijoiden ja valmentajien valmistautuminen on jo pitkällä. Pidemmällä tähtäimellä minun tehtäväni on varmistaa, että lahjakkaat ampujat pystyvät tavoittelemaan myös 2012 Lontoon sekä 2016 kisojen edustuspaikkoja.
Leena Paavolainen
– 39-vuotias liikuntatieteiden tohtori, joka asuu Riihimäellä. Perheeseen kuuluu aviomies sekä 11- ja 14-vuotiaat tytöt
– on toiminut Suomen Paralympiakomitean valmennuspäällikkönä 2001 alkaen
mv