Suomen Ampumaurheiluliiton valmennusjohto ja Valmentajakerho järjestivät yhdessä Valmentajien Huippukohtaaminen 2 -tilaisuuden maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Tällä kertaa osallistujia oli 21 henkilöä. Valmentajakerho perustettiin vuosi sitten täydentämään valmentajien koulutustarjontaa ja yhtenäistämään suomalaista ampumavalmennuskulttuuria. Valmentajakerhon toiminta on nytkähtänyt hyvin käyntiin, mutta sen itselleen asettamien tiukkojen tavoitteiden eteen joudutaan tekemään vielä rutkasti työtä. Tähän toimintaan toivotaan jokaisen valmennustoiminnasta kiinnostuneen henkilön liittyvän.
Tässä kirjoituksessa esitellään keskeisiä Huippukohtaamisen yhteydessä pohdittuja asioita. Päivillä käsitellyistä asioista voi vain osan saada välitettyä kirjoitetun tekstin voimalla; siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että jokainen valmentaja olisi aktiivisesti mukana toiminnassa. Valmentajakerhoon voi helpoiten liittyä liiton internet-sivustojen kautta kohdasta Valmennus.
Toki sitäkin ennen pääsee aistimaan ”näytteitä” kerhon järjestämissä tilaisuuksissa. Olemalla läsnä ja osallistumalla keskusteluun kykenemme parhaiten yhdistämään, luomaan ja jakamaan toisillemme uusinta valmennustietämystä lajistamme.
Ampujat tervetulleita Vierumäelle
Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen toivotti tilaisuuden aluksi Suomen Ampumaurheiluliiton ja Valmentajakerhon tervetulleeksi Vierumäelle kehittämään yhteisvoimin lajiamme. Lampisen mielestä Vierumäen alue tarjoaa ammunnan valmentautumiselle erinomaiset mahdollisuudet laaja-alaisine urheilun suorituspaikkoineen, valmentajien koulutusohjelmineen ja tietysti viihtyisine ajanviettopaikkoineen. Juuri käyttöön vihitty ampumahallin 9,3 miljoonan euron investointi on tästä tosi hieno osoitus. Kiitos siitä kaikille hankkeessa mukana olleille.
Ampumahalli tarjoaa mahdollisuudet jopa maailmancupkilpailuihin niin ilma-aseilla kuin ruutiaseillakin. Lampisen mielestä uuden ampumaurheilukeskuksen rakentamista ei tule nähdä siten, että alalle luodaan kilpailua Suomen Urheiluopiston, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeksuksen (KIHU), Tanhuvaaran ja Kuortaneen urheiluopiston välille. Valmennustoiminnan lisäämisellä Vierumäelle parannetaan suomalaisen ampumaurheilun mahdollisuuksia menestyä jatkossakin kansainvälisellä tasolla.
Testaaminen tukee valmentautumista
Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Leena Paavolainen johdatteli osallistujien ajatukset testaamiseen urheilussa, joka oli yksi Huippukohtaamisen teemoista. Paavolaisen viesti oli hyvin selkeä: huippu-urheiluun kuuluu kiinteänä osana eri osa-alueiden testaaminen. Kuitenkin jokaisen valmentajan ja urheilijan on sisäistettävä se, että testaaminen on vain yksi päämäärää tukeva osa-alue kokonaisvaltaisessa valmentautumisessa.
Hyvin suunnitellut ja toteutetut testit antavat viitteitä siitä, mitä tulisi parantaa ja missä osa-alueilla suorituskyky on riittävä. Valmentajan tehtävänä on ohjastaa urheilijaa harjoittelemaan siten, että hän saavuttaa huippukunnon ja -fiiliksen kauden pääkilpailussa. Suorituskyvyn elementit eli tekninen suoritus, fyysiset ja henkiset valmiudet sekä välineet vaativat kukin lajispesifin testinsä. Testausta ei pidä milloinkaan sotkea kilpailusuoritukseen, sillä testi on onnistunut aina, kun saamme täsmällisen kuvan tutkittavasta ilmiöstä – oli varsinainen testitulos sitten hyvä tai huono. Sen lisäksi, että huippuvaiheessa testaamisella saadaan tietoa urheilijan kulloisestakin suorituskyvystä, on tärkeää, että urheilusuorituksen perusteita mallinnetaan valmennustietämyksen lisäämiseksi.
Paavolainen täsmensi, että KIHU ei varsinaisesti ole testiasema, vaan huippu-urheilun tutkimus-, kehitys- ja palvelukeskus. KIHUssa tehdään soveltavaa huippu-urheilun tutkimusta ja erilaisia kehitysprojekteja muun muassa yhteistyössä lajiliittojen ja olympiakomitean kanssa. Erilaisten testausmenetelmien ja -laitteiden kehittäminen on myös osa KIHUn toimintaa. Ampujien testit ovat toistaiseksi olleet kaikki räätälöityjä erillisiin tutkimuksiin tai kehitysprojekteihin liittyneitä testejä. Siksi KIHUlla ei ole kiinteää testauslaitteistoa valmiina, vaan kaikki testilaitteet kootaan tapauskohtaisesti. Ampujille ei vielä siis ole olemassa niin sanottuja kaupallisia testipatteristoja, kuten ovat esimerkiksi juoksumatto- tai polkupyörärgometritestit.
Jo vuonna 1994 aloitettujen erilaisten ampumaurheilun tutkimus- ja kehitysprojektien ansiosta käytössä on paljon erilaista tutkimus- ja taustatietoa, joiden perusteella on valmiuksia luoda testipattereita kenttä- ja laboratorio-olosuhteisiin aivan lähivuosina. Tätä kehitystyötä tehdään yhdessä KIHUn sekä Vierumäen ja Kuortaneen kanssa. Yhtenä tavoitteena on kehittää ampujan testausta niin, että se on konkreettinen osa valmentautumista ja tukee näin jatkossa entistä parmmin päivittäisharjoittelua.
Pekingiin KIHU:n opeilla
Yksityiskohtaisen tietoiskusarjan testaamisesta aloitti Erkki Rintakoski. Hänen mielestään tutkimus- ja testaamisyhteistyö KIHU:n kanssa on ollut merkittävästi tukemassa operaatio Pekingiä. KIHU-tutkimuksille on ollut tyypillistä, että tiedämme entuudestaan hyvin ammuntaan liittyviä ilmiöitä, mutta emme kovinkaan tarkasti sitä, miten asiaa tulisi tutkia ja mitata ja erityisesti se, mitkä ovat huippusuorituksille ominaiset viitearvot. Huippuampujan ja aloittelijoiden erot on helppo havaita, mutta asiat käyvät vaikeammaksi, kun vertaillaan kahden hyvän ampujan välisiä eroja. Tämän johdosta joudutaan tekemään pitkiä tutkimus- ja mittaussarjoja, jotta päästään ilmiöiden perimmäisten tekijöiden jäljille. Tämä on saattanut antaa kenttäväelle sellaisen vaikutelman, että KIHU-tutkimuksista ei ole otettu kaikkea hyötyä irti.
Esimerkkinä tutkimuksista voidaan mainita meneillään oleva kivääriammunnan tutkimusprojekti. Tutkimuksissa on keskitytty aseen perään kohdistuviin voimiin, liipaisuvoiman kehittymiseen, suoritustekniikkaan (Noptel-mittaus) sekä ampujan tasapainoon. Pitokyky näyttäisi olevan kivääriampujan tuloksiin vaikuttavista osa-alueista merkittävin. Eri ampumakertojen perusteella on havaittu, että Noptel-laitteiston ilmoittama absoluuttisen pitokyvyn (COG 10,0) arvo ennustaa hyvin ilmakiväärikilpailun loppupisteitä (90% -> 590). Tutkimuksissa on huomattu, että tarkan tähtäämisen aika rajoittuu 2–3 sekuntiin. Kaikki tätä edeltänyt aika on ymmärrettävä valmistautumisena laukaukseen ja esitähtäyksenä.
Tutkimuksen aikana on myös havaittu, että kivääriampujiemme tasapainossa on yhä kehittämisen varaa. Näyttäisi siltä, että pelkästään hyvät ampumakengät eivät takaa tasapainoa, vaan jalkaterän on saatava kunnollinen tuntuma kengänpohjista. Tämän johdosta ampujillemme onkin hankittu yksilöllisiä pohjallisia. Tasapainoiseen ampuma-asentoon on todetu vaikuttavan merkittävästi ampujan jalkojen ja erityisesti pakaralihaksien jännitystilat.
Lisäksi on todettu, että hyvilläkin ampujilla kyky toistaa ampuma-asento ja koko suoritus täysin samanlaisesti on vain muutama kerta peräkkäin. Pitkäkestoisen suorituksen aikana on todettu ampujan kehon lyyhistyvän hivenen kasaan. Toistaiseksi ei tarkasti
tiedetä, mistä tämä johtuu. Tauottamalla ja äärimmäisen huolellisella laukauksen esitoimilla voidaan toiston puhtautta parantaa.
Fyysinen harjoittelu lisää harjoittelun laatua
Kiväärimaajoukkueen fysiikkavalmentaja Tero Linja on toiminut tämän kauden alusta alkaen huippujemme tukena. Jyväskylän yliopiston kasvattina ja yleisurheiluvalmentajana hän omaa pitkäaikaisen kokemuksen fyysisen suorituskyvyn kehittämisestä ja testaamisesta. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Kuortaneen Urheiluopistolla ja Triathlonliitossa. Linjan ensisijainen tehtävä on tukea Pekingiin menijöitä, mutta samalla miettiä, kuinka fysiikkaharjoittelu integroidaan muuhun ammunnan valmentautumiseen.
Linja korosti esityksessään sitä, että fyysisen valmentautumisen päämääränä on laadukkaan lajiharjoittelun tukeminen: enemmän ja paremmin. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla fysiikkaharjoittelulla varmistetaan huipputulokset kauden päätapahtumissa. Ampuja tarvitsee valmentautumisessaan fysiikkaharjoittelua elimistön suorituskyvyn kehittämiseksi, sen palauttamiseksi yksipuolisesta rasituksesta sekä lihashuollollisten seikkojen vuoksi. Lisäksi monipuolinen fysiikkaharjoittelu tukee ammunnassa tarvittavien taito-ominaisuuksien (esimerkiksi dynaamiset tasapainoliikkeet) parantumista. Ampujalle sopivia liikuntalajeja ovat hiihto, juoksu, uinti sekä kaikenlaiset lihaskestävyysharjoitteet.
Hyvä patruuna takaa täsmällisen palautteen
Harjoittelun ja testaamisen kolmantena osa-alueena tilaisuudessa keskityttiin kunnollisen ase-patruuna-yhdistelmän löytämiseen. Aiheesta oli tullut kertomaan Nammo-Lapualta Erkki Seikkula. Heti alkajaiseksi Seikkula kertoi hyviä uutisia yhtiönsä toiminnasta. Tulevana kesänä Lapua tuo markkinoille uuden sukupolven pienoiskivääripatruunan (X-act), joka heidän mielestään ylittää nykyisten huippupatruunoiden laatutason.
Seikkulan pääsanomana oli kuitenkin kertoa patruunatestaamisesta. Huolellinen patruunan valinta on tärkeää, olipa kyseessä niin huippuampuja kuin aloittelijakin; hyväkäyntinen patruuna mahdollistaa luotettavan palautteen saamisen. Patruunatestaus on mielletty kivääriampujien puuhaksi, mutta ilmeisesti missään lajissamme ei patruunan tarkkuus ja toimintavarmuus ole ollut vielä haitaksi saakka.
Lapualla on yksityinen patruunoiden testausasema, joka toimii kiinteässä yhteistyössä patruunatehtaan kanssa. Yhteistyön merkittävin vahvuus on se, että tehtaan varasto on käytettävissä ampujien aseisiin soveltuvien patruunaerien valitsemiseen. Testiaseman normaali perustesti on hinnaltaan 50 euroa, mikä sisältää viiden eri patruunaerän kokeilemisen. Patruunoiden lisätestauksesta ampujien on mahdollista sopia erikseen testin yhteydessä. Liiton valmennusryhmiin kuuluville ampujille on tehty erillinen testaussopimus, jota tulee tiedustella vastuuvalmentajilta. Hyvän patruunaerän löydyttyä testiasemalta voidaan hankkia patruunat vaivattomasti samalla käynnillä. Ampujien ei välttämättä tarvitse itse edes olla läsnä, vaan aseet voidaan toimittaa testeihin myös postitse. Ampujien tulisi olla testaamassa patruunoita hyvissä ajoin jo talvella, jolloin testausajat on helpommin sovittavissa ja varastoissa on runsaimmin patruunaeriä käytössä.
Huippuampujamme Juha Hirvi kertoi Seikkulan esityksen yhteydessä omasta toiminnastaan parhaiden patruunoiden valitsemiseksi. Ensimmäisellä testauskierroksella Hirvi valikoi useasta erästä parhaat, jotka hän ampuu tarvittaessa penkistä uudestaan. Lopulliset kilpailupatruunat hän kokeilee harjoitus- ja kilpailukaudella normaalisti hihnatuella ampumalla: hihnatukiammunta antaa kaikista luotettavimman kuvan patruunan käynnistä. Itse ampumalla todettu patruunan käynti lisää myös ampujan luottamusta omiin välineisiinsä.
Valmentajat kaipaavat koulutusjärjestelmää
Tilaisuus päättyi luonnollisesti tulevan toiminnan pohdintaan. Liiton valmentajakoulutusohjelma on uudistumassa ensi syksynä. Tämän nousujohteisen koulutuksen rinnalla nähtiin tarvittavan myös vapaamuotoisempaa täydennyskoulutusta. Osallistujakaarti näki tärkeäksi, että Valmentajakerhon tapahtumia tulee järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Siksipä Valmentajakerho kokoontuu seuraavan kerran Grande Finalen yhteydessä 31.10- 2.11.2008. Ohjelman suunnittelu on alkanut ja jokaisen valmennuksesta kiinnostuneen on hyvä varata kyseinen viikonloppu puhtaiden osumien puolesta. Valmentajakerho ottaa vastaan esityksiä päivien sisällöksi. Esitykset voi lähettää vaikka internetissä Valmentajakerhon ”kysy ja keskustele”-palstalla Valmentajakerhon toimihenkilöille.
Tervetuloa syksyllä Vierumäelle vuoden suurimpaan ampumajuhlaan kuulemaan, kuinka olympialaisissa todella kävi.