Tämän päivän teema on esteettömyys – myös liikuntaympäristöissä. Usein kuitenkin unohdetaan, että liikunta- ja urheiluympäristöjen käyttäjiä ovat liikkujien ohella myös yleisö, ohjaajat ja muut tilassa ammattinsa puolesta toimivat henkilöt.
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Kynnys ry:n toteuttaman ESTE-hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan liikunta- ja urheiluympäristöjen esteettömyyteen. Hankkeen tuloksista kerrottiin aiemmin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Viime keväänä toteutetussa kyselyssä selvitettiin eri käyttäjäroolissa toimivien liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kokemia haasteita liikuntaympäristöissä. Kyselyyn saatiin 340 vastausta. Suurimmalle osalle liikkumisympäristön esteettömyys oli tärkein osa-alue. Toiseksi eniten painotettiin selkeitä, helposti ymmärrettäviä tiloja ja opasteiden selkeyttä ja kolmanneksi eniten näkemisympäristön esteettömyyttä. Vastaajat pitävät kohteen esteettömyydestä saatavaa etukäteistietoa erittäin tärkeänä.
Useimmin käytettyjä sisäliikuntatiloja ovat uimahallit ja virkistyskylpylät, kuntosalit sekä liikuntasalit ja -hallit (mukaan lukien koulujen liikuntasalit). Ulkoliikuntatiloista käytetyimpiä ovat kevyen liikenteen väylät. Sisäliikuntatilojen osalta toivotaan lisää esteettömiä keila-, ratsastus- ja ampumahalleja.
– Kiinnostavaa on, että liikuntaa harrastetaan mieluiten yhdessä muiden kanssa, ei ainoastaan erityisryhmissä, kertoo arkkitehti Niina Kilpelä Kynnys ry:stä.
– Tämä tarkoittaa, että esteettömyyttä tarvitaan kaikilta liikuntatiloilta, ei vain erityisryhmien käyttöön tarkoitetuilta kohteilta.
Suurimmaksi toimimisen esteeksi sisätiloissa mainittiin huono hengitysilma, liikkumisen esteet sisäänkäynnissä ja puutteellinen opastus. Toimimisen esteinä mainittiin myös kuuloympäristön esteettömyys: liiallinen taustamelu ja tilojen kuulemista hankaloittava kaikuisuus. Myös esteettömien autopaikkojen, wc-tilojen sekä puku- ja pesuhuoneiden puuttuminen tai huono suunnittelu olivat toimimisen esteinä.
ESTE-hankkeeseen liittyen on valmistumassa kaksi ammattikorkeakoulutasoista opinnäytetyötä. Anu Patrikka Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta on selvittänyt ohjaajaroolissa toimivien liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kokemia esteitä
– Ohjaajaroolissa toimivat henkilöt kokevat hankalimpina välinevarastojen, säilytystilojen ja oheistilojen, kuten kahvio- ja katsomotilojen, esteet, kertoo Patrikka.
Ritva Kotinurmi ja Liisa Kouvonen Lahden ammattikorkeakoulusta ovat kartoittaneet vammaisurheilulajien harrastamisen ja kilpailemisen asettamia erityisvaatimuksia esteettömyydelle. He painottavat lajiin tutustumisen merkitystä.
– Tämä on paljon laajempi kenttä kuin arvasimmekaan. Myös aistiympäristö ja vammaisten harrastajien käyttämät välineet, kuten näkövammaiskeilailussa valaistus ja suuntakaiteet kuuluvat esteettömyyteen, kertovat Kotinurmi ja Kouvonen.
ESTE-hankkeen keskeisiä tuloksia ja toimenpiteitä 2009-2010
1. Esteettömyyttä tulee tarkastella monitahoisesti liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvänä kokonaisuutena.
2. Kaikkien liikuntapaikkojen tulee palvella eri toimijaryhmiä esteettömästi. Esteettömyyden katkeamaton ketju alkaa liikuntapaikkaa koskevasta etukäteistiedosta ja jatkuu kohteen ja siellä toimimisen esteettömyyteen. Rakennettaessa uutta tai korjatessa vanhaa, on tilaajalla suuri vastuu esteettömyyden toteutumisesta.
3. Esteelliset liikuntapaikat voivat muodostua vapaaehtoistyön (ohjaajat, valmentajat, toimitsijat) ja työllistymisen esteeksi.
4. Vammaisurheilijoilla ja vammaisurheilun lajeissa on sellaista lajikohtaista erikoistietoa, joka tulee ottaa huomioon liikuntapaikkaa suunniteltaessa tai korjatessa.
5. Rakentamismääräyskokoelman määräykset keskittyvät liikkumisen esteettömyyteen. Myös muista esteettömyyden osa-alueista on kuitenkin olemassa hyviä suunnitteluohjeita ja käytäntöjä.
Seuraavaksi ESTE-hankkeessa pohditaan uuden käsikirjan laatimista rakentajille ja suunnittelijoille.
ESTE-hanketta (2009-2011) toteuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Kynnys ry. Yhteistyössä ovat mukana Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry.