Kesäkuussa voimaan tulleen ampuma-aselain muutoksien määrittämien ampuma-asekouluttajien 3.koulutustilaisuus pidettiin Mikkelissä 7.7.2011. Tilaisuudessa oli 160 kokenutta ammunnan harrastajaa Etelä-Suomen ja Itä-Suomen alueelta. Koulutuspaketti oli tiivis ja tilaisuuden järjestelyt olivat hyvät.
Vastaava koulutustilaisuus on pidetty jo Helsingissä ja Oulussa. Poliisihallitus järjestää koulutusta vielä Vaasassa 27.7. ja Turussa 12.8. Tämän jälkeen koulutuksen järjestämisvastuu siirtyy kihlakuntien poliisilaitoksille, joiden tulee järjestää koulutusta vähintään kahdesti vuodessa.
Koulutukseen osallistumisen jälkeen ampumakoulutusta antavan yhdistyksen on mahdollista esittää jäsentään ampuma-asekouluttajaksi. Hyväksynnän myöntää ampuma-asekouluttajan kotipaikkakunnan poliisilaitos. Tarkempia tietoja löytää poliisihallituksen verkkosivuilta www.poliisihallitus.fi/ampuma-asevalvonta.
Kesäkuun lainmuutoksen yksi puhutuimmista muutoksista on ollut aktiivisen harrastuksen osoittaminen haettaessa pistoolin hankkimislupaa. Aktiivisuus on kyettävä osoittamaan myös haluttaessa jatkaa määräaikaista hallussapitolupaa. Hakijan tehtävänä on osoittaa jo olemassa oleva tarve ampuma-aseen hankkimiselle. Ampuma-asekouluttajan ensisijainen tehtävä on sen sijaan antaa omien tai muiden kiistattomien havaintojen perusteella luotettava todistus poliisiviranomaiselle siitä, että henkilön aiempi ampumaharrastus on ollut aktiivista. Tällaiseksi katsotaan vähintään kymmentä harrastuskertaa jakautuen tasaisesti kahden vuoden aikajaksolle. Toissijaisesti ampuma-asekouluttaja toimii yhdistyksessään muiden opastajana ja esimerkkinä turvallisessa aseen käsittelyssä.
Harrastetodistuskäytäntö on vasta muotoutumassa, mutta yksi hyvä tapa olisi, että henkilö kerää jopa tavalliseen ruutuvihkoon varmennuksia ampumassa käynneistään. Toinen tapa on seurojen erilaiset ratapäiväkirjat tai harjoituspäiväkirjat. Poliisin hyväksymällä ampuma-asekouluttajalla on oikeus antaa harrastetodistuksia yli seurarajojen ja myös seuroihin kuulumattomille. Tämän vuoksi ampuma-asetta hankkivien olisi hyvä varautua todistamaan henkilöllisyytensä ampuma-asekouluttajalle, mikäli tämä ei sattuisi tuntemaan hakijaa.
Ampuma-asekouluttajan tehtäviin ei kuulu harrastajan ampumataidon eikä henkilökohtaisen soveltuvuuden arviointi hallussapitoluvan saajaksi, mikä on kaikissa tapauksissa poliisiviranomaisen tehtävä.
Toinen kiistelty asia on nuorten ruutiaseharjoittelu pistoolilla. Lain muutoksien jälkeen alaikäisten harjoittelu on mahdollista yhä sellaisen täysi-ikäisen välittömässä valvonnassa, jolla on kyseisen pistoolin hallussapito-oikeus. Vaikka lain mukaan pistoolin hallussapito-oikeuden saa jatkossa pääasiassa vasta 20 vuotta täyttänyt, on erityisistä syistä, kuten kuuluminen Ampumaurheiluliiton valmennusryhmiin, mahdollista saada pistoolin hallussapito-oikeus jo kahdeksantoista vuotta täytettyään.
Turvallisen aseen ja ampumatarvikkeiden käsittelystä ja säilyttämisestä löydät parhaiten lisätietoa verkkosivulta www.finlex.fi, jossa ajantasaisen lainsäädännön alta löytyy voimassa oleva aselaki (1/1998), ampuma-aseasetus (145/1998) sekä räjähdeasetus (473/1993).