OK: Huippu-urheilun integraatio keventää rakenteita ja tehostaa toimintoja
14.11.2012 klo 12:00
JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) ovat solmineet keskinäiset puitesopimukset, joiden myötä huippu-urheilun toiminnot integroidaan uudistuvan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön ensi vuoden alusta lukien.

Lisäksi kansainvälisten kilpailujen hakemista konsultoiva Sport Finland siirtyy Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) alaisuudesta osaksi Olympiakomiteaa.

– Suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa on meneillään laaja muutos, joka ei ole äkkikäännös vaan pitkä ja vaativa prosessi. Huippu-urheilun rakenteen ja toimintatavan muuttaminen nyt solmittujen sopimusten kautta on konkreettinen askel eteenpäin tässä prosessissa, Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo sanoo.

Sopimusten myötä neljän eri organisaation toimintoja yhdistetään ”synergiaetujen löytämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi”. Näin syntyy uusi Olympiakomitea, joka vastaa huippu-urheilun osuudesta vuoteen 2020 tähtäävässä suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteisessä visiossa.

– Siinä missä SLU:n, Kunto ry:n ja Nuoren Suomen muodostama Uusi Liikuntajärjestö yhdistää liikunnan toimintoja, me teemme saman huippu-urheilussa. Uusi Liikuntajärjestö ja uusi Olympiakomitea muodostavat suomalaisen liikunnan ja urheilun rungon, ja tätä rakennetta lajiliitot täydentävät. Haemme synergiaetuja ja tehokkuutta myös koko rakenteen sisältä, mistä kertoo Sport Finlandin siirtäminen osaksi Olympiakomiteaa, Talermo kertoo.

Paralympiakomitea ja Kihu muutoksen eturintamassa

Paralympiakomitean puheenjohtajan Petri Pohjosen mukaan suomalaisen huippu-urheilun integraatio tuo kaikille etuja niin valmennusosaamisen jakamisessa kuin muillakin osa-alueilla.

– Paralympiakomitea haluaa olla muutoksen eturintamassa mukana konkreettisin toimin. Esimerkiksi valmennuspäällikkömme ja kehityspäällikkömme siirtyvät uuden sopimuksen myötä tekemään työtä yhtenäisen huippu-urheilun hyväksi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön. Lisäksi teemme yhteistyötä viestinnässä, varainhankinnassa ja olosuhteiden parantamisessa. Vammaishuippu-urheilu on hyvässä nousukiidossa, mutta tällä vahvalla yhteisöllä haluamme turvata entistä paremmat edellytykset nykyisille ja tuleville huipuille, Pohjonen sanoo.

Oman mausteensa integraatioon tuo Jyväskylässä sijaitseva Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, joka ottaa vastuulleen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön osaamisohjelman toteuttamisen. Kihun toiminnassa vastuu osaamisohjelman toteuttamisesta tulee näkymään sekä nykyisen toiminnan suuntaamisessa että uusien kansallisten vastuiden hoitamisessa.

Johtaja Jukka Viitasalo uskoo, että muutosprosessin onnistuneella toteutuksella suomalainen huippu-urheiluosaaminen voidaan viedä tasolle, joka tulevina vuosina luo kilpailuetua muihin maihin verrattuna.

– Uusista vastuistamme osaamisverkostojen ja yhteistyön rakentaminen suomalaisen huippu-urheilun tueksi, valmennusosaamisen kehittäminen ja valmentajakoulutuksen kansallinen koordinointi sekä huippu-urheilun seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tulevat olemaan lähivuosien suurimpia haasteita, Viitasalo linjaa.

Huippu-urheilun muutosprosessi etenee loppuvuoden aikana rakenteista strategiaan ja resurssikysymyksiin. Talermo painottaa, että työtä on vielä paljon jäljellä ja tuloksien näkyminen ottaa oman aikansa.

– Huippu-urheilun muutosryhmä julkaisee loppuraporttinsa joulukuussa. Raportin pohjalta laaditaan suomalaisen huippu-urheilun strategia, joka toteutetaan vaiheittain lähivuosien aikana. Muutosryhmän väliraportissa esitettyjä ajatuksia on toki jo lähdetty toteuttamaan, mistä rakenteelliset muutokset, huippu-urheiluyksikön perustaminen ja kolmen ohjelman toimintatapa ovat käytännön esimerkkejä. Jokainen vaihe vaatii tietenkin resursseja, ja niiden hankinnassa painotetaan sekä kansallista yhteistyötä että oman varainhankinnan kehittämistä, Talermo sanoo.

Ratakelauksen paralympiavoittaja Toni Piispanen on ollut mukana Suomen Urheiluliiton Team Finlandissa vammattomien urheilijoiden kanssa.

– Tuon ryhmän tuki on olut urani kannalta ratkaisevaa. Olen saanut huippuvalmentajat ja mm. fysioterapeutit käyttööni. Nostaisin elämän kokonaishallinnan keskeiseen asemaan huippu-urheilussa. Koen, että päivittäiset kohtaamiset valmentajien ja muiden tukihenkilöiden kanssa ovat psyykkisen valmennuksen tukijalka. Urheilijan lähipiiri pitäisi kouluttaa käsittelemään urheilijoita myös psyykkisen valmennuksen näkökulmasta, Piispanen pohtii.

Lähde: OK-tiedotus 14.11.