Olavi Elon leike- ja harjoituspäiväkirjat luovutettiin Ampumaurheiluliitolle
9.4.2013 klo 12:00
JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Irmeli Tommila ja isänsä Olavi Elon Lontoon olympialaisten kisapassi vuodelta 1948. Kuvat: Lassi Palo
Kivääriampuja Olavi Elo kuvattuna todennäköisesti vuonna 1937.
Luovutustilaisuudessa olivat läsnä Jukka Törmänen (vas.), Hannu Haapaniemi, Irmeli Tommila, Alpo Vehanen, Timo Laurila ja Risto Aarrekivi.

Irmeli Tommila luovutti isänsä, menestyneen ampumaurheilijan Olavi Elon leike- ja harjoituspäiväkirjat Suomen Ampumaurheiluliitolle tiistaina.

– Voi sanoa, että porilainen kivääriampuja Olavi Elo oli tekijämiehiä, Ampumaurheiluliiton kunniapuheenjohtaja Alpo Vehanen sanoi tervehdyspuheessaan.

Olavi Elo edusti Suomea kaksissa olympialaisissa, Berliinissä 1936 ja Lontoossa 1948. Berliinissä hän sijoittui 15:nneksi pienoiskiväärin 30 ls makuun kilpailussa. Lontoossa tuli kuudes sija vapaakiväärin 3×40 ls kilpailussa.

Elo voitti neljä henkilökohtaista maailmanmestaruutta loistavin tuloksin, sillä kolme niistä tuli ME-tuloksella. Hän nousi Helsingissä vuonna 1937 järjestettyjen MM-kilpailujen parhaaksi ampujaksi viemällä mestaruuden sotilaskiväärin 3×20 ls kisassa ja vapaakiväärin pystyasennon kisassa. Kaksi muuta kultamitalia tuli vuoden 1949 MM-kilpailuissa Buenos Airesissa (vapaakivääri 3×40 ls ja vapaakivääri, pysty).

Buenos Airesin MM-kilpailujen jälkeen Elo lopetti uransa, jonka aikana hän saavutti neljän henkilökohtaisen maailmanmestaruuden lisäksi neljä hopeaa ja kaksi pronssia, kaksi Pohjoismaiden mestaruutta ja yksitoista Suomen mestaruutta. Joukkuekilpailussa Elo oli voittamassa kolmea MM-kultaa, yhdeksää hopeaa ja neljää pronssia. Elo luopui harrastuksestaan, koska hän alkoi johtaa isänsä perustamaa rautakauppaa.

Elolle on myönnetty muun muassa SAL:n kultainen ansiomerkki ja Suomen Urheilun hopeinen ansioristi. Hän oli SAL:n liittohallituksessa vuosina 1949-56. Elo toimi seuransa Satakunnan Ampujien puheenjohtajana vuoden ajan.

Elo valittiin vuonna 1949 Suomen kolmanneksi parhaaksi urheilijaksi – edellään vain juoksija Viljo Heino ja toinen ampumaurheilija Pauli Janhonen.

Elo syntyi melko tarkalleen sata vuotta sitten Porissa eli 5. huhtikuuta 1913. Hän kuoli vuonna 1979.

Elon leike- ja harjoituspäiväkirjat ottivat vastaan Ampumaurheiluliiton toimistossa kunniapuheenjohtaja Alpo Vehasen lisäksi liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Haapaniemi, liittohallituksen varapuheenjohtaja Timo Laurila ja jäsen Jukka Törmänen sekä toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

– Olavi Elon leikekirjat ja harjoituspäiväkirjat ovat nyt paikassa, jossa ne säilyvät. Nähtäväksi jää, siirtyvätkö ne edelleen Urheilumuseoon, Vehanen sanoi. Elon aseet ovat Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä.

– Otamme kirjat mielihyvin vastaan. Jotta pystyy rakentamaan tulevaisuutta, on tunnettava menneisyyttä. Elo on omalta osaltaan luomassa tätä pohjaa. Hän oli sinnikäs, tavoitteellinen ja tuloksekas ampumaurheilija, Aarrekivi sanoi.

Tommilan luovuttamat kirjat ovat mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa. Niistä käy ilmi muun muassa se, että Argentiinan MM-kisamatka kesti kaikkiaan runsaan kuukauden. Urheilijoilla oli pitkällä matkalla mukana monenlaista. ”Kalakukko lensi yli päiväntasaajan”, otsikoi Uusi Suomi 27. lokakuuta 1949.