Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunta on valinnut Vuoden kultahippuampujaksi Cristian Frimanin, jonka seura on Esbo Skytteförening. Lappajärven Ampujien Timo Keskilammi on Vuoden kultahippuohjaaja, ja Pieksämäen Seudun Ampujat valittiin Vuoden kultahippuseuraksi.
Vuoden kultahippuampuja: Cristian Friman
Cristian Friman on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt saavuttaa ampumaurheilussa paljon. Esbo Skytteföreningissä uskotaan, että Frimanin saavutuksista ”on nähty vasta alku”. Hän kilpailee 10, 25, 50 ja 300 metrin matkoilla kuudella eri aseella.
– Friman on ampunut kilpailuissa vuodesta 2006 lähtien. Ahkera harjoittelu yhdistettynä hänen lahjakkuuteensa tekee hänestä yhden Suomen lupaavimmista kultahippuikäisistä sekä kiväärissä että pistoolissa, valintaperusteluissa sanotaan.
On myös sanottu, että Friman on ”oiva esimerkki siitä, kuinka tukiampujasta voi huolellisella harjoittelulla kasvaa taitava ampuja sekä kivääriin että pistooliin”.
Friman, 14, on voittanut 29 henkilökohtaista kultahippu- ja SM-mitalia. Lisäksi hän on ollut voittamassa viittätoista SM-joukkuemitalia ja yhtä kultahippujen joukkuemitalia. SFS:n mestaruuskilpailuissa hän on tehnyt yhdeksän henkilökohtaista ennätystä ja Etelä-Suomen aluemestaruuskilpailuissa seitsemän sekä ollut osallisena kahdessa SM-kilpailujen joukkue-ennätyksessä.
– Valinta tuntuu mukavalta, ja se oli kiva viimeinkin saada. Pitkä odotus palkittiin, Friman sanoo.
– Vuosi meni hyvin. Kehityin sen aikana paljon, ja tulokseni ovat parantuneet. Ilmakiväärissä 40 ls ennätykseni on 394 ja 60 ls ennätykseni 584. Ensi vuoden tavoitteeni on nostaa ennätykseni 396 ja 590 pisteeseen. Ne vaativat paljon töitä, mutta olen siihen valmis. Olen määrätietoinen, ja teen aina parhaani, noin 25 000 laukausta vuodessa ampuva Friman kertoo.
ESF:n juniorijaoston vetäjän Lauri Peurasaaren mukaan seura on saanut useita kultahippuikäisiä ammunnan pariin, kun Frimania on käytetty esimerkkinä. Seura on kertonut hänen harjoittelustaan ja menestyksestään sekä edustustehtävistään ulkomailla.
Friman on osallistunut muun muassa Swedish cupiin, Pääkaupunkiotteluun ja Suomi–Viro -maaotteluun. 300m pääkaupunkikisassa hän oli viidenneksi paras 20 suomalaisen ampujan joukossa. Tavoitteet ovat huomattavasti kauempana kuin naapurimaissa:
– Olympiavoitto. Tokion olympialaisten aikaan olen 20-vuotias. Tulen kuitenkin pyrkimään jo Rio de Janeiroon (2016). Kaikki on saavutettavissa, jos on määrätietoinen.
Vuoden kultahippuohjaaja: Timo Keskilammi
Kun ehdokkaita vuoden ohjaajaksi pyydettiin nimeämään, Lappajärven Ampujien Timo Keskilammi nousi vahvasti esille. Myös perustelut olivat vahvoja. Yksi niistä kuului näin: ”Keskilammi on ollut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ajan LappjA:n kantava voima.” Taustaltaan hän on painimiehiä, mutta harrastaa niin ilma-ase- kuin ruutiaseammuntaakin. Practical kuuluu myös hänen harrastuksiinsa.
Valintaperusteluiden mukaan Keskilammen ansiosta LappjA:ssa on virinnyt ensimmäisen kerran varsinainen nuorisotoiminta.
– Se on tuonut pienelle seuralle hienoa menestystä viime vuosina myös valtakunnallisesti. Keskilammi on varsinainen pistooliekspertti, ja se on näkynyt lappajärveläisten menestyksenä Kultahippufinaaleissa. Hän on rauhallinen, levollinen ja vaatimaton pohjalaismies, joka ei turhia hötkyile. Hänen ohjattavinaan haluavat olla niin hiljaiset ja arat tytöt kuin ne vilkkaimmat pojatkin.
Keskilammesta, 52, on todettu myös se, ettei hän ole ensimmäisenä laittamassa lapsia kilpailuihin, mutta kun perhe kilpailusta innostuu, hän ”kyllä kannustaa ja soittelee onnittelupuheluita ja lähtee tarvittaessa myös kisoihin mukaan”. Keskilammen sanotaan myös jaksavan tulla ampumaradalle monena iltana viikossa, ja kesällä hän houkuttelee porukkaa myös ulkoradalle.
– Keskilammen pyyteettömästä nuorien hyväksi tekemästä työstä kertoo myös se, etteivät hänen omat lapsensa harrastaneet ampumaurheilua aktiivisesti. Hän vain nauttii siitä, että saa olla lasten ja nuorten ampumaharrastuksessa mukana. Keskilammi ei vaatimattomana miehenä kiitosta ja erityishuomiota välttämättä kaipaa, mutta hän kyllä olisi hyvin varteenotettava vaihtoehto Vuoden kultahippuohjaajaksi.
Kun näin nyt kävi, mitä sanoo mies itse?
– Valinta tuli puskista! Se on tietysti mukava huomionosoitus. Valintaperustelut kuulostavat vähän liioitelluilta omiin korviini, Keskilammi sanoo.
– Mikään ei ole vain yhden miehen ansiota. Meillä on ollut hyvä porukka, joka on lähtenyt viemään asioita eteenpäin. Olemme nyt kouluttaneet uusia valmentajia, jotka alkavat ottaa enemmän vastuuta. Minäkin voin hiukan vähentää aktiivisuuttani ja ottaa aikaa omiin harrastuksiini.
LappjA huomioitiin vuoden kultahippuvalinnoissa nyt toisen kerran peräkkäin, sillä se valittiin viime vuoden kultahippuseuraksi.
Vuoden kultahippuseura: Pieksämäen Seudun Ampujat
Pieksämäen Seudun Ampujat on valintaperustelujen mukaan toiminut laadukkaasti nuorisotyön parissa jo vuosien ajan.
– PiekSA tarjoaa laadukasta ampumakoulutoimintaa lapsille ja nuorille unohtamatta vanhempaa väkeä. Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana seura on kouluttanut kahdeksan ampumakouluohjaajaa ja kaksi on suorittanut valmentajatutkinnon, perusteluissa todetaan.
PiekSA:n toivomuksesta järjestettiin valtakunnallinen kultahippuseminaari marraskuussa Tanhuvaaran urheiluopistolla. Tämän syksyn aikana paikkakunnan koulut huomioivat PiekSA:n tekemän työn. Radalla vieraili lokakuun aikana 140 yläasteen oppilasta. Myönteistä palautetta tuli niin rehtorilta kuin ryhmiä tuoneilta opettajiltakin. Joulukuun alussa seura teki kaksi vierailua ala-asteen kouluihin, joista toisessa ammuttiin kahdella optisella kiväärillä ja toisessa niiden lisäksi kahdella ilmakiväärillä, kertoo PiekSA:n puheenjohtaja Merja Sikanen.
– Rehtorit luottivat ja sanoivat, että osaamme hommamme.
PiekSA on ollut vuodesta 2008 lähtien myös yksi Ampumaurheiluliiton sinettiseuroista. Sinetti takaa sen, että toiminta on laadukasta. Syksyn aikana ampumakoululaisia oli 35 eli sana hyvin tehdystä nuorisotyöstä on kiirinyt paikkakunnalla.
Kun l
uetteloon lisätään vielä hyvin asiaan perehtyneet ohjaajat, niin tässä on tulos: valinta kultahippuseuraksi. Sikanen on valintaan ”tosi tyytyväinen”.
– Olemme tehneet paljon töitä ja panostaneet ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen. Osallistuimme kultahippuseminaariinkin viiden ohjaajan voimin. Ratatyöskentelyssä meillä on neljä ohjaajaa kymmenpaikkaisella radalla. Annamme lapsille mahdollisimman paljon aikaa, Sikanen sanoo.
– Näkyvin työmme on lasten ja nuorten parissa, myös heidän syrjäytymisensä ehkäisemiseksi. Koska meillä on melko uusia toimijoita, meillä ei ole vanhaa perua ”rasitteena”. Joudumme tekemään asiat uudella tavalla, koska emme tiedä miten ne on ennen tehty. Yritämme tehdä ja muokata asiat niin, että ne toimisivat ja vanhemmat olisivat tyytyväisiä.
– Homman toimimisen ja vanhempien tyytyväisyyden lisäksi meille ovat tärkeitä lapsien onnistumisen kokemukset, joilla he tervettä itsetuntoa rakentavat, ja asiallisen tiedon levittäminen ampumaurheilusta. PiekSA on perustettu vuonna 1959, ja jäseniä seurassa on runsaat kaksi sataa.
Vuoden kultahippujen virallinen palkitsemistilaisuus on Hämeenlinnassa 5.-6. huhtikuuta järjestettävien Kultahippufinaalien yhteydessä.