ADT teki viime vuonna noin 3300 dopingtestiä
29.4.2014 klo 12:00
JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Suomen Antidopingtoimikunta (ADT) teki viime vuonna yhteensä 3294 dopingtestiä Suomessa ja ulkomailla. Testeistä 2877 oli ADT:n kansallisen testausohjelman testejä, ja näistä 27 oli veritestejä.

Testejä tehtiin yhteensä 83 eri lajissa. Kansallisen testausohjelman testatuimmat lajit olivat jääkiekko (233), yleisurheilu (188) ja voimanosto (175). Ampumaurheilussa tehtyjen testien määrää ei ADT:n tilastoista löydy, sillä ampumaurheilu on mainittu kohdassa ”muut yksilölajit”, joissa tehtiin yhteensä 362 dopingtestiä. Lajien joukossa ovat myös muun muassa golf, purjehdus, taitoluistelu ja tennis.

Kokonaistestimäärä väheni edellisvuodesta. Vuonna 2012 testejä tehtiin yhteensä 3634, joista 3006 oli kansallisen testausohjelman testejä. Testauspäällikkö Katja Huotarin mukaan testien määrä on suoraan riippuvainen ADT:n taloudellisista resursseista.

– Yhä enenevässä määrin testauksessa keskitytään laatuun eli siihen, milloin ja kehen testaus kohdennetaan. Määrä yksin ei kerro testauksen tilasta, hän sanoo.

Vuoden 2013 aikana oli kymmenen dopingrikkomusta. Niistä kolme oli fitnessissä ja kolme voimanostossa.

Arvokilpailut vaikuttavat dopingtestauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Esimerkiksi Sotshin olympialaiset näkyivät ADT:n testaustoiminnassa jo paljon ennen varsinaisia kilpailuja. Olympialaiset lisäsivät ADT:lle esitettyjä kansainvälisiä testauspyyntöjä.

– Pohjois-Suomi on suosittu ensilumen leiripaikka talviurheilijoille ja useiden maiden parhaimmisto harjoittelee Suomessa. Olympialaiset vaikuttivat siihen, että ADT teki lukuisia dopingtestejä myös muiden maiden urheilijoille kansainvälisten lajiliittojen ja Maailman antidopingtoimiston WADA:n pyynnöstä, Huotari sanoo.

Dopingvalvonta on kehittynyt ja monipuolistunut viime vuosina. Urheilijan biologinen passi on vakiinnuttanut paikkansa testauksen osana, ja kerättyjen näytteiden määrä on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.

Urheilijan yksilöllisessä profiilissa eli urheilijan biologisessa passissa seurataan valittuja biologisia muuttujia (esimerkiksi hemoglobiini ja hematokriitti) pitkän ajan kuluessa. Biologista passia käytetään testauksen kohdentamisessa ja ajoittamisessa. Sen avulla voidaan todentaa epäsuorasti mahdollinen dopingaineiden tai -menetelmien käyttö ja rangaista urheilijaa antidopingsäännöstön mukaisesti.

Lähde: ADT:n tiedote 29.4.

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.