Asko Terkola on valittu Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Tapio Hänninen ja Jaana Parviainen, kun SAL:n liittovaltuuston kokous pidettiin lauantaina Vantaalla.
Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) liittovaltuuston kokous pidettiin lauantaina Vantaalla. Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Asko Terkola, 52. Hän on Salon Seudun Ampujien puheenjohtaja ja SAL:n Lounais-Suomen aluejaoston puheenjohtaja.
– Kiitos luottamuksesta ja kannatuksesta. Kova työ on edessä, mutta hyvällä yhteistyöllä pääsemme eteenpäin. Ajatusmaailmani on se, että rakennetaan eikä tarpeettomasti pureta. Pidetään malttia ja tehdään yhteistyötä, Terkola sanoi kiitospuheessaan.
Varapuheenjohtajiksi valittiin Tapio Hänninen Rovaniemeltä ja Jaana Parviainen Savonlinnasta. Hänninen on Lapin alueen puheenjohtaja ja Lapin Ampujien varapuheenjohtaja. Parviainen kuuluu Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseuraan ja toimii Kaakkois-Suomen alueen sihteerinä.
Kaikki tehtävät ovat kaksivuotisia.
SAL:n liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Ampumaurheiluliiton kulut olivat noin 2,3 miljoonaa euroa, ja liiton tulos oli 30 455 euroa ylijäämäinen. Toimintakertomuksen esitellyt toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi totesikin, että viime vuoden osalta myönteistä oli se, että liitto teki positiivisen tuloksen.
Liittovaltuusto vahvisti kokouksessaan myös vuoden 2016 talousarvion perustana olevat maksut. Jäsenmaksuihin ja lisensseihin ei tullut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.
Kokouksessa esiteltiin myös SAL:n pidemmän aikavälin suunnitelmat, jotka koskevat vuosia 2015-16. Yksi toiminnan painopisteistä on viestinnän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehittäminen niin SAL:n toimesta kuin Ampumaharrastusfoorumin kanssa yhteistyössä. Pääpainopistealueita ovat muun muassa ampumaurheilun imagon ja hyväksyttävyyden kehittäminen, ampumaratojen toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen vaikuttaminen, EU:n ampuma-asedirektiivin valmistelutyöhön vaikuttaminen sekä kotimaiseen päätöksentekoon ja viranomaistyöhön vaikuttaminen.
Vaikuttamisviestintää miettinyt Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen Veikka Gustafsson piti kaiken toiminnan lähtökohtana yhteistyötä.
– Me tiedämme lajimme hyvät asiat. Meidän on nyt vain käännyttävä enemmän ulospäin. Kun me kerromme hyviä ja positiivisia viestejä, muutkin lähtevät mukaan. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa parempi tulevaisuus, kun teemme asioita jatkossa yhdessä paremmin, Gustafsson sanoi.
– Me itse teemme muutoksen eli jokainen meistä on paremman laji-imagon luoja. Teho syntyy yksinkertaisia viestejä toistamalla. Urani tärkeimpänä oppina pidän yhteistyötä. Jokaisen meistä pitää katsoa siltä osin peiliin. Se vaatii välillä joustamista ja välillä omien hankkeiden lykkäämistä. Se on kuitenkin ainoa keino – miten itse toimin, Gustafsson linjasi.
Toinen painopistealue on seuratoiminnan tukeminen ja kehittäminen ja erityisesti olosuhteiden ja osaamisen varmistaminen. Tähän liittyviä asioita ovat muun muassa rata-asiantuntijan palkkaaminen, seurajohtajakoulutus, seuratoimijapäivät ja valmennuskoulutus.
Lisäksi tuetaan ja kehitetään seuroissa tapahtuvaa nuorisotoimintaa (alueiden kultahippuvastaavat, ampumakoulujen ”jatkoluokka”).
Neljäs painopiste on huippu-urheilun ohjelman jatkaminen. Tavoitteena on menestyä vuosien 2016 ja 2020 olympialaisissa ja paralympialaisissa. Kansainvälisen menestyksen merkitystä painotti myös Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Pia Nybäck.
– Meidän on varmistettava se, että olemme jatkossakin uskottava huippu-urheilulaji. Syksyyn asti painetaan täysillä, ja sitten katsotaan, että olympiapaikan saavuttaneilla on kaikki mahdollisuudet valmistautua Rioa varten parhaalla mahdollisella tavalla, hän viittasi olympiamaapaikkojen jakoon tämän vuoden aikana.
Haulikkolajien olympiapaikat jaetaan tämän vuoden aikana. Viimeinen mahdollisuus saavuttaa olympiapaikka on ilma-aseiden EM-kilpailuissa ensi helmikuussa Unkarissa.
Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat viime vuonna ISSF-/IPC-lajeissa 23 arvokisamitalia. Ei-ISSF-lajeissa tuli kaikkiaan 17 henkilökohtaista EM- ja MM-mitalia.