Vuonna 2019 toteutetun laajan valmentajakyselyn mukaan valtaosan suomalaisesta valmentajakunnasta muodostavat vapaaehtoispohjalta toimivat 30–49-vuotiaat miesvalmentajat.
Torstaina julkaistun valmentajakyselyn tavoitteena oli muodostaa nykykuva suomalaisesta valmentajakunnasta, kuvata valmentajien toimintaa ja toimintaympäristöä sekä tuottaa uutta tietoa ja lisätä ymmärrystä valmentajien kehityspoluista, motiiveista, arvoista ja asenteista.
Nykytilan kuvauksen ohella aineisto mahdollistaa myös nyt käsillä olevien tulosten tarkastelun suhteessa 2009 vastaaviin valmentajakyselyn tuloksiin. Hanketta ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus.
Hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista on vastannut KIHU. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea ja Suomen Valmentajat, Suomen Ammattivalmentajat, Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ja lajiliitot.
Raportin tulokset perustuvat 2765 valmentajan vastauksiin, jotka edustavat yhteensä 61 eri lajia. Kyselyyn vastasi yksitoista ampumaurheiluvalmentajaa.
Julkaisun johdannossa todetaan, että vastaajat edustavat nykyisen valmennustehtävänsä perusteella arvioituna melko kattavasti eri ikäisten ja tasoisten urheilijoiden valmentajia vapaaehtoisvalmentajista ammattivalmentajiin.
Kyselystä selviää, että lähes 60 prosenttia valmentavista naisista on alle 30-vuotiaita. Valmentaminen aloitetaan useimmin oman lajiharrastuksen tai oman lapsen harrastustoiminnan kautta. Omaa kilpaurheilukokemusta onkin valtaosalla (77 %) valmentajista. Valmentajista 87 prosentilla on valmentajakoulutus ja korkeimpana valmentajakoulutustasona on yleisimmin 1-tason koulutus (44 %).
Vastausten mukaan valmentaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Kyselyyn vastanneilla valmentajilla on kokemusta keskimäärin 11 vuotta ja valmentamiseen käytetään aikaa keskimäärin 13 tuntia viikossa. Valmennustoiminnan jatkamiseen vaikuttavat valtaosalla eniten sisäiset motivaatiotekijät, kuten valmentamisesta saatava nautinnon tunne.
Valmentajat ovat myös hyvin koulutettuja, ja heillä on jatkuva halu oppimiseen ja oman toimintansa kehittämiseen. 87 prosentilla valmentajista on valmentajakoulutus ja lähes kaksi kolmesta suunnittelee kouluttautuvansa lisää seuraavan vuoden aikana. Kolme neljästä valmentajasta ilmoittaa tavoitteekseen valmentajana kehittymisen ja noin puolet lajin ja lajikulttuurin tai valmennuksen ja valmennusprosessien kehittämisen.
Valmentajan kokonaishyvinvointia tukevat yleisimmin osaaminen ja kokemus valmentajana sekä urheiluun liittyvät vuorovaikutussuhteet. Haasteita kokonaishyvinvoinnille puolestaan asettavat valmennuksen oheistehtävät sekä valmennustoiminnasta saatava palkka tai muut korvaukset.
Vaikka valmentajina toimii tälläkin hetkellä melko laaja kirjo eri ikäisiä ja erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä lasten vanhemmista ammattivalmentajiin, olisi edelleen kaikilla tasoilla mietittävä keinoja sekä valmentajien määrän lisäämiseksi että valmennustoiminnassa jatkamisen tukemiseksi ja ammattimaisuuden edistämiseksi.
KIHU toteutti vuonna 2019 sarjassaan kolmannen eri tasoilla ja lajeissa toimiville valmentajille suunnatun laajan valmentajakyselyn. Aiemmat valmentajakyselyt on toteutettu vuosina 2009 ja 2013.
Valmentajakyselystä lisää täällä.