Koronapandemia ja -rajoitukset vaikuttivat liikunta-alan toimijoihin vaihtelevasti maalis-toukokuussa. Valtion liikuntaneuvoston kyselyyn vastasi 37 ampumaurheiluseuraa.
Liikunta-alalla ei näytä olevan koronakriisin voittajia, Valtion liikuntaneuvosto (VLN) summaa teettämänsä koronakyselyn tulokset. VLN:n selvitys Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan julkaistiin webinaarissa 17. kesäkuuta.
Vakavimmat akuutit vaikutukset koronalla on ollut alan yrityksiin, mutta myös moni urheiluopisto, osa urheiluseuroista ja muista alan toimijoista on kokenut merkittäviä haasteita.
Keväällä tehdyt merkittävät talouden sopeuttamistoimet näyttävät pääosin pelastavan alan toimijoita kriisin akuutista vaiheesta, mutta moneen toimijaan korona vaikuttanee todenteolla vasta myöhemmin esimerkiksi valtion ja kuntien talouden heikentyessä, rahapelituottojen vähentyessä tai mikäli uudet rajoitustoimet estävät toiminnan syksyllä.
Valtion liikuntaneuvoston kyselyyn kolmen rajoituskuukauden vaikutuksista vastasi 37 ampumaurheiluseuraa. VLN toteutti toukokuussa selvityksen koronapandemian akuuteista vaikutuksista liikuntatoimialaan. Selvityksessä kuvataan kuntien liikuntapalveluiden, urheiluseurojen ja järjestöjen sekä liikunta-alan yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden tilannetta viime maalis-toukokuussa.
Selvityksen tiedot on kerätty liikunta-alan toimijoille toukokuun alussa lähetetyillä kyselyillä.
Selvityksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset:
* Irtisanomiset ja lomautukset: Korona ei aiheuttanut keväällä merkittävässä osassa liikunta-alan toimijoita irtisanomisia. Lomautuksia on tapahtunut jonkin verran julkisella sektorilla (esim. kuntien liikuntapalvelut), ja merkittävässä osassa kolmannen sektorin toimijoita sekä etenkin yrityksiä, joista reilut puolet on käynnistänyt lomautuksia.
Jos koronarajoitukset tiukentuvat uudestaan syksyllä, lomautusten ja irtisanomisten määrä kasvanee merkittävästi.
* Liikunta-alan yritykset: Liikunta-alan yritysten toimintaedellytyksiin koronarajoitukset ovat vaikuttaneet pääosin erittäin paljon, monilla keskeyttäneet toiminnan kokonaan. Kyselyyn vastanneilla liikunta-alan yrityksillä 59 %:ssa liikevaihto on laskenut vähintään puolella ja 40 %:lla yrityksistä vähintään 75 %.
Alan yrityksistä kuitenkin puolet arvioi varmasti selviytyvän koronakriisistä, ja lopuistakin reilu kolmannes arvioi ehkä selviävänsä. Kyselyyn vastanneiden liikunta-alan yritysten tilanne näyttää monelta osin heikommalta kuin yritysten tilanne keskimäärin.
* Kuntien liikuntapalvelut: Kuntien keskeiset liikuntapalvelut ovat olleet pääosin keskeytetty tai suljettu keväällä (pois lukien ulkoilu- ja luontoliikuntapaikat). Manner-Suomen kuntien liikuntapalveluille aiheutuneet tulonmenetykset maalis-toukokuulta olivat arviolta yhteensä 22-23 miljoonaa euroa (nettomenetys ei arvioitavissa).
Merkittävimmät koronan vaikutukset kuntien liikuntapalveluihin nähdään todennäköisesti vasta myöhemmin kuntatalouden yleisen heikentymisen myötä, jolloin moni kunta voi joutua leikkaamaan liikuntapalveluistaan.
* Urheiluseurat: Valtaosa (80%) yhdistyspohjaisista urheiluseuroista selvisi kevään rajoituksista melko vähillä ongelmilla. Viidennekselle seuroista aiheutui kuitenkin paljon tai erittäin paljon ongelmia. Näitä seuroja yhdistävät raskas kiinteiden kulujen rakenne, tulorahoituksen nopea vähentyminen ja talouspuskurien puuttuminen.
Ry-pohjaisten seurojen tulonmenetykset (maalis-toukokuu) olivat arviolta yhteensä 76 miljoonaa euroa (nettomenetykset 47 M€). Osakeyhtiöpohjaisissa seuroissa tilanne oli haastava jo kevään jälkeen: noin puolet oy-seurojen vastaajista arvioi tilanteensa kriittiseksi.
* Lajiliitot ja muut liikuntajärjestöt: Lajiliitoissa ja muissa liikuntajärjestöissä koronakriisi vaikutti erityisesti huippu-urheiluun, tapahtumiin, leireihin ja näytöksiin sekä kilpailutoimintaan. Järjestöjen talouteen liittyvät suurimmat vaikutukset nähtäneen vasta syksyllä. Maalis-toukokuun tulonmenetykset järjestöissä olivat arviolta 11,4 miljoonaa euroa (nettomenetykset 2,1 M€).
* Liikunnan koulutus- ja tutkimusorganisaatiot: Koulutus- ja tutkimusorganisaatioista koronarajoitukset ovat vaikuttaneet eniten niihin, joilla erilainen maksullinen palvelutoiminta on merkittävä osa tulorahoitusta, kuten liikunnan koulutuskeskuksiin (urheiluopistot). Rajoitukset pysäyttivät urheiluopistojen asiakasvirrat lähes kokonaan. Kaikkien koulutuskeskusten osalta arvio maalis-toukokuun nettomenetyksistä on yhteensä noin 6 miljoonaa euroa.
Alan muihin koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin korona on vaikuttanut pääsääntöisesti vain jonkin verran, mutta muutaman yhteisön taloudellista tilannetta korona on heikentänyt erittäin paljon.
* Digitalisaatio ja ulkoliikunta: Koronakriisi on nostanut digitalisaation sekä ulkoliikuntalajien ja luontoliikunnan merkitystä liikunta-alalla. Lähes kaikkialla liikunta-alalla on otettu kevään aikana merkittävä digiloikka. Kriisin aikana erilaiset ulkoliikuntalajit ja luontoliikunta ovat kasvattaneet suosiotaan.
* Pitkän aikavälin vaikutukset: Koronakriisin vaikutuksia on vielä kesäkuussa mahdotonta arvioida laaja-alaisesti. Lopulliset vaikutukset riippuvat kriisin pituudesta ja yleisen taloustilanteen kehittymisestä. Jos ensi syksynä tulee toinen korona-aalto ja yhteiskunnassa joudutaan uudelleen kiristämään rajoituksia, yhä useampi liikunta-alan toimija on merkittävissä vaikeuksissa.
Lähde: VLN:n tiedote 17.6.
Aiheesta lisää heinäkuussa ilmestyvässä Urheiluampuja-lehdessä.