Ampumaharrastusfoorumi on järjestänyt lyijywebinaarin, jossa keskusteltiin yhdessä ministeriöiden virkamiesten kanssa EU:n komission kaavailemien laajojen lyijyrajoituksien vaikutuksista ja tulevista askelmerkeistä.
Pitkään suunniteltu lyijyseminaari siirtyi koronan takia ja muuntui lopulta lyijywebinaariksi, jota johdettiin Suomen Metsästäjäliiton hermokeskuksesta Riihimäen Erätalolta. Webinaari järjestettiin, koska Euroopan unionissa on tällä hetkellä meneillään jo kaksi lyijyrajoitusehdotusta. Niistä ensimmäinen eli lyijyhauleja koskeva rajoitus astui voimaan jo 15. helmikuuta tänä vuonna.
Tuosta päivämäärästä on alkanut 2 tai 3 vuoden siirtymäaika, jonka pituus riippuu siitä, minkä rajoitusvaihtoehdon Suomi päättää ottaa käyttöön. Vaihtoehtoina on Ramsar-kosteikkoja koskeva lyijyhaulirajoitus tai totaalilyijyhaulikielto. Suomi tekee valinnan elokuun puoliväliin mennessä. Tätä ennen eri sidosryhmiä kuullaan päätöksen tiimoilta. Muun muassa Suomen Ampumaurheiluliitto ja Suomen Metsästäjäliitto ovat sitä mieltä, että Suomen tulee valita ns. Ramsar-vaihtoehto, vaikka kosteikkojen määritelmä on sen mukaan poikkeuksellisen laaja.
Toinen prosessi eli ns. totaalilyijykieltorajoitus alkoi 2019, kun komissio pyysi kemikaalivirastoa valmistelemaan rajoitusehdotuksen lyijyn käytöstä luodeissa, hauleissa sekä kalastuspainoissa. Kemikaalivirasto julkaisi ensimmäisen version rajoitusehdotuksesta helmikuun alussa. Raportti sisältää kaksi eri dokumenttia ja on noin 900 sivun pituinen. Tämä toisen vaiheen lyijyrajoitus koskee sekä lyijyhauleja myös muualla kuin Ramsar-kosteikoilla että kaikkia lyijyluoteja kaikissa ympäristöissä. Rajoitusehdotuksesta on rajattu tällä hetkellä selkeästi pois ainoastaan lyijyn käyttö viranomaistoiminnassa sekä sisäampumaradoilla. Lyijy voisi ehdotuksen mukaan olla sallittua myös esimerkiksi haulikkolajien osalta olympiaurheilussa erillisillä luvilla tiukkaan rajatuissa olosuhteissa sekä urheilu- ja muussa rata-ammunnassa, jossa ratarakenteet mahdollistavat lyijyn keräämisen ja pintavesipäästöjä voidaan hallita. Lue rajoituksesta tarkemmin täältä.
Miksi lyijy halutaan pois ammuksista?
Kemikaalivirasto lähtee eri aineiden rajoitustoimiin silloin, kun se katsoo, että riskinhallintatoimet ovat tarpeen EU-tasolla. Kemikaaliviraston laskelmien mukaan lyijyä päätyy ympäristöön Euroopassa 91 000 tonnia vuodessa. Viraston mukaan 127 milj. lintua on vaarassa kuolla lyijymyrkytykseen ja yli 1 300 000 lintua vuodessa kuolee lyijyyn Euroopan alueella. Riistalihan kautta erityisesti nuoret ja lapset altistuvat viraston mukaan lyijylle ja sen aiheuttamille terveyshaitoille.
”Kaikki todisteet, joita on olemassa, pitää nyt tuoda esille”
Kemikaaliviraston tuorein ehdotus julkaistiin siis helmikuun alussa ja 24.3. alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen (public consultation), jossa arvioidaan ehdotuksen riskienhallintaa sekä sosioekonomisia vaikutuksia. Tänä aikana on mahdollista jättää erilaista päätöksenteossa tarvittavaa tietoa kemikaaliviraston käyttöön. Webinaarissa mukana olleet eri ministeriöiden virkamiehet tarkensivat, että tällä hetkellä kaikki asiaan liittyvät kyselyt, tutkimukset ja selkeät laskelmat tulevat tarpeeseen, sillä pelkät eri tahojen esittämät huolet tai mielipiteet eivät riitä vakuuttamaan tieteellisiä komiteoita.
Kemikaalivirastossa ollaan lyijystä ymmärrettävästi huolissaan, sillä lyijyn ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Osallistujat totesivat , että rajoitukset koskettavat kaikkein kipeimmin ampumaratoja. ”Ampumaradat eivät Suomessa juurikaan lisää ympäristöön päätyvää lyijykuormitusta, ne eivät aiheuta linnuille myrkytyksiä eivätkä lapset ampumaradoilla syö riistalihaa”, tiivisti yksi osallistujista.
Kemikaaliviraston vaatimus kerätä radoilta lyijy pois yli 90 % tehokkuudella olisi todennäköisesti mahdotonta tai ainakin todella kallista. Suomessa on ampumaratoja tällä hetkellä noin 670 ja niitä ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin. Suomen nykyinen tiukka kohdekohtaiseen riskinarviointiin perustuva ympäristölupajärjestelmä varmistaa sen, ettei ampumaratatoiminnasta aiheudu riskejä ympäristölle ja hallitsemaan lyijyn aiheuttamia riskejä voidaan hallita.
”Meillä on useita parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia keinoja rajoittaa haitta-aineiden leviämistä ympäristöön, mikäli kohdekohtaiset ympäristöriskit sitä edellyttävät. Luotiloukut eivät suinkaan ole ainoa ja tehokkain tapa hallita lyijyn aiheuttamia riskejä vaikka Kemikaaliviraston esityksessä niitä edellytetään”, kiteytti Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola, joka parhaillaan vetää kolmivuotista ampumaratojen ympäristölupahanketta. Hanke on Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen johon rahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöltä sekä Urlus-säätiöltä.
Lyijykielto vaikuttaisi kaikkiin ampumaharrastajiin ja ammatissaan ampumataitoa tarvitseviin, joita ovat mm. reserviläiset, viranomaiset, urheiluampujat ja yli 300 000 metsästäjää. Kaiken kaikkiaan aseenhallussapitolupia on noin 650 000 henkilöllä. Sen lisäksi, että eettisen riistalaukauksen harjoittelumahdollisuuden vähenevät monille ampumaurheilulajeille sekä reserviläisen harjoittelulle seuraukset olisivat vakavia ja erityisen harmillisia siitä syystä, ettei lyijyrajoitusesityksen perusteilla ole mitään tekemistä ympäristöluvanvaraisten ampumaratojen kanssa.