Kaksi koronavuotta on näkynyt ja tuntunut myös Ampumaurheiluliiton toiminnassa. Nyt ollaan menossa kohti normaalin vauhdikkaita ja värikkäitä aikoja.
Suomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kevätkokous pidettiin lauantaina 23. huhtikuuta. Kokouspaikka oli Vantaa, mutta kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin.
Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Anne Laurilan mukaan vuoteen 2021 lähdettiin koronantilanteen suhteen toiveikkaana, mutta pandemian ja rajoitusten vaikutukset osoittautuivat edelleen merkittäviksi. Suurimpina pettymyksinä Ampumaurheiluliitto joutui perumaan ilma-aseiden EM-kotikilpailut ja para-ammunnan EM-kilpailut alkuvuoden koronatilanteen takia.
Tokion olympialaiset saatiin kuitenkin lopulta pidettyä heinä-elokuussa. Eetu Kallioinen oli ilahduttavasti neljäs miesten skeetissä. Ampumaurheilijoiden edustuksen Tokiossa täydensivät Lari Pesonen (skeet) ja Satu Mäkelä-Nummela (trap). Kivääriampuja Jarkko Mylly edusti Suomea Tokion paralympialaisissa.
– Tokiossa tuli erittäin hyvää menestystä. Tämä näkyi myös median kiinnostuksessa ampumaurheilua kohtaan, Laurila sanoi.
– Huolestuttavaa koronarajoitusten seurauksissa on erityisesti nuorille suunnatun toiminnan väheneminen seuroissa, mistä saattaa syntyä varsin kauaskantoisia seurauksia. Esimerkiksi ampumaurheilukouluja järjestettiin selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Liiton toimintasäännöt saatiin yli kolme vuotta kestäneen prosessin myötä päivitettyä ylimääräisessä liittokokouksessa kesäkuussa 2021, joskin prosessi jatkui vielä tänä vuonna kahden kokouksen hyväksyntää vaativien sääntöpykälien päivityksellä. Tämä tehtiin ennen lauantain liittovaltuuston kokousta järjestetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa.
Uusien toimintasääntöjen linjassa olevat kurinpitosäännöt hyväksyttiin liittovaltuuston syyskokouksessa marraskuussa. Ampumaurheiluliiton vastuullisuusohjelmaan kuuluva rehellisen kilpailun ohjelma hyväksyttiin liittohallituksessa viime vuoden lokakuussa. Ampumaurheiluliitto oli mukana yhtenä pilottiliitoista Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) vetämässä antidoping- ja kilpailumanipulaation ehkäisyyn liittyvien ohjelmien pilottiprosessissa, jossa tarkasteltiin myös ohjelmien kriteeristöä.
Viime vuoden aikana Ampumaurheiluliitto vaikutti aktiivisesti EU:n lyijyrajoitusesitysten parissa. Liiton mukaan ampumaradoilla lyijyä voidaan käyttää turvallisesti, sillä mahdolliset ympäristöriskit voidaan hallita tieteellisesti tutkittujen menetelmien avulla estämällä lyijyn kulkeutuminen ympäristöön. Tässä Suomi on edelläkävijä. Suomessa kaikki ulkona sijaitsevat ampumaradat kuuluvat ympäristölupajärjestelmän piiriin. Ympäristölupajärjestelmän vaikuttavuus on ympäristön kannalta huomattavasti tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi kuin yksittäisen aineen, lyijyn, kieltämisellä saavutettava vaikuttavuus.
Liiton toimintaa suunnattiin uuden strategian 2021-2024 mukaisesti, ja Ampumaurheiluliiton johtama viiden järjestön yhteishanke ampumaratojen ympäristölupien parissa jatkui kahdeksan päätoimisen voimin viime vuonna. Hanke jatkuu vielä ensi vuonna, ja näkymät jatkohankkeelle ovat Laurilan mukaan hyvät.
– Strategian mukaisesti yksi painopisteistä on seuratoiminnan elinvoimaisuuden kehittäminen. Pääsimme tässä asiassa isosti liikkeelle vuodenvaihteessa, kun Marko Keskitalo aloitti seurakehittäjän työt, Laurila sanoi.
Liittovaltuusto hyväksyi lauantain kokouksessaan vuoden 2021 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen 314 645,28 euroa. Toiminnan kulut olivat yhteensä 2 261 835,25 euroa ja tulot yhteensä 2 576 480,53 euroa.
Talouslukuihin vaikuttaa suuresti vuonna 2020 käynnistynyt ympäristölupahanke, joka on yhteishanke Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen riistakeskuksen, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton kesken. Hanketta hallinnoi Ampumaurheiluliitto, joten hanke näkyy kokonaisuudessaan kirjanpidossa.
Hankkeen osuus on edellisvuotta suurempi, sillä valtaosa hankkeen työntekijöistä aloitti kesken vuotta 1.5.2020, ja hanke sai vahvistuksen 1.1.2021. Siksi henkilöstökulujen osuus on selvästi kasvanut vuodesta 2020. Ympäristölupahanketta rahoitti hankeosapuolten lisäksi maa- ja metsätalousministeriö ja Urlus-säätiö. Hankkeen kokonaiskulut vuonna 2021 olivat 467 647,04 euroa ja tulot samansuuruiset.
Laurila painotti sitä, että koronavuosilla on ollut iso vaikutus edellisten vuosien ylijäämiin, koska esimerkiksi kisamatkoja ja leirejä on jouduttu perumaan. Lisäksi edellä mainittu seurakehittäjän rekrytointi toteutui vasta kuluvan vuoden alussa.
– Yksi merkittävä asia on ollut myös lajijaostotuet, joita on jäänyt käyttämättä muun muassa koronan takia. Olemme saavuttaneet oman pääoman tavoitteen ja on hyvä, että meillä on puskuria ja kassavirran suhteen liikkumavaraa. On hyvä pitää mielessä myös se, että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionapu on laskusuunnassa. Liittovaltuusto raamittaa strategiaa, ja nyt aletaan laatia vuoden 2023 budjettia. On hyvä, että suuntaviivoista keskustellaan. Liittovaltuustohan päättää siitä, otetaanko kertyneitä ylijäämiä käyttöön miinusmerkkisen budjetin myötä, Laurila sanoi.
Vuoden 2023 maksuihin ei tule muita muutoksia kuin se, että yli 80-vuotiaiden lisenssi muuttuu yli 70-vuotiaiden lisenssiksi. Sen maksu on 20 euroa, kun se on ollut yli 80-vuotiailla 19 euroa.
Jäsenseuroilta kannettavan jäsenmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti on myös ensi vuonna 26 euroa, ja erillisten yhdistysten jäsenmaksu pysyy 400 eurossa. Aikuisten ja nuorten lisenssien hinnat pysyvät myös ennallaan, kuten myös harrastelisenssin, ylituomarikortin ja I-luokan tuomarikortin hinnat. Muovikortilliset lisenssit maksavat edelleen 5 euroa. Kilpailulupaan (ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu) ei myöskään tullut muutoksia.
Liittovaltuusto hyväksyi myös muutoksia kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja ohjeisiin.
Ampumaurheiluliiton kilpailuvaliokunta työstää viime syksyn liittovaltuuston kokouksen tehtävänannosta parhaillaan liittovaltuustolle tulevaa esitystä tuomarijärjestelmän uudistamisesta. Esitystä ei ollut mahdollista saada valmiiksi kevään liittovaltuuston kokoukseen, joten se on tulossa ensi syksyn kokoukseen. Liittovaltuuston lauantain kokouksessa kuultiin kvk:n tilannekatsaus.
Ampumaurheiluliiton liittohallitus on käynnistänyt kuluvan vuoden alussa yhtenä kolmesta kehittämisprojektistaan liiton organisaation tarkasteluun liittyvän johtamisen kehittämisen projektin. Tarkastelu ja tarkoituksenmukaiset korjaukset pyritään tekemään nykyisten toimintasääntöjen puitteissa.
– Tavoitteena on, että uudenmuotoinen toiminta alkaisi vuonna 2024 eli meillä on nyt puolitoista vuotta aikaa kehittää toimintaa, sanoi asian liittovaltuustolle esitellyt Ampumaurheiluliiton varapuheenjohtaja Mikko Taussi. Esityksen otsikkona oli ”Virtaviivaisempi Ampumaurheiluliitto”.
Liittohallitus kysyi helmi-maaliskuussa avainhenkilökyselyllä näkemyksiä valiokuntien, lajijaostojen ja aluejaostojen tarpeellisuudesta ja tehtävistä. Tarkastelun perusteella tehtävät mahdolliset muutokset liiton organisointiin ovat liittohallituksen, liittovaltuuston tai liittokokouksen päätösvallan alaisia.
Liittohallituksen näkemys organisaation kehittämisestä tuotiin nyt liittovaltuustolle, jotta saadaan ohjausta jatkosuunnittelun pohjaksi. Liittovaltuustolta saatujen ehdotuksien perusteella liittohallitus valmistelee syksyn liittokokoukseen ja liittovaltuuston kokoukseen liiton toimintaa parantavat muutosehdotukset.