Markus Ahtiainen valittiin jatkamaan Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajana lauantaina pidetyssä kokouksessa.
Suomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kevätkokous pidettiin lauantaina 15. huhtikuuta. Kokouspaikka oli Tampere, mutta kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin.
Markus Ahtiainen (Etelä-Suomi) valittiin jatkamaan liittovaltuuston puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden ajaksi (2023–2024). Ahtiainen, 54, on helsinkiläinen ja edustaa Suomen Metsästysyhdistystä (SMY).
Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa entisellään, sillä varapuheenjohtajina jatkavat Matti Viljakainen (Lounais-Suomi) ja Jarmo Pyyhtiä (Häme).
Valtuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2022 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Tilinpäätös oli alijäämäinen 29 347,07 euroa. Toiminnan kulut olivat yhteensä 2 921 453,47 ja tulot 2 891 926,55 euroa. Erityisesti kansainvälisen matkustamisen kustannusten kasvu näkyi liiton taloudessa. Talouslukuihin vaikuttaa suuresti myös vuonna 2020 käynnistynyt ympäristölupahanke, jota Ampumaurheiluliitto hallinnoi. Ympäristölupahanketta rahoittivat hankeosapuolten lisäksi maa- ja metsätalousministeriö ja Urlus-säätiö. Hankkeen kokonaiskulut viime vuonna olivat 462 446,50 euroa ja tulot samansuuruiset.
Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila kertasi viime vuoden tapahtumia:
– Se oli uuden strategian toinen vuosi. Päätoiminen seurakehittäjä (Marko Keskitalo) aloitti työt heti vuoden alussa. Koronan suhteen tilanne normalisoitui, ja kansainvälinen kilpailutoiminta ja leiritoiminta palasivat ennalleen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti toimintaan, ja elinkustannukset lähtivät ”laukalle”. Se vaikutti myös kansainväliseen kilpailutoimintaan. Valtiovalta havahtui ampumaratojen tärkeyteen, ja ympäristölupahanke jatkui kahdeksan päätoimisen voimin, Laurila sanoi ja nosti esiin myös liiton vastuullisuustyön.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Tämän seurauksena muun muassa venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat suljettiin pois kansainvälisestä kilpailutoiminnasta ja Venäjällä pidettäväksi aiotut ISSF-lajien EM-kilpailut siirrettiin ja pilkottiin eri maissa pidettäviksi.
Ampumaurheiluliitto tuki loppuvuonna tiiviisti eduskunnalle tehtyä ampumarataselvitystä ja auttoi muutoinkin ampumaratoja koskevissa asiantuntijatarpeissa mm. eri ministeriöistä. Asetettu tuhannen ampumaradan tavoite tuo rutkasti töitä tulevina vuosina.
Suomalaiset ampumaurheilijat voittivat viime vuonna 62 arvokisamitalia.
Liiton toimintasäännöt hyväksyttiin liittokokouksessa lokakuun lopussa, mikä päätti yli neljä vuotta kestäneen prosessin liiton sääntöjen uudistamisessa, kun myös kahden kokouksen hyväksynnän vaatineet sääntökohdat saatiin hyväksyttyä. PRH rekisteröi uudet säännöt voimaan tammikuussa.
Ampumaurheiluliitto vaikutti aktiivisesti EU:n lyijyrajoitusesitysten parissa. Lyijylle ei ole olemassa järkeviä korvaavia materiaaleja useimmissa ampumalajeissa. Tämän lisäksi ammusten lyijykielto heikentäisi merkittävästi koko Euroopan talousalueen huoltovarmuutta ja sotilaallista puolustuskykyä.
Ampumaradoilla lyijyä voidaan käyttää turvallisesti, sillä mahdolliset ympäristöriskit voidaan hallita tieteellisesti tutkittujen menetelmien avulla estämällä lyijyn kulkeutuminen ympäristöön. Tässä Suomi on edelläkävijä. Suomessa kaikki ulkona sijaitsevat ampumaradat kuuluvat ympäristölupajärjestelmän piiriin. Ympäristölupajärjestelmän vaikuttavuus on ympäristön kannalta huomattavasti tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi kuin yksittäisen aineen, lyijyn, kieltämisellä saavutettava vaikuttavuus.
Ampumaurheiluliiton johtama kuuden järjestön yhteishanke ampumaratojen ympäristölupien parissa jatkui viime vuonna, ja töitä tehtiin myös hankkeen jatkon varmistamiseksi. Jatkorahoitus on varmistettu kuluvan vuoden loppuun, mutta pyrkimyksiä on edelleen varmistaa vähintään kolmivuotinen jatkohanke.
Ehdollepanotoimikuntaan valittiin Mikael Ekberg (Etelä-Suomi), Jarmo Pyyhtiä (Häme), Tuomo Silvast (Itä-Suomi), Pekka Heiskanen (Kaakkois-Suomi), Jari Lehtinen (Keski-Suomi), Jukka Nikkari (Lounais-Suomi) ja Jussi Ahomäki (Pohjanmaa). Ehdollepanotoimikunta valmistelee SAL:n kokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa tehtäviä henkilövalintoja. Toimikunnan toimikausi on valtuustokauden pituinen eli kaksi vuotta.
Vuoden 2024 jäsenseuroilta kannettavan jäsenmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti on myös ensi vuonna 26 euroa, ja erillisten yhdistysten jäsenmaksu pysyy 400 eurossa. Aikuisten ja nuorten lisenssien hinnat nousevat 40 eurosta 45 euroon. Nuorten lisenssiin tulee kolmen euron vähennys. Sen suuruus on ensi vuonna 10 euroa. Harrastelisenssin hinta nousee 30 euroon. Yli 70-vuotiaiden lisenssi nousee 20 eurosta 25 euroon.
Kaikista lisensseistä ohjataan lisenssiseuralle 3 euroa per lisenssi.
Valtuusto päätti nostaa ylituomarikortin hintaa 25 eurosta 30 euroon. I-luokan tuomarikortin hinta pysyy ennallaan (15 euroa). Muovikortilliset lisenssit maksavat edelleen 5 euroa.
Kilpailulupien hinnat ovat seuraavat: kilpailulupa ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu 100 e/ 1. päivä, lisäpäivät 20 e/päivä; hinnat, jos tuloksia ei julkaista Kitissä sääntöjen mukaan 200 e/1-päiväinen, 300 e/monipäiväinen (2023: ei peritä, jos toimittu sääntöjen mukaan, muutoin 100 e, 20 e/pvä)
Avoimet alueelliset kilpailut tai vastaavat lajijaoston hyväksymät kilpailut alue- tai lajijaosto
päättää. Kilpailulupamaksu saa edelleen olla enintään 25 e/päivä.
Lisäksi valtuustolle tuotiin tiedoksi hallituksen näkemys, että jäsenmaksun nostoa pidetään ajankohtaisena vuoden päästä vuodelle 2025.
Ampumaurheiluliiton hallitus on käsitellyt liiton pidemmän aikavälin suunnitelmia (2024) ja esitti niitä liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. Ne hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Strategian painopisteitä ovat elinvoimaiset ja kasvavat seurat sekä mahdollistavat olosuhteet.
Alatavoitteiden mukaan seuratoiminnan laatu paranee, seuran toimintaan on helppo tulla mukaan ja seura toimii uudistumiskykyisesti ja tavoitteellisesti, seuroilla on käytössään riittävät ja ympäristövastuulliset rataolosuhteet, joilla harrastajat viihtyvät. Lisäksi ampumaurheilun arvostus harrastuksena ja huippu-urheiluna kasvaa sekä monipuolisen harrastamisen tavat ja mahdollisuudet innostavat kasvamaan ja kehittymään.
Onnistumisen edellytyksiä ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen.
Liittovaltuusto hyväksyi myös muutoksia kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja ohjeisiin sekä kurinpitosääntöihin.
Ennen kokouksen virallisen osuuden alkua Ampumaurheiluliiton varapuheenjohtaja Antti Hannula piti liittovaltuutetuille hyvän hallinnon koulutuksen, johon oli kutsuttu myös liittovaltuuston varajäsenet. Liittovaltuusto kunnioitti kokouksen alussa hiljaisella hetkellä tammikuussa menehtyneen liittovaltuuston jäsenen Heikki Pääkkösen muistoa.