Olet varmaan joskus kuullut Ampumaurheiluliiton lajijaostosta ja ehkäpä jostakin liiton valiokunnastakin. Mutta tiedätkö, mitä ne tekevät ja miten toimintaan pääsee mukaan?
Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallituksen apuna toimivat erikoisaloillaan liittohallituksen tarpeelliseksi katsomat valiokunnat ja jaostot, joilla kullakin on liittohallituksen valitsema puheenjohtaja ja jäsenet. Valiokuntien ja jaostojen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Näin syksyisin on siis taas aika hakeutua mukaan toimintaan, kun erovuoroisten kaudet ovat katkolla. Tässä jutussa esittelemme tarkemmin näitä paikkoja, joihin kuka tahansa ampumaurheilusta innostunut voi hakeutua.
Haku jaostoihin ja valiokuntiin toteutetaan ensimmäistä kertaa avoimena sähköisenä hakuna liiton nettisivuilla, jotta kynnys hakeutua mukaan olisi mahdollisimman matala.
Hakuaika valiokuntiin ja jaostoihin päättyy 31.10., poikkeuksena kurinpitovaliokunta, jonka hakuaika päättyy jo 13.10. Liittohallitukseen hakeutumisen hakuprosessi poikkeaa tästä ja on esitelty tarkemmin omana osionaan.
Lähtemällä mukaan toimintaan pääset kehittämään sinulle tärkeitä asioita ampumaurheilussa ja kehittymään samalla myös itse.
Valiokunnat
Kilpailuvaliokunta
SAL:in kilpailuvaliokunnan tehtävänä on kilpailutoiminnan kehittäminen Suomessa. Sitä toteutetaan lähinnä kehittämällä ampumaurheilun sääntöjä ja kilpailutoimintaan keskittyviä koulutuksia sekä valvomalla sääntörikkomuksia ja kilpailujärjestämistä.
Kilpailuvaliokunnan jäsenet pääsevät vaikuttamaan sääntömuutoksiin ja ampumaurheilun kilpailutoiminnan kehityssuuntaan jatkossa. Lisäksi kilpailuvaliokunnan jäsenenä pääsee vaikuttamaan koulutuksiin, kuten tuomarikurssien sisältö ja järjestäminen, sekä muut potentiaaliset koulutukset kilpailujärjestäjille ja toimitsijoille.
Kokouksia kilpailuvaliokunta pitää 6–8 kertaa vuodessa etäyhteydellä, joiden välissä asioista keskustellaan tarpeen mukaan sähköpostin välityksellä. Kilpailuvaliokunnan jäseniltä toivotaan lajituntemusta vähintäänkin oman lajinsa osalta, sekä halua ja näkemystä, kuinka kehittää ampumaurheilua myös tulevaisuudessa.
Nuorisovaliokunta
Nuorisovaliokunnan tehtävänä on liiton nuorisotoiminnan kehittäminen yhteistyössä nuoriso- ja koulutuspäällikön ja liiton toimiston kanssa.
Nuorisovaliokunta vastaa Kultahipputoiminnan kehittämisestä ja tukiammunnan säännöistä, tekee esitykset Kultahippufinaalien järjestäjistä ja vuosittaisista Kultahippupalkittavista, toteuttaa nuorten leirejä, edistää liiton vastuullisuusohjelman toteutumista ja suunnittelee toimenpiteitä nuorisotoiminnan laadun ja houkuttavuuden lisäämiseksi jäsenseuroissa. Nuorisovaliokunnasta valitaan aina yksi edustaja valtakunnallisten Kultahippufinaalien juryn jäseneksi.
Vuodelle 2026 uutena asiana on liikkuvan maalin (ilma-asefinaali) ja haulikon (ruutifinaali) mukaantulo valtakunnallisiin Kultahippufinaaleihin.
Nuorisovaliokuntaan toivotaan jäseniä, jotka haluavat olla aidosti mukana kehittämässä, ideoimassa ja rakentamassa nuoria innostavaa ampumaurheilutoimintaa ampumalajista riippumatta.
Nuorisovaliokunnalla on etäkokouksia 4–5 kertaa vuodessa ja lisäksi 1–2 noin vuorokauden mittaista lähitapaamista.
Urheilijavaliokunta
Neljäs pysyvä valiokunta liitossa on urheilijavaliokunta. Sinne hakeutuminen kuitenkin poikkeaa muista valiokunnista, sillä jäsenet valitaan vaalilla, jossa ehdolla ja äänestämässä voi olla vain urheilijavaliokunnan sääntöjen määrittämät maajoukkueurheilijat eli urheilijat, jotka kuuluvat liittohallituksen nimeämiin valmennusryhmiin tai jotka kolmen viime vuoden aikana ovat osallistuneet lajinsa kansainväliseen arvokilpailuun.
Urheilijavaliokunnan kausi on katkolla vasta ensi syksynä, mutta tällä hetkellä urheilijavaliokuntaan voi hakeutua täyttämättä oleville paikoille kiväärin, kasa-ammunnan ja sovelletun tarkkuuskivääriammunnan (PRS) lajiryhmissä.
Kurinpitovaliokunta
Kurinpitovaliokunta käsittelee nimensä mukaisesti liiton kurinpidollisia asioita liittokokouksen hyväksymien kurinpitosääntöjen mukaisesti. Kurinpitovaliokunnan jäsenyys edellyttää ensisijaisesti lainopillista osaamista tai laajaa ampumaurheilun tuntemusta.
Kurinpitovaliokuntaan valitaan 3–5 jäsentä, joiden tulee olla riippumattomia SAL:n muista elimistä.
Muista valiokunnista poiketen kurinpitovaliokunnan jäsenten kausi kestää yhden kalenterivuoden ja heidät valitsee liittokokous.
Jaostot
Jaostoja liitossa ovat tällä hetkellä vain lajijaostot. Aiemmin mukana olleet aluejaostot on hallinnollisena rakenteena poistettu ja alueellista toimintaa toteutetaan ja kehitetään aluekoordinaattorimallin avulla. (Aluekoordinaattorit esitellään tässä lehdessä sivuilla 32–34).
Lajijaostojen tehtäviin kuuluvat yleisesti ottaen muun muassa lajiryhmän kilpailu- ja harrastustoiminnan kehittäminen, lajiryhmän kansallisen ja kansainvälisen kehityksen seuraaminen, kotimaan kilpailutoiminnan organisoiminen ja järjestämislupien käsittely, tuomarikoulutusten kehittäminen, alueellisten ennätysten ylläpitäminen ja tietyillä lajeilla lisäksi lajin valmennustoiminnan kehittäminen ja kansainväliset yhteydet.
Muutamalta jaostolta on tarkempi esittelyteksti.
Kiväärijaosto
Kiväärijaoston tärkein tehtävä on lajin kehittäminen. Otamme huomioon lajin koko kirjon tasapuolisesti harrastajista huippu-urheiluun ikään, tasoon ja vammaan katsomatta. Olemme aktiivinen jaosto, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Pidämme palaverit etänä.
Jaoston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat yhteistyö harrastajien ja urheilijoiden kanssa, kuulla kivääriampujien viestiä herkällä korvalla, ajankohtaisiin aiheisiin reagointi ja tarvittavien toimenpiteiden valmistelu, kiväärin II-luokan sähköisen tuomarikorttikoulutuksen ylläpito, kiväärin alue-ennätysten ylläpito, sääntömuutosehdotusten valmistelu, kilpailukalenterin suunnittelu yhteistyössä kilpailuvaliokunnan ja valmennuksen johdon kanssa, kiväärin varustetarkastusmittariston ylläpito ja mittauksen ohjeistus, koulutusten järjestäminen, aluemestaruuskilpailuiden ja muiden alueellisten kilpailujen hakemusten käsittely sekä yhteistyö muiden jaostojen, valiokuntien, aluekoordinaattorien, kiväärin valmennuksen ja SAL:n toimiston kanssa.
Practical-jaosto
Practical-jaosto hallinnoi IPSC-ammuntaa ja sen tuomaritoimintaa Suomessa sekä hoitaa suhteita kansainväliseen keskusliittoon (IPSC). Tuomaritoiminnan hallinnointi on delegoitu jaoston alaisuudessa toimivalle erilliselle tuomaritoimikunnalle (NROI).
Practical-jaostossa pääsee vaikuttamaan monipuolisesti IPSC-ammunnan nykytilaan ja tulevaisuuteen Suomessa.
Jaostolla on läsnäkokouksia noin kaksi vuodessa ja lisäksi etäkokouksia. Kokousten ulkopuolella jaoston nimeämät vastuuhenkilöt käsittelevät kilpailuhakemuksia ja tarkastavat luokittelukelpoisten kilpailujen asemia. Tuomarikurssit ja tuomaritoiminta muutenkin ovat NROI:n vastuulla. Seurojen toimintaa tukevat muun muassa jaoston tietojärjestelmä Pelias ja jaoston Moodle.
Practical-jaoston toimintaan toivotaan mukaan työtä pelkäämättömiä ja innokkaita henkilöitä. Esimerkiksi IT-osaajille olisi nyt käyttöä.
Haulikkojaosto
Haulikkojaosto koordinoi trap-, skeet- ja sporting-lajien ENK-, SM- ja AM-kilpailuja sekä ylläpitää rankingjärjestelmää näissä lajeissa. Haulikkojaosto myös järjestää 1-luokan ja tarvittaessa 2-luokan tuomarikoulutuksia.
Lisäksi haulikkojaosto tukee trap-, skeet- ja sporting-lajien junioritoimintaa, toimii lajiasiantuntijana ja lausunnonantajana sekä valmistelee sääntömuutosehdotuksia.
Haulikkojaoston kokouksia on tarvittaessa, yleensä noin 4–5 kertaa vuodessa. Lisäksi kiireisiä asioita käsitellään myös sähköpostipäätöksillä. Haulikkojaoston kokoonpano muodostuu tasamääräisesti trap-, skeet- ja sporting-lajien edustajista.
Muita jaostoja ovat lisäksi pistoolijaosto, liikkuvan maalin jaosto, siluettijaosto, mustaruutijaosto, kasa-ammuntajaosto ja sovelletun tarkkuuskivääriammunnan (PRS) jaosto.
Lomake löytyy täältä.
Liittohallitus
Myös liittohallituksen jäsenten kausi on kaksivuotinen. Puheenjohtajan paikka tulee hakuun vasta ensi syksynä, mutta joka syksy on avoinna kolme hallituksen jäsenen paikkaa ja yksi varapuheenjohtajan paikka.
Tänä syksynä seurat pääsevät ensimmäistä kertaa suoraan äänestämään liittohallituksen jäsenistä, kun viime kevään ylimääräinen liittokokous päätti sääntömuutoksesta, jossa liittovaltuusto poistui liiton hallinnollisesta organisaatiosta. Liittokokous järjestetään 15. marraskuuta.
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Hallituksen tehtävät on määrätty säännöissä ja niiden käytännön toteuttamisesta tarkemmin hallituksen itsensä määrittämässä hallintosäännössä, joka ottaa huomioon myös operatiivista toimintaa pyörittävän palkatun henkilöstön.
Liittohallituksesta käsin tarkastellaan koko Ampumaurheiluliiton ja suomalaisen – osin kansainvälisenkin – ampumaurheilun kehittämistä. Tässä työssä on tarpeen ymmärtää kokonaisuuksia ja nähdä asioita laajemmin kuin yhden ampumaurheilun lajin silmin. Liittohallituksella on kokouksia noin kuukauden välein, tarpeen mukaan useamminkin, ja hallituksen jäsenillä on lisäksi muita tehtäviä muun muassa lajijaostojen yhdyshenkilöinä.
Hakeutuminen liittohallituksen jäseneksi, varapuheenjohtajaksi ja parillisina vuosina puheenjohtajaksi poikkeaa valiokuntiin ja jaostoihin hakeutumisesta, sillä vaaleja valmistelee ehdollepanotoimikunta, jonka tehtävänä on hakea ehdokkaita ja koota luettelot ehdokkaista liittokokouksessa tapahtuvia vaaleja varten. Haku tapahtuu tänä vuonna sähköisellä lomakkeella liiton sivuilla viimeistään 19. lokakuuta.