Karoliina Nissinen on vaalikampanjansa ja kotiläksynsä tehnyt. Nyt hän odottaa, miten Euroopan ampumaurheiluliiton puheenjohtajavaalissa lokakuussa käy.
Helsinkiläisen Karoliina Nissisen arki muuttui, kun Suomen Ampumaurheiluliitoliiton hallitus juhannusviikolla päätti esittää häntä Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtajaksi. Vaalit järjestetään ESC:n yleiskokouksessa Armenian Jerevanissa lokakuun 24. päivänä. Puheenjohtajavaali on kahden kauppa, sillä toinen ehdokas on nykyinen puheenjohtaja, venäläistaustainen Alexander Ratner. Nissinen onkin tehnyt uutterasti vaalityötä ja käyttänyt runsaasti aikaa asioihin perehtymiseen.
– Tämä on syönyt kaiken energiani, Nissinen naurahti syyskuun ensimmäisellä viikolla Kisakallion urheiluopistossa.
– Ryhdyin ehdokkaaksi, kun minua pyydettiin tuomaan esiin näkökulmiani asioihin, joihin pitäisi puuttua. Haluan olla mahdollisuus niille maille, jotka eivät halua Ratneria. Haluan olla siltojenrakentaja, koska kuuntelen kaikkia ja pystyn työskentelemään kaikkien kanssa.
Kun Nissisen ehdokkuus julkistettiin, hänen todettiin tuovan mukanaan vahvan kokemuksen kansainvälisestä urheiluhallinnosta, oikeus- ja puolustushallinnon vaativista tehtävistä sekä urheiluvalmennuksen koulutuksesta.
Nissinen, 47, toimii tällä hetkellä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) valmennusakatemian toimitusjohtajana, ja hänen johdollaan akatemiasta on kasvanut maailmanlaajuinen valmentajakoulutuksen keskus.
Nissinen on myös WISE-aloitteen (Women in Shooting Sport Education) perustaja, jonka tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja naisten näkyvyyttä ampumaurheilussa.
– Ampumaurheilu tarvitsee nyt yhdistävää ja tulevaisuuteen katsovaa johtajuutta. Haluan rakentaa sillat eri maiden ja lajien välille, vahvistaa läpinäkyvyyttä ja palauttaa luottamuksen hallintoon, Nissinen sanoi kesäkuussa.
– Myös pienten maiden läsnäolo ampumaurheiluperheessä on tärkeää. Haluamme näkyä kansainvälisen olympialiikkeen suuntaan lajina, joka vahvistaa olympia-aatteen merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Nissinen on toiminut pitkään valtionhallinnon tehtävissä muun muassa sisäministeriössä, oikeusministeriössä, syyttäjälaitoksessa ja puolustushallinnossa. Hänellä on MBA-tutkinto johtamisesta ja henkilöstöhallinnosta sekä kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Euroopan ampumaurheilun tulevaisuus edellyttää paluuta perusasioihin: avoimuutta, yhteistyötä ja kestävää kehitystä. Uskon, että näiden arvojen kautta voimme vahvistaa ESC:n roolia koko urheiluyhteisön hyväksi, Nissinen linjasi.
Syyskuun alussa Nissinen istui Lohjalla sijaitsevan Kisakallion urheiluopiston kahvilassa. Pöydällä oli hänen ”musta laatikkonsa”. Se on oikeasti musta kansio, johon hän on koonnut tietoa eri lähteistä. Mitä kansiossa ei ole, se on hänen tietokoneellaan.
– Olen tehnyt kotiläksyni, laatinut kirjelmiä ja esityksiä sekä pohtinut, millaisiin kysymyksiin joudun puheenjohtajaehdokkaana vastaamaan. Olen tavannut lukuisia ihmisiä ja keskustellut heidän kanssaan kesästä lähtien. Nyt on kiva käydä asioita välillä suomeksi läpi.
Toden totta: minkä tahansa kysymyksen Nissiselle esitti, vastaus oli valmiina. Myös kysymykseen, joka liittyy häneen ja hänen aviomieheensä Vesa Nissiseen, joka on Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja.
– Minun tunnetaan nyt laajalti omana itsenäni, ei Vesan vaimona. Eivätkä minun mielipiteeni ole Vesan mielipiteitä.
On myös sanottu, että Karoliina Nissinen ”ei tiedä ampumaurheilusta mitään”. Sekään ei pidä paikkaansa, sillä hän on harrastanut ampumaurheilua pitkään ja toiminut seuransa Poliisien Ampumaseuran (PAS) taloudenhoitajana. Hän kuuluu myös Haulikkohelmiin, ja hänen ampumaharrastuksensa alkoi practicalista.
Nissinen on edustanut PAS:ia myös SM-kilpailuissa 10m ilmakiväärissä. Lisäksi hän on ollut mukana toiminnassa jo pitkään sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja rakentanut vuosien varrella laajan verkoston päättäjätasolla. Hän tekee yhteistyötä muun muassa kansallisten ampumaurheiluliittojen, maanosaliittojen ja kansainvälisen olympialiikkeen toimijoiden kanssa.
– On totta, että en ole entinen kansainvälisen tason huippu-urheilija. Mutta olen harrastanut lajia pitkään. Usein luullaan, ettei luottamustehtäviin voisi tulla muuta kautta, mutta nykyisessä tehtävässäni ISSF:n valmennusakatemian toimitusjohtajana vastaan maailmanlaajuisesta valmentajakoulutuksesta.
Nissinen haluaa ESC:n hallintoon lisää läpinäkyvyyttä. Hän myös haluaa kaikkien osallistuvan päätöksentekoon – on maa sitten iso tai pieni. Nissinen nostaa esiin toisen ison kysymyksen:
– Olen huolissani siitä, että ESC:n taloudellinen kestävyys nojaa vahvasti vain yhteen sponsoriin – Vladimir Lisiniin. Hänet on sanktioitu usean maan toimesta Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan takia. Näkemykseni on, että tällainen rahoituspohja ei ole eettisesti kestävää, ja se luo vaikutelman, että päätösvalta sidotaan liian tiukasti Moskovaan. Sveitsin Lausannessa sijaitsevaa toimistoa ei ole myöskään nähty aktiivisessa käytössä.
Nissiseltä on kysytty, miten ESC:n rahoitus turvataan, jos rahat eivät enää tulisikaan Lisinin taskuista.
– Tiedän, että on yrityksiä – suuriakin – jotka lähtisivät ESC:n toimintaan mukaan, jos tilanne olisi toinen. Toinen tärkeä asia on se, että venäläiset eivät voi anoa tukea esimerkiksi EU:lta tai Kansainväliseltä olympiakomitealta (KOK). Nämä rahat olisivat isoja. Haluan siis ESC:n rahoituspohjan laajenevan, koska nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tilanne voi muuttua yhdessä yössä.
Nissinen haluaa myös ESC:n toiminnan perustuvan vahvoille rakenteille. Jokaisen jäsenmaan kanssa pitäisi keskustella kehittämisohjelmasta, joka olisi juuri sellainen kuin mitä maa tarvitsisi, koska – kuten Nissinen sanoo – jokainen maa ja liitto on erilainen.
– Taloudellisen tuen lisäksi ne tarvitsevat oman kehittävän polkunsa. Meillä on aktiivista porukkaa ja meillä on hyvät verkostot. Nyt toimintaa on ohjannut ”iso raha” ja kilpailujen kehittäminen ilman, että kaikki jäsenmaat kokevat ne hyödyllisiksi.
Nissinen on sitä mieltä, että ISSF ja ESC ovat nykyään kaukana toisistaan ja ovat kuin kaksi keskenään taistelevaa liittoa.
– ESC on kuitenkin ISSF:n maanosaliitto, jonka pitäisi toimia ISSF:n sääntöjen mukaan. Niiden pitäisi kehittyä yhdessä.
Nissisen arvion mukaan ESC:n nykyjohto toivoo vallanvaihtoa ISSF:ssä ensi vuonna. ISSF:ssä on nykyään italialainen puheenjohtaja (Luciano Rossi) ja pääsihteeri (Alessandro Nicotra di San Giacomo). Lisin on ISSF:n entinen puheenjohtaja ja Ratner sen entinen pääsihteeri.
– Lisin ja Ratner eivät kuitenkaan voi enää olla ehdokkaina, sillä ISSF:n sääntöjen mukaan puheenjohtajaehdokkaan yläikäraja on 70 vuotta ja uudelleenvalinnassa 75 vuotta. Lisin täyttää ensi vuoden toukokuussa 70 vuotta ja Ratner täytti 70 vuotta viime vuoden joulukuun 6. päivänä, Nissinen kertoo.
Nissinen käy vielä läpi useita yksityiskohtia ennen kuin siirtää kahvikupin sivuun, pinoaa paperinsa ja laittaa ne takaisin mustaan kansioonsa. Yksi niistä oli ESC:n ja ISSF:n kannanotot EU:n lyijyammusrajoituksiin vuosina 2019–2025 eli esimerkiksi miten järjestöt kommentoivat kivääri- ja pistooliluotien rajoituksia venäläisjohdossa ja miten ISSF:n linja on muuttunut Rossin puheenjohtajakaudella.
Lopulta Nissinen huokaisee, pitää pienen tauon ja hymyilee:
– Vaikka kaikki tämä on vienyt energiaani, on se sitä myös tuonut. Olen innoissani ja olen valmis. Viestini jäsenmaille on selkeä: haluan rakentaa ESC:n, joka perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja kestävään kasvuun – ja jossa jokaisen maan ääni kuuluu.
Artikkeli on julkaistu myös juuri ilmestyneessä Urheiluampuja-lehdessä (3/2025). Lehden sähköinen versio ja pdf-versio löytyvät täältä.