Onnistumisen riemua, jännitystä, hymyä. Kaikkia näitä nähtiin taas, kun ilma-aseiden Kultahippufinaalit alkoivat lauantaina Kauhajoella. ”Tähän on hyvä lopettaa ilma-asefinaalit”, Tytti Vaismaa hymyili kahden kultamitalin kanssa.
Suomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus kilpailee tänä viikonloppuna Kauhajoella ilma-asekauden huipentumassa. Kuten edellisinäkin vuosina, Kultahippufinaaleissa nähdään taas onnistumisen riemua ja tiukkaa keskittymistä, iloisia ilmeitä ja kyyneleitäkin.
Mukana on 155 nuorta (viime vuonna 177). Seuroja on kaksi enemmän kuin vuosi sitten eli 25.
Kauhajoella kilpailtiin lauantaina henkilökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina ovat vuorossa värikkäät joukkuekilpailut, joissa lapset ja nuoret elävät täysillä mukana ja tuulettavat innokkaasti kaverin onnistuessa.
Liikkuva maali oli nyt ensimmäisen kerran mukana Kultahippufinaaleissa. Siinä ammuttiin sarjassa Y14, johon oli ilmoittautunut neljä nuorta ampumaurheilijaa. Yksi heistä oli Enni Leppänen, 15, joka edustaa Jalasjärven Ampujia. Hän osallistui nyt ensimmäisen – ja samalla viimeisen – kerran ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin, koska ei voi olla enää ensi vuonna mukana ikänsä takia.
Leppänen sai kunnian olla ensimmäinen kisasuorituksen ampunut liikkuvan maalin ampuja Kultahippufinaaleissa.
– Se tuntui samaan aikaan kivalta ja jännittävältä, kun jouduin ampumaan ekana, hän hymyili.
– Aloin ampua ilmakiväärillä pari vuotta sitten, ja nyt osallistuin ensimmäisen kerran liikkuvan maalin kilpailuun. Olen ollut mukana myös Metsästäjäliiton lajeissa. Liikkuva maali on samaan aikaan sekä psyykkinen että fyysinen laji. Olen siitä innoissani!
Leppänen harrastaa ampumaurheilun lisäksi tanssia. Ampumaurheilu on tuttu laji koko perheelle. Ennin isä oli esimerkiksi viime syyskuussa kokeilemassa työporukkansa kanssa PRS-ammuntaa Heinolassa Ampumaurheiluliiton järjestämässä tapahtumassa.
Liikkuva maali ammuttiin eri paikassa kuin ilmakivääri ja -pistooli eli Kauhajoen Ampujien ilma-aseradalla. Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan jäsenen Aino Vaittisen mukaan tavoitteena on, että liikkuva maali järjestetään ensi vuonna samassa paikassa kuin ilmakivääri ja -pistooli.
Kultahippufinaalien kisajärjestelyistä vastaavat viime vuoden tavoin Kauhajoen Ampujat (KhjA) ja Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura (IMAS). Rata on pystytetty Kauhajoen koulukeskuksen liikuntasaliin. Kilpailun johtajana toimii Juha Virtanen, joka on KhjA:n puheenjohtaja.
– Ampumaurheilu on laji, jossa oppiminen tapahtuu vähitellen. Harjoituksissa rakennetaan taitoja ja kilpailuissa kartutetaan kokemusta. Samalla opitaan keskittymistä, rauhallisuutta ja pitkäjänteisyyttä – taitoja, joista on hyötyä myös ampumaradan ulkopuolella, Virtanen sanoi tervehdyspuheessaan.
– Kilpailupäivään kuuluu usein myös jännitystä ja odotusta, ja se onkin osa urheilun viehätystä. Toivon, että jokainen kilpailija voi kisaviikonlopun päätteeksi lähteä kotiin hyvillä mielin ja uusia kokemuksia rikkaampana.
Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen toi liiton tervehdyksen Kauhajoelle.
– Olen erityisen ilahtunut siitä, miten me-henki ja seura-asut näkyvät Kultahippufinaaleissa. Täällä on nyt koolla suomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus, sillä te olette se tulevaisuus, Häyrinen sanoi.
– Muistakaa, että jokainen osallistuja on voittaja – tuloksista riippumatta!
Yksi osallistujista on Wiljami Haapaniemi (Kankaanpään Ampumaurheilijat). Hän on harrastanut kivääriammuntaa nyt kahden vuoden ajan.
– Se lähti siitä, kun iskä ehdotti, että lähtisimme ampumaurheilukouluun. Nämä ovat nyt minun kolmannet Kultahippufinaalini. Osallistun myös Salossa parin viikon kuluttua järjestettäviin ilma-aseiden SM-kilpailuihin, Haapaniemi, 15, sanoi.
Hän käy ampumassa noin kolme kertaa viikossa. Nuorukainen viihtyy myös kuntosalilla.
– Motivaatiota ampumaurheiluun kyllä löytyy. Ammun noin 300 laukausta viikossa.
Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa (IMAS) edustava Tytti Vaismaa, 14, kilpaili ilma-asefinaaleissa nyt viimeisen kerran.
– Tähän on hyvä lopettaa, hän hymyili voitettuaan niin ilmakiväärin kuin ilmapistoolinkin.
Vaismaa aikoo osallistua elokuussa järjestettäviin ruutilajien finaaleihin. Hän on ollut mukana Kultahippufinaaleissa jo kuusi kertaa, ja joka kerta hän on voittanut mitalin. Vuosi sitten Vaismaa ei osallistunut joukkuekilpailuihin, koska hän osallistui Kotkassa järjestettyihin ilmaolympiapistoolin SM-kilpailuihin. Hän teki niissä N16-sarjan Suomen ennätyksen ja sijoittui naisten sarjassa toiseksi.
Sunnuntain joukkuekilpailu jää Vaismaalta taas väliin, koska perhe lähtee sunnuntaina lomamatkalle Espanjaan.
– En ota asetta mukaan, mutta olen mukana Salon SM-kilpailuissa, missä ammun kolmessa sarjassa, hän sanoi.
Ensi vuoden ilma-aseiden Kultahippufinaalien järjestäjä ja ajankohta ovat vielä avoinna.
Mitkä Kultahippufinaalit?
Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Ensimmäiset finaalit järjestettiin Pieksämäellä. Finaalit jouduttiin perumaan koronapandemian takia vuosina 2020 ja 2021.
Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 15-vuotiaiden seuratoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille mahdollisuuksia olla mukana ampumaurheilun seura- ja kilpailutoiminnassa, ja sen sisältö, kilpailutoiminta ja ampumalajit on suunniteltu huomioiden lasten ja nuorten omat lähtökohdat, tarpeet ja valmiudet.
Tukiammunta on harjoittelumuoto, jonka avulla aloittelijat ja lapset pääsevät helposti jyvälle uudesta harrastuksestaan. Asetta kannattelevat tuet helpottavat ammunnan perusasioiden, kuten tähtäyksen ja liipaisun, oppimista. Kultahippukilpailuissa tukien käyttäminen on sallittua.
Kultahippufinaalien sarjat ovat (IT istumatuki, VT vastapainotuki, HT hihnatuki):
Ilmakivääri: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 12 HT, 14 VT ja 14 HT
Ilmapistooli: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 14 VT
Kultahippufinaalien kaikki tulokset KjhA:n verkkosivuilla. Lisää kuvia Ampumaurheiluliiton Facebookissa ja täällä.