Ampumaratojen ympäristölupahankkeen laatiman selvityksen perusteella 85 % prosentilla vuosina 2019–2025 myönnetyistä ampumaratojen ympäristöluvista tai ilmoituspäätöksistä on ollut haasteita nykyisen lainsäädännön kanssa.
Ongelmat ovat ilmenneet joko lupaprosessin aikana tai lupamääräyksissä. Selvityksen perusteella lupaprosessien ja lainsäädännön sujuvoittamiselle on todellinen tarve. Sisäministeriön käynnissä oleva ampumaratahanke on askel oikeaan suuntaan.
Selvityksen perusteella suurimmassa roolissa ovat haitta-ainelainsäädäntöön liittyvät määräykset tai ympäristölupaharkintaan kuulumattomat määräykset turvallisuudesta. Myös melulainsäädäntö nousi esiin. Tehdyn tarkastelun perusteella ongelmia oli kohdattu muun muassa edellytetyissä selvityksissä ja toimenpiteissä. Ongelmiksi selvityksessä katsottiin tilanteet, joissa päätöksessä edellytetyt selvitykset tai määräykset poikkesivat ympäristöministeriön Ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) -oppaan riskiperusteisista suosituksista.
Selvityksessä käytiin läpi yhteensä 187 kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten siviiliampumaradoille myöntämää ympäristölupa- tai ilmoitusmenettelyn mukaista päätöstä vuosilta 2019–2025. Määrä on tilastollisesti merkittävä, sillä se vastaa noin 44 % kaikista hankkeen tiedossa olevista nykyisen ympäristönsuojelulain mukaisesti myönnetyistä siviiliampumaratojen luvista.
Selvitys kattaa kaikki hankkeen tiedossa olleet kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät siviiliampumaratojen lupa- tai ilmoituspäätökset kyseisiltä vuosilta.
Päätöksistä tarkasteltiin myös käsittelyaikojen pituuksia, joissa havaittiin olevan huomattavaa vaihtelua. Pisimmillään käsittelyajat olivat useita vuosia. Ympäristölupapäätösten käsittelyaikojen keskiarvo oli 18 kuukautta ja mediaani 8 kuukautta. Käsittelyajaksi katsottiin hakemuksen jättämisajankohdan ja lainvoiman saaneen päätöksen myöntöpäivän välissä kulunut aika.
Päätöksiä tarkastellessa ongelmaksi katsottiin esimerkiksi tilanne, jossa ampumaradalle oli edellytetty ympäristöministeriön BAT-oppaan mukaiseen riskitasoon nähden tarpeettoman tiukkoja toimenpiteitä kuten niin sanottua tuplasuojausta. Tällöin luotiaseradalle oli esimerkiksi edellytetty sekä taustavallin suojausrakenteita että taustavallin säännöllistä seulontaa. Molemmilla toimenpiteillä pyrittiin hallitsemaan haitta-aineista aiheutuvia mahdollisia riskejä.
Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan on asetettu kunnianhimoinen tavoite 1 000 ampumaradasta vuosikymmenen loppuun mennessä sekä lupaus sujuvoittaa ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja ja lainsäädäntöä. Nykyisellään siviiliampumaratoja on hankkeen tietojen mukaan noin 710. Selvityksen perusteella lupaprosessien ja lainsäädännön sujuvoittamiselle on todellinen tarve. Sisäministeriön käynnissä oleva ampumaratahanke on askel oikeaan suuntaan.
Ampumaratojen ympäristölupahanke on Suomen Ampumaurheiluliiton koordinoima yhteishanke, jonka osapuolina ovat myös Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Ampumahiihtoliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto.
Hanke on toiminut vuodesta 2020 saakka ja kerryttänyt huomattavan määrän kokemusta ja erityisosaamista ampumaratojen ympäristöluvituksesta, perustamisesta sekä ylläpidosta. Hanke koostuu kahdeksan ympäristöasiantuntijan tiimistä.
Hanketta ovat rahoittaneet hankeosapuolten lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö sekä Urlus-säätiö. Nykyinen hankekausi kestää 15.11.2026 saakka.
Lisätietoja
Outi Rekola, ympäristö- ja olosuhdepäällikkö
040 684 4810, outi.rekola@ampumaurheiluliitto.fi