Ampumaurheiluviikko: Ampumaurheiluharrastuksen kiinnostus nousussa
21.5.2015 klo 12:00
JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Ampumaurheiluviikkoa vietetään 18.-28. toukokuuta ja 24.-30.8. elokuuta. Päivien aikana tarjotaan suurelle yleisölle myönteisiä elämyksiä ja ajankohtaista tietoa ampumaurheilusta.

Ampumaurheilun lajiesittely- ja avoimien ovien päivä tai viikonloppu järjestetään tänä vuonna seuroissa toukokuun kahden viimeisen viikon ja elokuun viimeisen viikon aikana. Tilaisuuksien tavoitteena on houkutella radalle seuran omia jäseniä ja suuri joukko muuta yleisöä ajatuksella ”ota kaverisikin tai naapurisikin mukaan” ja ”kokeile kumpi on tarkempi”.

Ampumaurheilun kiinnostus onkin vahvassa nousussa – tarkemmin sanottuna se on ollut nousujohtoista viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan. Se on parantanut sijoitustaan eniten kaikista lajeista: laji on noussut peräti seitsemäntoista sijaa. Ampumaurheilu on nyt lajien välisessä vertailussa 17. sijalla, käy ilmi Sponsor Insightin tutkimuksesta, jota varten helmikuussa haastateltiin 2050 vähintään 15 vuotta täyttänyttä suomalaista.

Ampumaurheilupäivä tai -viikonloppu toimii samalla seurojen kesäkauden avaustilaisuutena. Koska kaikki seurat eivät pysty järjestämään yhtä aikaa samana päivänä ”avoimien ovien” esittelypäiviä, tapahtumat kootaan parin viikon ajalle, jolloin puhumme ampumaurheiluviikosta kattonimikkeenä. Tilaisuuksia on kivasti ympäri Suomea: Meri-Lapin alueella, Siilinjärven ja Kiteen seudulla, Keuruulla ja Lahden Hälvälässä sekä Tuusulassa, muutamia mainitakseni, Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoo.

Ampumaurheilupäivä on tapahtuma, jossa osallistujat voivat kokeilla ampumalajien lisäksi erilaisia aseita – simulaattori- ja laseraseista ilma-aseisiin ja radan käyttöön soveltuviin ruutiaseisiin.

Viime vuonna 95 vuotta täyttäneen Ampumaurheiluliiton pääviestejä ovat vastuullisuus, kasvatuksellisuus, urheilullisuus, yhteisöllisyys ja pitkäjänteisyys. Yksi liiton sloganeista on ”pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi”, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ampumaurheilua harrastetaan ”kultahippuikäisistä’” eli 8-14-vuotiaista aikuiseksi asti. Ampumaurheilun vanhin virallinen ikäluokka on 75-vuotiaat. Harrastamisen halutaan siis olevan elinkaaren mittaista, ja se mahdollistaa tasavertaisen harrastusmahdollisuuden.

Harrastusmahdollisuudet varmistettava

Ampumaurheiluliitossa on 304 jäsenseuraa. Jäseniä on noin 34 000, mutta ampumaharrastuksen piirissä lasketaan olevan kaikkiaan noin puoli miljoonaa ihmistä.

Eduskunta hyväksyi 6. maaliskuuta uuden ampumaratalain ja muutoksia ampuma-aselakiin. Muutosten voimaantulon tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Lakiehdotusta valmisteleva työryhmä oli yksimielinen siinä, että pienten ampumaratojen toiminta on perustavan tärkeää seuratoiminnan kannalta ja niiden toiminta pitää voida turvata helpottamalla, mikäli mahdollista, ampumaratojen perustamisessa, ylläpidossa ja käytössä vaadittavaa byrokratiaa.

Työryhmä esittikin, että nämä ”vähäiset ampumaradat” voitaisiin perustaa ilmoitusmenettelyllä ilman vaativaa lupamenettelyä. Työryhmä oli yksimielinen myös siinä, että näiden ympäristövaikutukset ja häiritsevyys lähiympäristöön ovat vähäisiä. Ympäristölainsäädännön käsittely ei kuitenkaan kuulunut työryhmän tehtävään.

– Pienten ja ”vähäisten” ampumaratojen suuri merkitys on siinä, että näin pystytään harjoittelemaan lähellä kotia ja vältetään turha matkustaminen. Tähtiä syntyy myös pienillä paikkakunnilla, siksi tarvitsemme pienetkin radat. Toisaalta kasvavaan kysyntään on pystyttävä vastaamaan. Kiinnostus on kasvanut koko ajan. Nyt kannattaa tulla tutustumaan, Aarrekivi muistuttaa.

Ampumaurheilu on ollut suomalaisten menestyslaji 2000-luvun kesäolympialaisissa. Ampumaurheilijat toivat mitalin Sydneyn 2000, Ateenan 2004 ja Pekingin 2008 olympialaisista. Lontoon olympialaisissa 2012 parhaat suomalaissijoitukset olivat Satu Mäkelä-Nummelan seitsemäs sija naisten trapissa ja Kai Jahnssonin kahdeksas sija miesten ilmapistoolissa. Erinomainen tahti on jatkunut myös tänä vuonna, sillä Mäkelä-Nummela ja Vesa Törnroos saavuttivat toukokuun alussa olympiamaapaikat ensi vuonna Rio de Janeirossa järjestettäviin olympialaisiin. Minna Leinosella on maapaikka Rion paralympialaisiin.