Kategoria: Yleinen

ADT teki viime vuonna noin 3300 dopingtestiä

Suomen Antidopingtoimikunta (ADT) teki viime vuonna yhteensä 3294 dopingtestiä Suomessa ja ulkomailla. Testeistä 2877 oli ADT:n kansallisen testausohjelman testejä, ja näistä 27 oli veritestejä.

Testejä tehtiin yhteensä 83 eri lajissa. Kansallisen testausohjelman testatuimmat lajit olivat jääkiekko (233), yleisurheilu (188) ja voimanosto (175). Ampumaurheilussa tehtyjen testien määrää ei ADT:n tilastoista löydy, sillä ampumaurheilu on mainittu kohdassa ”muut yksilölajit”, joissa tehtiin yhteensä 362 dopingtestiä. Lajien joukossa ovat myös muun muassa golf, purjehdus, taitoluistelu ja tennis.

Kokonaistestimäärä väheni edellisvuodesta. Vuonna 2012 testejä tehtiin yhteensä 3634, joista 3006 oli kansallisen testausohjelman testejä. Testauspäällikkö Katja Huotarin mukaan testien määrä on suoraan riippuvainen ADT:n taloudellisista resursseista.

– Yhä enenevässä määrin testauksessa keskitytään laatuun eli siihen, milloin ja kehen testaus kohdennetaan. Määrä yksin ei kerro testauksen tilasta, hän sanoo.

Vuoden 2013 aikana oli kymmenen dopingrikkomusta. Niistä kolme oli fitnessissä ja kolme voimanostossa.

Arvokilpailut vaikuttavat dopingtestauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Esimerkiksi Sotshin olympialaiset näkyivät ADT:n testaustoiminnassa jo paljon ennen varsinaisia kilpailuja. Olympialaiset lisäsivät ADT:lle esitettyjä kansainvälisiä testauspyyntöjä.

– Pohjois-Suomi on suosittu ensilumen leiripaikka talviurheilijoille ja useiden maiden parhaimmisto harjoittelee Suomessa. Olympialaiset vaikuttivat siihen, että ADT teki lukuisia dopingtestejä myös muiden maiden urheilijoille kansainvälisten lajiliittojen ja Maailman antidopingtoimiston WADA:n pyynnöstä, Huotari sanoo.

Dopingvalvonta on kehittynyt ja monipuolistunut viime vuosina. Urheilijan biologinen passi on vakiinnuttanut paikkansa testauksen osana, ja kerättyjen näytteiden määrä on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.

Urheilijan yksilöllisessä profiilissa eli urheilijan biologisessa passissa seurataan valittuja biologisia muuttujia (esimerkiksi hemoglobiini ja hematokriitti) pitkän ajan kuluessa. Biologista passia käytetään testauksen kohdentamisessa ja ajoittamisessa. Sen avulla voidaan todentaa epäsuorasti mahdollinen dopingaineiden tai -menetelmien käyttö ja rangaista urheilijaa antidopingsäännöstön mukaisesti.

Lähde: ADT:n tiedote 29.4.

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

Sami Kalajasta KIHUn uusi johtaja

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön hallitus valitsi maanantaina pitämässään kokouksessaan KIHUn uudeksi johtajaksi liikuntatieteiden tohtori Sami Kalajan. Nelivuotinen toimintakausi alkaa 1. tammikuuta 2015.

KIHUn johtaja toimii samalla Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön osaamisohjelman vetäjänä. Johtajan tehtävien siirto alkaa syyskuun alusta. KIHUn nykyinen johtaja professori Jukka Viitasalo siirtyy eläkkeelle kuluvan vuoden lopussa.

Kalaja, 55, siirtyy KIHUun Kilpisen yläkoulun rehtorin virasta. Parhaillaan hän toimii Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -projektin hankepäällikkönä. Kalajalla on viidentoista vuoden johtajakokemus koulumaailmasta sekä monipuolinen työhistoria suomalaisessa urheilussa valmentajana, kouluttajana, tuomarina, seurojen hallitusten ja johtokuntien jäsenenä sekä joukkueenjohtajana.

– Valinta oli tietynlainen omien unelmien täyttymys. Uskoisin, että valintaani vaikuttivat eniten laaja-alainen urheilun tuntemus ja monipuoliset verkostot. KIHU johtaa osaamisohjelmaa, jossa on periaatteessa pitkälti samoista asioista kysymys kuin koulumaailmassa eli osaamisen hankkimisesta ja sen jakamisesta eteenpäin, Kalaja sanoo.

Tehoryhmän Saksan-leiri alkanut reippaasti

Tehoryhmän leiri Saksan Frankfurt-Oderissa on alkanut reippaasti ja hyvässä hengessä, kertoo matkalla mukana oleva valmentaja Heikki Romppanen. Leirille osallistuu trap- ja skeet-ampujia.

– Eilinen eli sunnuntai oli matkustuspäivä. Nuorille tehtiin keskittymistesti, ja loppupäivä oli palauttavaa ja rentouttavaa tekemistä. Jalka- ja lentopalloa pelaamalla saatiin sopivasti karisteltua matkakankeudet pois.

– Leirin aikana otetaan mittaa nuorten motivaatiosta eli mitä on harjoittelu hyvissä olosuhteissa. Leiri jatkuu ampumaharjoituksilla, Romppanen viestittää Saksasta.

Tehoryhmäläiset palaavat takaisin Suomeen toukokuun 5. päivänä.

UUSIINTUVA ASE- JA AMPUMARATALAINSÄÄDÄNTÖ-seminaari 25.4.2014

Ampumaharrastusfoorumi järjestää yhteistyössä Suomen Ampumaurheiluliiton kanssa Uusiintuva ase- ja ampumaratalainsäädäntö-seminaarin perjantaina 25.4.2014 klo 10 alkaen. Seminaari pidetään Airport Rantasipissä. Osoite on Robert Huberin tie 4, Vantaa.

Uusiintuva ase- ja ampumaratalainsäädäntö ohjelmarunko

klo 9.00 Saapuminen, ilmoittautuminen ja aamukahvi
klo 10.00 Avaus ja ammunnan harrastajien toiveet lainsäädännöltä, Ampumaharrastusfoorumi – puheenjohtaja Risto Aarrekivi
klo 10.30-11.00 Lainsäätäjän näkökulma, Sisäasiainministeriö – poliisitarkastaja Seppo Sivula
11.00-11.15 Keskustelu
11.15-11.45 Ampumaradat ja ympäristölain uudistus, Ympäristöministeriö – kansliapäällikkö Hannele Pokka
11.45-12.00 Keskustelu
12.00 – 13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00- 13.30 Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta, Päijät-Hämeen liitto – erityisasiantuntija Tapio Ojanen
13.30 – 13.45 Keskustelu
13.45 – 14.15 Uudistuva lainsäädäntö poliisitoiminnan näkökulmasta, Poliisihallitus – ylitarkastaja Mika Koponen
14.15-14.30 Keskustelu
14.30 -15.30 Lait ampumaradan pitäjien näkökulmasta ja arjen toiminnoissa, SSG – Curt Sjöblom,   Lahnus – Ville Maijanen
15.30 Keskustelut ja yhteenveto hankepäällikkö Markku Lainevirta ja professori Jorma Riissanen

Seminaarin mahtuu enintään 100 henkilöä, jotka otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset tästä

SEMINAARIN MATERIAALIT LÖYTYVÄT ALLA PDF-DOKUMENTTEINA

 

Liitteet

Unelma-Arvan ennakkotilaukset 30.4. mennessä – seuralle 20% enemmän tuottoa!

Ampumaurheiluliitto on mukana edistämässä seurojen varainhankintaa Urheilun Unelma-Arvalla. Voitte kerätä seurallenne helposti verotonta toimintarahaa ympäri vuoden, teille sopivana ajankohtana. Nyt on aika tilata arpoja arpakaudelle (15.4.-14.10.), sillä ennakkotilaajat saavat 20% paremman tuoton seuralle. 

Arpamyynnin edut seuralle
• ympärivuotinen varainhankintakeino mm. turnauksissa ja kilpailuissa
• jokaisesta 6 euron arvasta jopa 3 euroa verotonta tuloa. Esimerkki: Jos 200 seuran jäsentä myy kahdesti vuodessa 10 arpaa, saa seura tuottoa jopa 12 000 euroa!
• Suomen suurimman tavara-arpajaisen markkinointivaltti: voittoja yli 160 000 kpl, voittojen arvo yli 2,3 milj. euroa
• valtakunnallinen markkinointituki mm. MTV 3 ja Tero Pitkämäki vauhdittavat myyntiä mainoksella.

Arpojen ostaja saa mahdollisuuden
• voittaa joka 5. arvalla
• saada onnen potkaistessa arvokkaita voittoja (autoja, veneitä, matkoja ym.)
• valita mieleisen voiton tai kerryttää arvoa voittotilille ja lunastaa myöhemmin arvokkaamman voiton
• voittaa 20.000 euron arvoisen kultaharkon rekisteröimällä ”ei voittoa”-arvan
• osallistua urheiluseuratoiminnan tukemiseen eri tavoin; ostamalla kerta-arpoja seuralta, tilaamalla kerran kuukaudessa toimitettavia arpoja tai tilaamalla arvan tekstiviestillä.

Tee arpatilaus 30.4.mennessä – saat 20% enemmän tuottoa seuralle!

Urheilun Unelma-Arpoja voi tilata ympäri vuoden. Laittakaa sana kiertämään ja lähtekää mukaan varainkeruuseen! Esim. 500 arvan tilaukseen seura saa 50 kpl arpoja kaupanpäälle.

Tutustu Urheilun Unelma-Arpaan ja tee tilaus: www.unelma-arpa.fi kohdassa urheiluseurat. Asiakaspalvelu puh. 010328 30 000 tai seurat@unelma-arpa.fi

Hae Urheilukouluun 1. heinäkuuta mennessä!

Urheilukoulun syksyn saapumiserään hakevien kesälajien urheilijoiden, joiden kansallinen kilpailutoiminta ajoittuu keväästä syksyyn (mm. ampumaurheilu) on jätettävä hakemuksensa 1. heinäkuuta mennessä.

Valintakokeet järjestetään Hämeen rykmentissä Lahdessa. Hakijoiden tulee edustaa kansallista nuorten tai yleisen sarjan huippua. Valinnat suoritetaan eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä psykologisten ja fyysisten testien tulosten perusteella.

Lisää tietoa oheisessa liitteessä.

 

 

Liitteet

Saksaan lähtevät trap- ja skeet-ampujat!

Saksan Frankfurt-Oderiin lähtevät nuorten maajoukkueeseen ja tehoryhmään trap- ja skeet-ampujat! Koska matkalle lähtö lähestyy, on aika kertoa matkasta ja siihen liittyvistä asioista. Lähtö on sunnuntaina 27. huhtikuuta kello 8.10 Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Kokoontuminen kentälle on kello 6.00.

Matkavaatetus on tehoryhmän takki niillä kenellä se on. Muuten matkavaatetus on muu liiton antama asu.

Muistathan, että sinulla on voimassa oleva asepassi ja passi!

Leirillä maksat itse harjoitussarjat, patruunat leirin aikana sekä aseiden kuljetusmaksut lentokentillä. Varatkaa siis rahaa mukaan!

Tiedustelut:
Pekka Maunula 040 586 6061
Heikki Romppanen 0400 886 065

Leiriohjelma löytyy oheisesta liitteestä.

Liitteet

Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen kallistunut

Tuore tutkimusraportti osoittaa, että lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut. Harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran. Kilpaurheilulajeissa, joissa harrastusintensiteetti on kasvanut selvästi, on harrastaminen kallistunut jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Harrastuskaudet ovat pidentyneet ja vuosittaisten harrastuskertojen määrä on lisääntynyt. Usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä on tullut mahdottomaksi jo 11–14-vuotiaille.

Harrastamisen kokonaiskustannukset syntyvät monista pienistä yksittäisistä ja erillisistä 
kustannuksista, joita seurojen, lajiliittojen tai kuntien toimijat eivät aina riittävästi havaitse. Välittömiä kustannuksia ovat mm. pakolliset maksut ja välineet, välillisiä kustannuksia esimerkiksi matkakustannukset. Erillisistä kustannusten kasvuista voi syntyä monille perheille liian suuri kustannuserä, joka estää lapsen liikunnan harrastamisen ohjatussa seuratoiminnassa. 

Keskeisimpiä syitä kustannusten kasvulle olivat välinekustannusten kasvu, pakollisten maksujen ja kilpailu- ja leirikustannusten kasvu. Lisäksi kustannuksiin vaikutti yleinen kustannustason nousu. Harrastusintensiteetin kasvu on tuonut mukanaan myös kustannusten kasvun. 

Vuonna 2001 11-14–vuotiaiden kilpaurheilijoiden yhden harrastuskerran hinta oli 6-39 euroa, vuonna 2012 hinta oli 13-58 euroa. Eri lajien kokonaiskulut kymmenessä vuodessa (2001-2012) vaihtelivat välillä 9.994-86.987 euroa. Mikäli kustannuskehitys jatkuu samanlaisena voivat yhden 17-vuotiaan kilpaurheilijan vanhemmat varautua maksamaan lajista riippuen 3.518-22.796 euroa kaudessa. 

Tutkimuksessa mukana olleet 13 lajia ovat golf, hiihto, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, tanssi, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Lajit vastaavat harrastajamääriltään yli 80 prosenttia suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista seuroissa. 

Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5) . 

Lisätietoja: ylitarkastaja Sari Virta (OKM), p.0295 330 377