Rasan kisat käytiin raumalla Rauma 02.11.2013. Tulokset ovat luettavissa myös täällä (alkuperäinen julkaisu osoitteessa rapidairpistol.com). Katso tulokset uutisen liitteestä.

Apuväline-messut ja Liikuntamaa keräsivät yhteen eri vammaisryhmät, kuntoutus-, hoiva- ja apuvälinealojen ammattilaiset. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa vieraili kolmen päivän aikana 12 500 messuvierasta, 7.-9.11.2013. Suomen Ampumaurheiluliitto oli osastollaan mukana Liikuntamaassa.

Liikunta tuo hyvinvointia ja iloa kaikille. Harrastusmahdollisuuksia on maailmassa uskomaton määrä. Uskomaton oli myös Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n järjestämä Liikuntamaa. Esillä oli laaja valikoima vammaisliikunnan lajeja, lähes viidelläkymmenellä toimintapisteellä.

Yleisö pääsi kokeilemaan mm. pyörätuolikoripalloa, – sulkapalloa ja jopa –rugbya. Liikuntamaan lajivalikoimassa oli tietysti Ampumaurheiluliiton osasto. Muista lajeista oli tarjolla mm. sokkopingistä, jousiammuntaa, pyörätuolimiekkailua, sisäcurlingia, kelkkajääkiekkoa ja pystyipä simulaattorin  kautta haastamaan itsensä Leo-Pekka Tähden.

Erilainen koulupäivä
Erilainen koulupäivä tarjosi Tampereen seudun koululaisille mahdollisuuden tulla viettämään Liikuntamaahan liikunnallinen ja takuulla tavallisesta poikkeava koulupäivä, jonka aikana sai kokeilla eri vammaisurheilun lajeja ja sovelluksia. Erilainen koulupäivä oli kouluille tarjolla Liikuntamaassa torstaina 7.11. ja perjantaina 8.11. Ja niin kuin arvata saattoi Ampumaurheiluliiton osastolla riitti vilskettä. 

Apuväline-messut järjestettiin nyt 15. kerran. Seuraavan kerran alan verkostot kokoontuvat Tampereelle 5.-7.11.2015. Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n Liikuntamaa järjestetään jälleen samanaikaisesti.

Kuvia tästä. 

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on ollut suomalaisen liikuntakulttuurin keskeinen painopiste jo yli sadan vuoden ajan. Tutkimusnäytön valossa liikunnan kansalaistoimintaan osallistumisessa sekä harrastuksen muodossa että vapaaehtoisluonteisesti on nähtävissä sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Selvää on, että Suomen suurinta kansanliikettä koskevaa tietopohjaa on jatkossa olennaisesti vahvistettava. Ohessa kuvataan viimeisiä tutkimushavaintoja.

Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on 2000-luvun kuluessa jonkin verran kasvanut. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan liikunta laveasti ymmärtäen maassa on kaikkiaan noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä. Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa ja kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin 10 000. Viime vuosina erityisesti vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kasvanut. Ihmiset kokoontuvat yhä enemmän pienryhmissä, vapaamuotoisesti eikä taustalle tarvita keskusjärjestöjä tai edes paikallisyhdistyksiä.

Vapaaehtoistyön määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta siitä on olemassa vain vähän vertailukelpoista tietoa. Tutkimustulosten mukaan 2000-luvulla vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista. Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän. Vapaaehtoistyö on voimakkaasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen.

Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Nykyään alle kouluikäisistä jo noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia. Pojat ovat tyypillisesti harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän, mutta tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lisääntynyt melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien.

Nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2013) mukaan 7–29-vuotiaista vastaajista urheilu- tai liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkuu noin kolmannes, kunnallisissa ja kaupallisissa liikuntapalveluissa reilu neljännes. Omatoiminen liikkuminen muodostaa kuitenkin valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja ovat lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tyttöjen suosimia puolestaan lenkkeily, kävely, ratsastus ja tanssi.  Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.

Liikuntaseurat kohtaavat siis valtaosan alle 15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Suomessa erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Havainnot osoittavat, että tiettyjen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä ovat se, että muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän tai että harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei useinkaan ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa. On myös näyttöä, että nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen. Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa onkin erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta. 

Aikuisväestöstä noin 15 prosenttia liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, eikä tämän suhteen ole tapahtunut muutoksia vuosien 1995–2010 aikana. Aikuisväestö on siirtynyt yhä enemmän kaupallisen sektorin palveluiden pariin. Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista.

Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain noin muutama prosentti. Suomalaiset ikäihmiset ovat kuitenkin monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja ovat kävely, pyöräily, uinti ja hiihto, joista arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan. Myös kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.

Valtion liikuntabudjetista liikunnan valtakunnallisille järjestöille kohdistetaan vuonna 2013 noin 38 miljoonaa euroa. Noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle, loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Viimeisten vuosien aikana valtio on lisäksi kohdentanut suoraa tukea liikuntaseuroille. Vuonna 2013 tuki on vajaat neljä miljoonaa euroa. Arvioit kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille vaihtelevat 30‒40 miljoonaan euroon.

Tietopohjan vahvistaminen on edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle. Päätöksentekijät eri tasoilla kaipaavat tällä hetkellä kipeästi tietoa mm. seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä, toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, toiminnan laadusta, seuratoimijoiden koulutustasosta, tuloista ja menoista sekä harrastuksen hinnasta. Tiedonkeruuta tulee vahvistaa aina seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa.  

Tutustu julkaisuihin:

Kansalaistoiminnan tietopohja (VLN 2013:6)

Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta (VLN 2013:3)

Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 (VLN 2012:2)

Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus (Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, nro 49)

Liikunta ja ikääntyminen -tietoisku (VLN 2013:5)

Minna Paajanen
Pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO
GSM 040 584 9459, p. 0295 3 30239
minna.paajanen@minedu.fi

Lisätietoja valtion liikuntaneuvostosta:

www.liikuntaneuvosto.fi

Facebook: valtion liikuntaneuvosto

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa. Liikunnan määrärahoista suunnataan edelleen rahoitusta ruohonjuuritason toimintaan. Seuratuki kasvaa ensi vuonna 5 miljoonaa euroon. Haku alkaa 2. joulukuuta.

Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään ja uudistetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Seuratuen avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan seurojen tekemää vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla halutaan edistää monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista. 

– Valmistumassa olevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannukset ovat jopa kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seuratuen avulla ohjataan seuroja, niissä toimivia ihmisiä ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeviä kuntia, järjestöjä ja yrityksiä laskemaan kustannuksia, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua, toteaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. 

Arhinmäki myönsi vuonna 2013 seuratukea 3,8 miljoonaa euroa 309 eri hankkeeseen, yhtenä kriteerinä oli alhaiset harrastamisesta perityt maksut. Ylärajana oli kuukausimaksun pysyminen alle 50 eurossa. Sama kriteeri on yksi edellytys myös ensi vuoden seuratuessa. 

– Onneksi on paljon seuroja ja liikuntatoimintaa, joissa maksut ovat olleet jo aikaisemmin rajaa alempia. Tuen avulla haluamme kannustaa ja ohjata entistä useampia seuroja kiinnittämään huomiota harrastusten kustannuksiin. Näin voimme estää sitä, että nuoret syrjäytetään harrastustoiminnasta jo varhaisessa vaiheessa. 

Seuratuen tavoitteena on edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta. Tuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä roolimalleja liikuntaan suhtautumisessa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. 

Seuratuen jakaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tarkemmat hakuohjeet, kriteerit ja lomakkeet löytyvät ministeriön verkkosivuilla alla olevista linkeistä. Haku avataan 2.12.2013 ja se päättyy 10.1.2014. 

Vuonna 2014 seuratukea myönnetään veikkausvoittovaroista 5 000 000 euroa edellyttäen, että eduskunta hyväksyy ensi vuoden talousarvioesityksen. 

Lisätietoja ministeriöstä: 
– erityisavustaja Jussi Saramo, puh. 041 503 4000 
– ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 3 30377

Lisätietoja Suomen Ampumaurheiluliitosta:
– seurakehittäjä Rainer Hirvonen, puh. 0400 505199
– nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio, puh. 040 8202300 

Tiedote OKM-sivuilla

www.minedu.fi   
www.seuratuki.fi  

Ampumaurheilu on mukana vammaisurheilun näyteikkunassa Liikuntamaassa, joka järjestetään tällä viikolla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta (VAU) isännöi jo perinteeksi muodostunutta Liikuntamaata 7.-9. marraskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tarjolla on E-hallin täydeltä tietoa vammaisurheilusta ja -liikunnasta sekä liikunnan apuvälineistä.

Eri lajeja, sovelluksia ja välineitä on mahdollista kokeilla lähes 50 toimintapisteellä, joista yksi on Ampumaurheiluliiton. Liikuntamaa toimii Apuväline 13 -messujen yhteydessä.

Liikuntamaassa on moniin muihin messuihin verrattuna huomattavan paljon lapsia. Torstaina ja perjantaina järjestettävä Erilainen koulupäivä tuo Liikuntamaahan sadoittain koululaisia Tampereen seudulta. Messuihin usein yhdistettävää paikallaan pönötystä ei ole luvassa, vaan eri toimintapisteillä saa kokeillessa ja liikkuessa nopeasti hien pintaan.

Liikuntamaahan rakennetulla tekojäällä voi mm. kokeilla kelkkajääkiekkoa tai seurata kehitysvammaisten Special Olympics -taitoluistelijoiden esitystä. Maaliskuussa järjestettävät Sotshin paralympialaiset näkyvät niin Suomen Paralympiakomitean pisteellä kuin Liikuntamaan keskellä sijaitsevalla Ohjelma-areenallakin.

Esteettömyys on Liikuntamaan kantavia teemoja. Liikuntamaassa on tavattavissa koulutettuja liikuntatilojen esteettömyyskartoittajia ja esillä on syksyn uutuusjulkaisu Esteettömät sisäliikuntatilat -kirja.

Messujen aukioloajat: to 7.11. 9.00-17.00 (vain ammattilaisille), pe 8.11. 9.00-17.00 (myös yleisölle) ja la 9.11. 9.00-16.00 (myös yleisölle)

Orimattilan Seudun Urheiluampujien Sami Ritsilä on kaksoistrapin Y-sarjan rankingtaulukon kärkinimi. Nuorten vastaava on Pieksämäen Seudun Ampujien Juuso Ikävalko.

Kaksoistrapin rankingtaulukko oheisessa liitteessä.

 Kurrecupin kilpailupäivä muuttunut! Uusi kilpailupäivä lauantai 30.11.2013.

KOKOUSKUTSU
 

Suomen Ampumaurheiluliiton Etelä-Suomen alueen SYYSKOKOUS pidetään 30. lokakuuta 2013 klo 18.00, VALO:n toimitalossa (sali 3), osoite Radiokatu 20, Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat.
 

Kahvitarjoilu
 

Tarjoilun järjestämiseksi toivomme ilmottautumista kokoukseen viimeistään 21.10.2013 jaoston sihteerille sähköpostiosoitteeseen pupejarmo@gmail.fi.
 

Tervetuloa
aluejaosto
 

Kokouksen asiakirjat

• Esityslista
• Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
• Talousarvio vuodelle 2014
• Valtakirjapoja

ovat tulostettavissa Etelä-Suomen alueen nettisivuilta osoitteesta https://ampumaurheiluliitto.fi/alueet_ja_seurat/etela-suomi/?x1528026=8443304 noin viikkoa ennen kokousta.

Tikkahallin radalla, Kirkkotie 11 Tikkakoski . Keskiviikkona, lokakuun 23. päivänä 2013 klo 18.30 alkaen.

Keskiviikkona, lokakuun 23. päivänä 2013 klo18.30 alkaen.

Urheilun Unelma-Arpa on Suomen suurin ympärivuotinen tavara-arpajainen. Unelma-arpojen myynnillä tuetaan lasten ja nuorten liikuntaa sekä urheiluseuratoimintaa. Ampumaurheiluliitto on mukana vauhdittamassa omien seurojen varainhankintaa.

Arpajaisissa joka viides arpa voittaa yhteensä 2,3 miljoonan edestä upeita voittoja! Ostamalla arvan sekä ostaja että myyjä ovat arvan verran lähempänä unelmaansa.

Ottamalla uuden Urheilun Unelma-Arvan seuran varainhankinnan välineeksi, keräätte seurallenne helposti verotonta toimintarahaa. Toimikaa nyt, sillä seurojen kerta-arpojen syyskauden myyntiaika alkaa 15. lokakuuta. Arpajaisten voittoluettelo on Suomen laajin ja palkinnot upeita!

Myymällä arpoja, seurat voivat tehdä helposti varainhankintaa turnauksissa ja kilpailuissa. Esimerkiksi 1000 arvan myynnillä seura tienaa 3000 euroa. Unelma-Arvan etuja ovat muun muassa:
Joka viides arpa voittaa
2,3 miljoonan edestä upeita voittoja
Kaikissa voittoluokissa on vapaavalintaiset voitot
Voittotilillä voi kasvattaa voiton isommaksi
Rekisteröidyt ei voitto-arvat osallistuvat kultaharkon arvonta

Tee arpatilaus – voita matka Sotsin olympialaisiin!
Urheilun Unelma-Arpoja voi tilata ympäri vuoden. Kaikkien vuoden 2013 aikana tilauksen tehneiden urheiluseurojen kesken arvotaan kahden hengen matka Sotsin talviolympialaisiin.

Laittakaa sana kiertämään ja lähtekää mukaan varainkeruuseen!

Tutustu Urheilun Unelma-Arpaan netissä. Tee tilaus:  www.valo.fi/unelma-arpa.fi ja www.unelma-arpa.fi

Terveisin,

Risto Aarrekivi
toiminnanjohtaja
Suomen Ampumaurheiluliitto

Unelmista tehdään totta – yhdessä!
www.unelma-arpa.fi
Tykkää: facebook.com/UrheilunUnelmaArpa