Suomen Olympiakomitean valtuuskunta valitsi puheenjohtajakseen Roger Talermon ja varapuheenjohtajikseen Pia Nybäckin ja Antti Pihlakosken keskiviikkona 19. marraskuuta Helsingissä. Talermo aloittaa puheenjohtajana toisen nelivuotiskauden 2009 alusta. Ampumaurheiluliiton esittämä Pia Nybäck toimi hallituksen jäsenenä edellisen olympiadin. Urheiluliiton esittämä Pihlakoski on tulokas olympiakomitean hallituksessa.

Suomen Olympiakomitean valtuuskunta valitsi Roger Talermon yksimielisesti toiselle puheenjohtajakaudelle. Varapuheenjohtajista valtuuskunta äänesti, kun kahden varapuheenjohtajan paikalle oli neljä ehdokasta. Urheiluliiton esittämä Antti Pihlakoski sai 56, Ampumaurheiluliiton ehdottama Pia Nybäck 50, Voimisteluliiton ehdokas Kirsti Partanen 18 ja Hiihtoliiton esittämä Jaakko Holkeri 17 ääntä.

Valtuuskunta äänesti hallitukseen Susanna Rahkamo-Kokon (62 ääntä), Jukka Rauhalan (54), Tiina Kivisaaren (39), Antti Peltoniemen (39), Jaakko Holkerin (36) ja Kimmo J. Lipposen (36). Ehdolla olivat myös Kirsti Partanen (35), Sirpa Makkonen (29), Esko Heikkinen (25), Timo Kenakkala (23), Hannu Kottonen (22), Kurt Lönnqvist (17) ja Esko Aaltonen (14).

38-vuotias helsinkiläinen Pia Nybäck on toiminut Olympiakomitean hallituksen jäsenenä vuoden 2005 alusta sekä Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsenenä vuoden 2004 alusta. Lisäksi hän on ollut OK:n valmennuksen asiantuntijaryhmässä vuoden 2005 alusta. Diplomi-insinööri Nybäck työskentelee tuotantopäällikkönä Iittala Group Oy:ssä.

Huippu-urheilu-urallaan Pia Nybäck voitti viisi henkilökohtaista arvokilpailumitalia, joista kirkkaimmat ovat kaksoistrapin MM-kulta 1999 ja EM-kulta 1998. Sydneyn olympialaisissa hän oli kaksoistrapissa 13:s.

Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

– Olympiakomitean viime vuosina aloittamia keskeisiä kehityshankkeita tulisi systemaattisesti jatkaa tulevallakin olympiadilla. Valmennuksen tukiohjelmaa on kehitettävä edelleen niin, että järjestelmä- ja yksilötukien perustana on tulevaisuuden menestyksen turvaaminen. Ammattimaisten valmentautumisolosuhteiden rakentamista nuorille urheilijoille on jatkettava yhdessä lajiliittojen ja muiden muassa nuorten olympiavalmentajat ja olympia-akatemioiden kanssa. Nuorten urheilijoiden elämänura on otettava huomioon ja sitä on tuettava huippu-urheilu-uran ohella, Pia Nybäck linja Olympiakomitean seuraavaa olympiadia.

– Lisäksi tärkeää on jatkaa aktiivista toimintaa kansainvälisten nuorten kisojen parissa. Euroopan nuorten olympiafestivaalit (EYOF) ja Nuorten olympialaiset (YOG) osaltaan tukevat suomalaisten nuorten lahjakkaiden urheilijoiden mahdollisuuksia saada kovaa kansainvälistä kokemusta jo ennen aikuisiän arvokilpailuja.

Pia Nybäck sanoo, että Olympiakomitean roolia suomalaisen huippu-urheilun kattojärjestönä on edelleen selkeytettävä. Tarvittaessa sen on tehostettava yhteistyötään lajiliittojen kanssa.

– Pitkällä tähtäimellä on kriittistä, että suunnitellut laajennukset Olympiakomitean tehtävässä koko suomalaisen huippu-urheilukentän edunvalvojana ja tukijana ovat tasapainossa käytettävissä olevien resurssien kanssa.

Olympiakomitealla keskeinen

Pia Nybäck arvioi Olympiakomitealla olevan valmennustiedon koordinoijana ja yhteistyön edesauttajana keskeinen rooli huippu-urheilun valmennuksen kehittäjänä. Resurssien jakamista hän pitää näitä toimia vähäisempänä.

– Olympiakomitea voi työllään tukea lajiliittoja valmennusjärjestelmien kehittämistyössä ja voi systematisoida suomalaisen valmennustiedon hyödyntämistä eri lajien välillä. Erityisesti systemaattinen olympiakisoihin valmistautuminen ja psyykkinen valmennus ovat osa-alueita, jotka ovat yhteisiä monelle lajille ja joiden osaamista useat lajiliitot voivat hyödyntää, hän sanoo.

– Tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää pyrkiä tehokkaammin hyödyntämään eri lajien valmennusosaamisen vahvuuksia koko suomalaisen huippu-urheilukentän hyödyksi. Olympiakomitealla on tässä keskeinen rooli rohkaisemalla eri toimijoita yhteistyöhön ja keskinäiseen sparraamiseen. Samoin suomalaisista huippuvalmentajista koostuvan valmennuksen asiantuntijaryhmän (VAR) osaamista ja kokemusta tulisi jatkossa laajemmin hyödyntää huippu-urheiluvalmennuksen kehittämisessä.

Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja 2009-2012: Roger Talermo (esittäjä Purjehtijaliitto).

Varapuheenjohtajat: Pia Nybäck (Ampumaurheiluliitto) ja Antti Pihlakoski (Urheiluliitto).

Hallituksen jäsenet: Susanna Rahkamo-Kokko (Taitoluisteluliitto), Jukka Rauhala (Painiliitto), Tiina Kivisaari (Uimaliitto), Antti Peltoniemi (Golfliitto), Kimmo Lipponen (Palloliitto) ja Jaakko Holkeri (Hiihtoliitto).

Valtuuskunta valitsi aktiiviurheilijoina hallitukseen Emma Laaksosen ja Mikaela Ingbergin.

Lisäksi hallitukseen kuuluvat Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsenet Peter Tallberg ja Saku Koivu.

Suomen Olympiakomitea on myöntänyt ansioristin olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummelalle ja ansiomitalin olympiapronssimitalisti Henri Häkkiselle. Olympiakomitea jakoi ansioristin ja 12 ansiomerkkiä valtuuskunnan kokouksessaan Helsingissä keskiviikkona 19. marraskuuta.

Suomen Olympiakomitea jakoi 12 ansiomerkkiä valtuuskunnan kokouksen yhteydessä. Edellisen vuoden aikana ansioituneille jaettiin yksi ansioristi ja 11 ansiomitalia. Ansioristi myönnettiin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelalle. Muut Pekingissä mitaleja saavuttaneet urheilijat saivat ansiomitalit. Myös valmentajia ja tiedotusvälineiden edustajia palkittiin ansiomitaleilla.

Ansiomerkkijärjestelmä luotiin vuonna 2007 Suomen Olympiakomitean 100-vuotisen historian kunniaksi. Ansiomerkkejä jaetaan kolmessa luokassa; suuri ansioristi, ansioristi ja ansiomitali. Ansiomerkkejä myönnetään sekä urheilullisista saavutuksista että pitkäaikaisesta toiminnasta olympialiikkeen parissa.

19.11.2008 myönnetyt ansiomerkit:

Ansioristi: Satu Mäkelä-Nummela

Ansiomitali: Hannele Hohtari, Henri Häkkinen, Kaj Kunnas, Leif Lampenius, Minna Nieminen, Tero Pitkämäki, Jari Porttila, Sanna Stén, Tapio Suominen, Richard White ja Joakim Wilenius.

100-vuotisjuhlan yhteydessä 2.12.2007 jaettiin yhteensä 495 ansiomerkkiä. Näistä 11 oli suuria ansioristejä, 132 ansioristejä ja 352 ansiomitaleja.

Suomen Ampumaurheiluliitto valitsee maajoukkueet joulukuussa. Valinnat julkaistaan Ampumaurheilunetissä ja valitut saavat tiedon myös kirjeitse.

Valmennusryhmien valintaperusteet 2009

Olympialajit

Olympiakomitean järjestelmätukiurheilijat
1. Urheilija on nimetty olympiakomitean aikuisten järjestelmätukiurheilijaksi
2. Urheilijalta odotetaan ensisijaisesti mitalia tai finaalipaikkaa Lontoon 2012 olympialaisissa
3. Urheilija valitaan A-maajoukkueeseen ja hän sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

A-maajoukkue
1. Urheilija on kansainvälisellä huipulla aikuisten sarjassa
2. Urheilija on saavuttanut kuluneella olympiadilla henkilökohtaisen mitalin tai finaalisijoituksia aikuisten MM-, EM- tai maailmancupkilpailussa
3. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus ja urheilijan potentiaalisuus menestyä Lontoon 2012 olympialaisissa tai muissa tulevissa arvokilpailuissa (EM- ja MM-kilpailut)
4. Urheilijalta odotetaan ensisijaisesti mitalia tai finaalipaikkaa tulevissa arvokilpailuissa
5. Urheilijan valmentautuminen on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ammattimaista ja hän täyttää myös muut huippu-urheilijan kriteerit
6. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

B-maajoukkue
1. Urheilija on potentiaalinen nousemaan kansainväliselle huipulle aikuisten sarjassa
2. Urheilija on saavuttanut riittävän tulostason ja pistesijoja aikuisten tai nuorten arvokilpailuissa tai muissa kansainvälisissä kilpailuissa
3. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus, urheilijan lahjakkuus ja kehityskelpoisuus, tulosten nousujohteisuus sekä potentiaalisuus nousta A-maajoukkueeseen alkavan olympiadin aikana
4. Urheilijan valmentautuminen on suunnitelmallista ja hänellä on potentiaalia kehittää harjoittelua ammattimaiseen suuntaan
5. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Ryhmä 20+
1. Aikuisten sarjaan nousseet nuoret urheilijat, jotka omaavat potentiaalisuutta nousta aikuisten maajoukkueryhmiin alkavan olympiadin aikana
2. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus, urheilijan lahjakkuus/kehityskelpoisuus ja tulosten nousujohteisuus
3. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Nuorten olympiaryhmä
1. Ryhmän muodostavat olympiakomitean nuorten tukiurheilijat
2. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Nuorten maajoukkue
1. Nuorten huippujen maajoukkueryhmä
2. Lajikohtaisesti voidaan tarvittaessa nimetä nuorten A- ja B-maajoukkueryhmät erikseen
3. Valinnassa on huomioitu myös muu valmentautumisen kokonaisuus ja urheilijan potentiaalisuus nousta aikuisten maajoukkueeseen alkavan olympiadin aikana
4. Urheilija on kehityskelpoinen ja lahjakas
5. Urheilijan valmentautuminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä
6. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Muut ISSF:n lajit

A-maajoukkue
1. Urheilija on kansainvälisellä huipulla
2. Urheilija on saavuttanut vuosien 2006-008 aikana aikuisten arvokilpailu tai Eurooppa cupin mitalin tai finaalisijoituksia henkilökohtaisessa kilpailussa
3. Urheilijalta odotetaan ensisijaisesti mitalia tulevissa arvokilpailuissa (2009 EM-kilpailut ja 2010 MM–kilpailut)
4. Urheilija sitoutuu suunnitelmalliseen valmentautumiseen
5. Valinnassa on huomioitu valmentautumisen kokonaisuus sekä aiempi arvokilpailu- ja muu kansainvälinen menestys
6. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

B-maajoukkue
1. Urheilija on potentiaalinen menestyjä vuoden 2009 EM-kilpailussa ja 2010 MM–kilpailuissa
2. Urheilija sitoutuu suunnitelmalliseen valmentautumiseen
3. Valinnassa on huomioitu valmentautumisen kokonaisuus sekä aiempi arvokilpailu- ja muu kansainvälinen menestys
4. Urheilija sitoutuu maajoukkuetoimintaan ja sen sääntöihin

Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Teosto ja Gramex allekirjoittivat uuden tekijänoikeussopimuksen musiikin julkisesta esittämisestä 10.11. Sopimus on kaksivuotinen, vuosille 2009–2010. Sopimuksen piirissä ovat kaikki SLU:n varsinaiset jäsenet, joista Suomen Ampumaurheiluliitto on yksi.

Sopimuksen isot periaatteet säilyvät ennallaan. SLU:n jäsenten liikunta- ja urheiluseurat voivat vapaasti sopimuksen puitteissa esittää musiikkia eri urheilutilaisuuksissa ja -tapahtumissa sekä liikuntatunneilla. Sopimus kattaa tapahtumat, joiden osallistuja- tai katsojamäärä on alle 15 000. Sopimukseen ei kuulu elinkeinotoiminnan yhteydessä tapahtuva musiikin esittäminen.

Sopimus eroaa päättyvästä sopimuksesta tallentamisen osalta. Vanhassa sopimuksessa joillakin lajiliitoilla oli muutaman tallenteen tallennusoikeus. Uudessa sopimuksessa sitä ei enää ole. Jatkossa kaikesta tallentamisesta pitää sopia erikseen Teoston ja Gramexin kanssa. Gramex mm. tarjoaa kätevää netin kautta hoidettavaa ohjaajakohtaista tallentamissopimusta.

– Uudessa sopimuksessa on vain muutamia selvennyksiä edellisiin sopimuksiin nähden. Sopimuksen isot periaatteet ovat ennallaan ja ne tulevat suoraan jäsenjärjestöjen vanhoista Teosto ja Gramex sopimuksista, kehitysjohtaja Rainer Anttila SLU:sta kommentoi sopimusta.

Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö, joka myöntää musiikin käyttöön luvat musiikin tekijöiden ja kustantajien puolesta.

Gramex on esittävien taitelijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys, joka kerää korvaukset äänitemusiikin käytöstä musiikin esittäjien ja tuottajien puolesta.

Lisätietoja: Rainer Anttila, kehitysjohtaja, SLU, (09) 3481 2301, 040 716 4900, rainer.anttila@slu.fi

Veikkausvoittovaroista myönnetään huomattava summa suoraa tukea urheiluseuroille päätoimisen työntekijän palkkaukseen ja seuran toiminnan kehittämiseen. Molemmissa tukimuodoissa hakuaika on 2.2.2009 – 15.3.2009.

Seuratoiminnan kehittämistukea voi hakea kahteen eri tarkoitukseen: päätoimisen työntekijän palkkaukseen ja seuran toiminnan kehittämiseen. Toiminnallisen tuen avulla seura voi kehittää toimintaansa edelleen lasten ja nuorten tai aikuisten liikuntaan liittyen. Seuratoiminnan kehittämistukea voivat hakea kaikki rekisteröidyt liikunta- ja urheiluseurat.

Päätoimisen palkkaamiseen tarkoitettua tukea voi hakea vain vuonna 2009. Seuran toiminnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea vuosittain. Molemmissa tukimuodoissa hakuaika on 2.2.2009 – 15.3.2009.

Seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on vahvistaa seuratoimintaa, saada lisää liikkujia sekä lisätä nykyisten liikkujien tyytyväisyyttä seuran toimintaan. Tuen avulla seurat saavat mahdollisuuden tehdä uudenlaisia ja rohkeita avauksia uusille toiminta-aluille tai kohderyhmiin.

Tukirahat ovat Opetusministeriön liikuntayksikön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea. Tukea on jaossa vuosina 2009–2011. Rahat ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Seuratoiminnan kehittämistuen jakamisesta vastaavat: Suomen liikunta ja urheilu (SLU), Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdessä lajiliittojen, TUL:n, FSI:n ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa.

Katso tarkemmin www.seuratuki.fi.

Rahapula on pudottanut ammunnan, melonnan, soudun, karaten, painin ja käsipallon vuoden 2009 universiadien ohjelmasta. Serbian Belgrad järjestää 25. kesäuniversiadit 1.-12.7.2009.

Katso FISU:n tiedote: http://www.fisu.net/site/page_2557.php.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on nimittänyt saksalaisen Franz Schreiberin toimitusjohtajakseen. Schreiber on aloittanut tehtävässään 1. marraskuuta.

Franz Schreiber on aiemmin toiminut Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) toimiston päällikkönä. Toimisto sijaitsee Münchenissä Saksassa.

Franz Schreiberin isä Horst G. Schreiber on toiminut ISSF:n pääsihteerinä vuodesta 1980. Horst G. Schreiber täytti 80 vuotta 27. toukokuuta.

Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela on YLE Radio Suomen "Taustapeili"-ohjelman vieraana 3. marraskuuta. Suora lähetys alkaa kello 17.33.

– Ampumaurheilijan arkea olympiavoiton jälkeen. Miten Pekingin olympiavoitto on muuttanut Satu Mäkelä-Nummelan ja hänen valmentajamiehensä Matti Nummelan arkea? Keskustelua johtaa Nina Vanhatalo, "Taustapeili"-ohjelman ohjelmatiedot kertovat.

Ohjelma löytyy lähetyksen jälkeen YLE:n nettisivuilta osoitteesta http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/taustapeili.

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi Matti Nummelan Vuoden valmentajana kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä lauantaina 1. marraskuuta. Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Nummela ansaitsi tittelin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentajana. Kun Ampumaurheiluliitto valitsi Satu Mäkelä-Nummelan Vuoden ampujaksi, Nummelat ovat ensimmäinen aviopari, joka on palkittu Vuoden ampujana ja Vuoden valmentajana.

– Valinta Vuoden valmentajaksi osoittaa vain sen, että Satu on ampunut hyvin. Ansiotonta arvonnousua, orimattilalainen Matti Nummela kommentoi palkintoaan.

Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut Vuoden valmentajan vuodesta 1998 alkaen. Matti Nummela on pokannut palkinnon jo kerran aiemmin vuonna 2002.

– En usko, että muillakaan valmentajilla on pyrkimys tulla palkituksi, mutta jokainen valmentaja haluaa urheilijansa menestyvän. Paras palkinto on se, että urheilija menestyy. Niin kuin isäkin aina sanoi, että nauravaa naamaa on mukavampi katsella kuin itkevää. Epäonnistumiset ovat valmentajan pahimpia tilanteita, kun tietää omasta kokemuksestaan miten pahalta urheilijasta tuntuu, mutta ei tiedä, mitä pitäisi sanoa ja tehdä, Matti sanoo.

– Mutta totta kai arvostan huomionosoitusta erittäin paljon.

Aina voi parantaa

Matti Nummela ansaitsi Vuoden valmentajan tittelin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentajana. Vaikka olympiavoitto on olympialajin urheilijan ja valmentajan paras mahdollinen saavutus, Matti Nummela tokaisee heti, että aina voi parantaa.

– Jos Satu voittaa toisen kerran.

Satu Mäkelä-Nummela ilmoitti heti olympiavoiton jälkeen, että huippu-urheilu-ura jatkuu toistaiseksi. Seuraava päätavoite on vuoden 2012 olympialaiset Lontoossa. Ensi vuoden kilpailukalenterissa on neljä maailmancupin kilpailua sekä MM ja EM-kilpailut.

– Valmennussuhteen jatko on Sadusta kiinni, mutta näyttäisi jatkuvan. Alustavia valmennussuunnitelmia olemme jo tehneet. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa leireilemme ulkomailla. Osa leireistä on kahden viikon ja osa viikon leirejä, Matti kertoo.

– Olen jutellut muidenkin maiden valmentajien kanssa. Kaikki ovat samaa mieltä, ettei varsinaisia välivuosia ole nykyään varaa pitää. Vaikka ensi vuonna ei vielä jaeta olympiapaikkoja, löysästi ei voi harjoitella. Välivuoden jälkeen seuraavastakin vuodesta tulee helposti välivuosi. Nyt syksyllä ja talvella Satu huilaa ja lataa akkuja.

Päivittäistä lähivalmennusta

Avioparina Matti Nummela ja Satu Mäkelä-Nummela toteuttavat kirjaimellisesti Suomen Olympiakomitean ja jokaisen lajiliiton tavoitteen päivittäisestä lähivalmennuksesta tai läheisestä päivittäisvalmennuksesta. Matti arvioi, ettei ampuminen häiritse normaalia perhe-elämää, vaikka he puhuvatkin ammunnasta välillä kotona.

– Eivät lapset (8-vuotias Patrik ja 6-vuotias Sara) ole ainakaan vielä sanoneet, että älkää puhuko ammunnasta. Avioparina meidän ei tarvitse aina käydä kaikkia asioita läpi radalla, mikä on joskus suuri etu. Huonosti menneen harjoituksen jälkeen urheilijan vastaanottonappi on off-asennossa, joten asioita voi puida myöhemmin niin sanotusti paremmalla ajalla. Kun toisen tuntee erittäin hyvin, tietää, koska ei kannata puhua, hän kuvailee.

Matti myöntää oman vaimon valmentamisen olevan joskus haasteellista.

– Aviopuoliso on taatusti kriittisempi valmennettava kuin joku toinen urheilija. Hänen on helpompi kyseenalaistaa kaikki – ja väittelyhän siitä tulee. Silloin joudun perustelemaan hyvin omia näkökantojani ja voin vain toivoa, että Satu kokeilisi minun ehdotuksiani.

Matti korostaa jokaisen huippu-urheilijan olevan omanlaisensa persoonan. Jokaista pitää valmentaa eri tavalla, mutta aina aidosti.

– Huippu-urheilija menestyy vahvuuksillaan. Vahvuuksia pitää vahvistaa, vaikka virheitäkin pitää karsia. Valmentajan ei pidä yrittää muokata urheilijaa yhteen ja samaan muottiin, hän sanoo.

– Valmentajan pitää aina olla oma itsensä. Jos et ole sellainen kuin olet, uskottavuus kärsii.

Huippu-urheilutausta auttaa valmennuksessa

53-vuotias Matti Nummela on ollut vuosikymmeniä kansainvälisen tason huippuampuja. Hän on paukuttanut trapin EM-kultaa 1983 ja EM-pronssia 1992. Viime vuonna hän voitti vielä trapin Suomen mestaruuden ja ampui viime keväänä 14:nneksi maailmancupissa Teksasin Kerrvillessä USA:ssa.

– Moni ampuja ajattelee niin, että valmentaja on uskottava vasta, jos valmentaja on ampunut joskus hyvin. Oma huippu-urheilutausta ei minun mielestäni ole välttämätöntä valmentajalle eikä huippuampuja välttämättä osaa opettaa muita ampumaan, vaikka osaakin ampua itse. Paras valmentaja saattaa olla sellainen, joka ei ole ikinä osunut. Hän vain osaa opettaa ja valmentaa muita paremmin, Matti kertoo.

– Entisen huippu-urheilijan on helpompi keskustella valmennettavansa kanssa kisatilanteesta, koska hänellä on omia kokemuksia. Entinen huippu-urheilija pystyy helpommin kertomaan kisatilanteen tuntemuksista ja valmistamaan urheilijaa kilpailemaan kovassa paineessa. Entinen huippu-urheilija on kokenut samankaltaiset pettymykset vuosien varrella ja tietää, miltä se tuntuu. Onnistumiset korvaavat ja korjaavat huonoja päiviä, mutta kaikki pettymykset ja vastoinkäymiset eivät unohdu.

Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajat
1998 Mikko Mattila
1999 Alf Sjöblom
2000 Mikko Mattila
2001 Pirjo Peltola
2002 Matti Nummela
2003 Tero Hovila
2004 Lauri Siltavirta
2005 Mauri Turunen
2006 Lauri Siltavirta
2007 Seppo Nevansuu
2008 Matti Nummela

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Suomen Ampumaurheiluliitto ry myöntää vuosittain Ympäristöpalkinnon SAL:n tarkoitusperiä edistävästä ympäristötoiminnasta. Ympäristöpalkinto voidaan myöntää yhteisölle tai järjestölle, seuralle tai yksityiselle henkilölle tai henkilöille. Vuoden 2008 Ympäristöpalkinto on haettavissa 10.11. asti.

Suomen Ampumaurheiluliitto ry myöntää vuosittain Ympäristöpalkinnon SAL:n tarkoitusperiä edistävästä ympäristötoiminnasta. Ympäristöpalkinto voidaan myöntää
– yhteisölle tai järjestölle
– seuralle
– yksityiselle henkilölle tai henkilöille

Palkinnon tarkoituksena on sekä palkita ympäristön hyväksi tehty työ, että kannustaa huomioimaan ympäristön merkitys SAL:n toiminnassa. Samalla palkinto on merkki ympäröivään yhteiskuntaan ampujien vakavasta asenteesta ympäristöä kohtaan.

Palkinnosta päättää SAL:n hallitus ja palkinto jaetaan muiden huomionosoitusten yhteydessä ja siitä tiedotetaan tehokkaasti julkisuuteen.

Jaettavat palkinnot ovat seuraavat:
– vuoden ympäristövaikuttaja. Palkintona on kunniakirja ja saajana voivat olla sekä yhteisöt että järjestöt.
– vuoden ympäristöteko. Palkintona on kunniakirja ja rahapalkkio. Saajana voivat olla joko seura, henkilö tai henkilöt.

SAL:n ympäristövaliokunta esittelee palkinnot hallitukselle esitysten pohjalta. Esityksiä palkituiksi perusteluineen voivat tehdä kaikki halukkaat vuosittain 10.11.marraskuuta 2008 mennessä. Ympäristövaliokunta voi myös omatoimisesti tehdä esityksen palkittavista SAL:n hallitukselle. Hallitukselle on esiteltävä kuitenkin kaikki palkittaviksi tehdyt esitykset.

Palkinnonsaajista pidetään luetteloa sekä Ampumaurheiluliiton Ampumaurheilunetissä että vuosittain tehtävässä vuosikertomuksessa. Luettelossa pidetään kaikkia eri vuosina palkinnon saaneita.

Palkinto jaetaan tänä vuonna SAL:n kokouksen yhteydessä 29.11. SLU-talossa Helsingissä.

Esitykset ympäristöpalkinnon saajiksi perusteluineen (kirjallinen osio, mahdolliset kuvat jne.) tulee tehdä ensisijaisesti sähköpostilla risto.aarrekivi@sal.slu.fi 10.11.2008 mennessä. Esitysten lähettäminen kirjeenä on myös mahdollista. Silloin lähetyksen tulee olla perillä Suomen Ampumaurheiluliitossa 10.11. klo 12 mennessä.