Vammaisampuja Minna Leinonen on ryhtynyt kirjoittamaan blogia. Paralympiakultamitalisti Leinonen valmistautuu Pekingin paralympialaisiin 6.-17. syyskuuta.
Minna Leinosen blogin löydät osoitteesta http://www.radio86.fi/beijing-2008/olympiablogit.
Minna Leinosen urheilijaprofiilin löydät täältä.
Olavi Varoma viettää 100-vuotissyntymäpäiväänsä tänään torstaina 26. kesäkuuta Helsingissä. Satakunta vierasta kokoontui iltapäivällä juhlimaan Olavi Varoman täyttä vuosisataa Helander-kotiin Helsingin Haagaan.
Sukulaisten lisäksi Olavi Varoman syntymäpäivää juhli iso joukko ystäviä vuosikymmenten varrelta. Ampumaystävien lisäksi paikalla oli entisiä työtovereita, muiden muassa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen. Varoma työskenteli Helsingin Sanomien urheilutoimittajana 1959-1974.
Alla on Pekka Kurkisen tekemä 100-vuotishaastattelu, joka on julkaistu Urheiluampuja-lehdessä. Kurkinen on Varoman pitkäaikainen ystävä. Varoma työskenteli 1951-1959 silloisen Ampujainlehden päätoimittajana.
Teksti: Pekka Kurkinen
Lehtimiesveteraani Olavi Varoma täytti 26. päivä kesäkuuta 100 vuotta. Komea luku ja erinomaisen sopiva miehelle, joka jo nuorena antoi koko sydämensä ampumaurheilulle. Sadan pisteen sarjat kun ovat tuttuja SM-mitaleille ja suojeluskunnan mestaruuksiin yltäneelle ampujalle.
Parhaiten Olavi kuitenkin tunnetaan toimittajan työstään, johon voidaan liittää epiteetti Suomen ampumajournalismin Grand Old Man. Pitkän uransa aikana hän toimi myös Ampujainlehden päätoimittajana vuosina 1951-1959.
Tapaan Olavi Varoman hänen viime vuosiensa asunnossa Pohjois-Haagan Helander-kodissa hieman ennen lähestyvää merkkipäivää. Minua tervehtii pirteän oloinen mies, joka kuitenkin jo varhaislapsuudessa vammautuneen jalan vuoksi on myöhemmällä iällään joutunut turvautumaan rollaattoriin. Sama vehje on kyllä myös kuntoväline, jolla sitkeä emeritus hoitaa kuntoaan kävelemällä lähes päivittäin asuinpaikkansa pitkää käytävää edestakaisin 20-30 kertaa, jos kelit eivät salli pihalle menoa.
Kysyn tältä tervaskannolta kuluneen kysymyksen: miltä tuntuu odottaa 100-vuotispäiviään? Mielituolissaan istuva mies miettii hetken, hymähtää ja sanoo: "Käsittämätön kokemus, mutta täytyy ottaa vastaan, mitä taivaallinen komentaja antaa. Ei olisi pikkupoikana uskonut, että tällaiseen saavutukseen yltää." Veteraani hymähtää ja jatkaa: "Odottamistahan tämä vaan on. On vähän vaikea saada tätä loppuaikaa kulumaan."
Olavin muuten erinomaista terveyttä varjostamaan ovat tulleet kuuroutuminen ja näön heikkeneminen. Se on pimentänyt ja hiljentänyt elinpiiriä niin, ettei ihme jos joskus aktiiviseenkin mieleen hiipii yksinäisyyden ja voimattomuuden tunne.
"Onhan tämä jo turhaa aikaa. Yritän kuitenkin panna ajatuksiani järjestykseen erilaisilla keinoilla. Teeveetä en enää näe, siitä oli seuraa, mutta yritän lukea, mitä pystyn. Olen tavannut vanhaa katekismustakin ja opetellut uudestaan kymmenen käskyä. Pientä aivojumppaa.”
"Ei aihetta valittaa. Olen elänyt aikani ja päässyt tähän asti. Olosuhteisiin nähden olen tyytyväinen", hän jatkaa.
Valittaminen ei koskaan ole kuulunut tämän jämäkän miehen tapoihin. Periksi antamattomuus, jota nytkin tarvitaan, sitäkin selvemmin. Pitkäaikaisesta ystävästä kuvastuu sopu elämän ja sen loppumisen välillä. Rauha ja arvokkuus.
Näköä on jäljellä sen verran, että Olavi pystyy suurennuslasilla lukemaan lehtien otsikot ja keskustelutoverin tikkukirjaimet. Näin hän yhä tiiviisti seuraa maailman menoa, niin politiikkaa kuin urheilua. Muistiaan hän vähättelee, vaikka varsinkin ammunnasta puhuttaessa vuosiluvutkin tulevat kuin apteekin hyllyltä.
Kuulo-ongelma on rakkaan harrastuksen tuttua seurausta. Kuulo katosi kokonaan pari vuotta sitten. Päässä kuuluu enää merkillisiä hälyääniä. Elämän ilta ei tule yksin.
Yksin ei vanha lehtimies sentään muutenkaan joudu olemaan. Hän on tyytyväinen Helander-kotinsa palveluihin, ja seuraa pitävät vuorollaan neljä lasta perheineen sekä pirteä, yhdeksän vuotta nuorempi Inkeri-sisko. Vielä ovat vierellä pysyneet myös jotkut ystävät. Ikätovereista on vajetta.
"Ehkä se, että minulla on näinkin hyvin, on kiitosta ajasta, jolloin kävin 20 vuotta lähes päivittäin katsomassa halvaantunutta puolisoani sairaalassa hänen elämänsä loppuun asti", Olavi miettii melkein itsekseen.
"Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä", sanoi J.W. von Goethe. Jos sen on pitänyt mielessään ja elänyt rikkaan elämän, on paljon muistoja. Niistäkin, hyvistä ja huonoista, on seuraa.
Olavi Varoman rakkaimmat muistot liittyvät ampumiseen. Aseet tulivat tutuiksi jo varhain, sillä Isak-isä oli mestariluokan ampuja hänkin. Ensimmäinen väkevä kokemus oli päästä isän kanssa seuraamaan Pohjoismaisia pääkaupunkikisoja kotikaupungissa Helsingissä Kiffenin radalla 1925. Siitä kipinä iski.
Kiffenin rata sijaitsi melkein samoissa Haagan maisemissa, missä Olavi nyt asuu. Mies on ikään kuin palannut juurilleen.
Ensimmäistä kokemustaan näyttösuojassa hän muistelee mielellään. Taululla oli kävellyt kärpänen. Laukaus napsahti tauluun, ja kärpästä ei enää ollut. Sen paikalla oli osuma. "On ne uskomattoman tarkkoja", oli nuoren miehen ensimmäinen ajatus.
Aluksi tuli kokeiltua myös parabellumia, mutta kivääri tuntui pian luontevammalta. "Halusin olla mieluummin kivääriampuja kuin pistooliherra, niin kuin pistoolimiehiä silloin nimiteltiin."
Isä oli suojeluskunnan jäsen ja suomalaisuusmies, joka 1925 vaihtoi suvun Wallenius-nimen Varomaksi. Niinpä Olavikin jo koulupoikana oli mukana suojeluskuntatoiminnassa ja kertoo siellä tottuneensa myös 300 metrin lajeihin.
Kuusi vuotta Helsingin kisakokemuksia myöhemmin hän itse kilpaili Tukholmassa ja uusi Bruno Frietschin ja Karl August Larssonin kanssa pääkilpailun eli edustusammunan voitosta. Frietsch, hänkin 100 vuoden kerhoon päässeitä ampujamiehiä, voitti tiukkaakin tiukemman kisan, Olavi oli kolmas. Se ei jäänyt ainoaksi menestykseksi, 600 metrin kilpailussa tuli toinen tila. Helsinki voitti joukkuekilpailun. Nyt Olavin tavoitteena on voittaa Bruno ikäkilpailussa.
Noina 30-luvun alkuvuosina nuori mies oli Sakossa pystykorvien sisäänampujana ja kävi 1931 ja 1933 voittamassa myös suojeluskuntien kouluammuntamestaruudet. Suomen Metsästysyhdistyksen riveissä tuli myöhemmin kaksi SM-kultaa pienoiskiväärin ja sotilaskiväärin joukkuekilpailuissa. Henkilökohtaisesti paras saavutus on SM-hopea pienoiskiväärin makuuasentokilpailussa. Rakkaita muistoja.
Olavi kasvatti myös lapsistaan ampujia. Päivänsankari ei peittele tyytyväisyyttään siitä, että kolme neljästä ylsi vähintään ikäsarjojensa piirinmestaruustasolle. Irma Varoma (Völkert) voitti 1969 Oslossa PM-kultaa isän toisessa paraatilajissa, pienoiskiväärin makuuasentokilpailussa.
Isä Varoma oli matkalla niihin kisoihin, kun auto Ruotsissa suistui tieltä. Ajomiehenä ollut toimittajakollega sai surmansa, Olavi selvisi kolhuilla ja vammaisen jalkansa murtumisella. Tapaturman jälkeen Olavi oli katsellut jalkaansa ja todennut: ”Taipuihan se sentään tämäkin polvi. Valitettavasti vain väärään suuntaan."
Lehtimiesura alkoi järjestö- ja sotilasvirkamiehen tehtävien ohessa vapaana urheilutoimittajana. Sota-aikana Varo
ma oli kanslistina muun muassa Salmenkankaan, Vuoksenrannan ja Miehikkälän linnoitustöissä. Helsingissä hän toimi jonkin aikaa Puolustusvoimain tilitoimiston päällikkönä.
Ensimmäiset jutut ilmestyivät Ajan Suunnassa. Ampumaurheiluliitossa vietetyn kymmenen vuoden jälkeen, jolloin Varoma toimi myös liiton apulaissihteerinä, hän työskenteli vakinaisena Helsingin Sanomien urheilutoimittajana 1959-1974. Siihen aikaan urheiluammunta vielä sai maan valtamediassa reilusti palstatilaa. Hyvät tulokset ja saavutukset noteerattiin.
Valpas reportteri seurasi tarkasti tapahtumia. Hän oli asiantunteva ja kannustava kirjoittaja. Moni nuori ampuja sai tuolloin rohkaisua ja intoa tekemisiinsä Urheiluampujan ja Helsingin Sanomien artikkeleista. Ammunnan ohella Varoma seurasi ampumahiihtoa ja piti viikoittaista bridge-palstaa.
Helsingin maailmanmestaruuskisat 1937 olivat mahtava kokemus. Varoma toimi ampumatoimikunnan sihteerinä ja ulkomaisten toimittajien avustajana. Siitä alkaen hän kiersi uskollisesti useimmat MM-tapahtumat, monet olympiakisat ja muut keskeiset kilpailut aina Lahdessa ja Hollolassa ammuttuihin vuoden 2002 maailmanmestaruuskisoihin saakka. Niistä matkoista on kirjoitettu ja muisteltavaa riittää. Ampumaurheilun parissa vietetty aika on ollut elämän keskeinen sisältö.
Paljon nähneen miehen vanhat silmät syttyvät, kun puheeksi tulevat Tukholma 1947, missä Pauli Aapeli Janhonen voitti vapaakiväärillä ensimmäisen kolmiasentokultansa, tai Wiesbaden 1966, jossa Olavi itse oli parhaiten menestynyt suomalainen voitettuaan lehdistöammunnan.
Paikan päällä nähtyä ja koettua Varoma kirjasi vielä 1994 julkaistuun Ampumaurheiluliiton juhlakirjaan ja 1997 hän johti veteraanidelegaatiota Tukholmaan, missä vietettiin ammunnan ensimmäisten sodan jälkeisten MM-kisojen 50-vuotisjuhlaa.
Olavi Varoma on saanut ansioistaan lukuisia huomionosoituksia, muun muassa Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) kultaisen ansiomitalin ja Suomen Ampumaurheiluliiton kultaviirin.
Mutta onhan elämässä ollut myös vastoinkäymisiä ja epäonnea, totta kai. Hölmöyksiäkin on tullut tehtyä. Aina jotain tuolta korkeudelta elämäänsä katseleva myös katuu.
"Monesta asiastahan sitä itseään moittii, mutta suurin typeryys oli se, että lopetin Kauppakorkeakoulun kesken. Se maksoi minulle myöhemmin monta mahdollisuutta. Likat siinä taisivat vähän sotkea asioita", mies naurahtaa.
Entäpä viisaan vanhuksen vihje nuoremmille ampujille? "Harjoitelkaa kunnolla ja kaikilla keleillä. Ampujan on opittava hallitsemaan niin sateet kuin tuulet, kuuma ja kylmä."
Onnittelumme Olavi! Ja vielä lisää elämän vuosia!
Kilpailutoiminnan yleissäännöt ja ohjeet KY/2005 kohta 5.1.6
Ennätyskelpoisissa kilpailuissa ISSF:n lajeissa saa samana päivänä osallistua samassa lajissa vain yhteen sarjaan.
Tämä sääntö koskee yleisen sarjan lisäksi niin tukiampujien kuin liikuntavammaistenkin sarjoja.
Tuomarikorttia ei vaadita liikuntavammaisilta vielä v. 2008 SM-kilpailuissa, koska kilpailutoiminnan yleissäännöissä ja ohjeissa ei ole edellytetty tätä liikuntavammaisilta.
Kilpailutoiminnan yleissääntöjä ja ohjeita ollaan vasta kehittelemässä liikuntavammaisten osalta.
Mikäli liikuntavammainen osallistuu SM-kilpailussa Y, N, Y20, N20, Y50 tai N50 sarjaan, on hänellä oltava vähintään II-luokan voimassa oleva tuomarikortti.
KK
Vierumäki Areenan valmistumisen kautta avautuu ampumaurheilulle korkeatasoisten ja nykyaikaisten harjoittelu- ja kilpailumahdollisuuksien lisäksi myös paljon muitakin yhteistyömahdollisuuksia Suomen Urheiluopiston kanssa. Suomen Ampumaurheiluliitto allekirjoitti vuoteen 2012 saakka kestävän yhteistyösopimuksen Suomen Urheiluopiston kanssa juhannusviikolla.
Suomen Ampumaurheiluliitto ja Suomen Urheiluopisto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen juhannusviikolla Vierumäellä. Sopimuksen tarkoituksena on edesauttaa kokonaisvaltaisesti suomalaista ampumaurheilua. Sopimuksen ensimmäinen vaihe jatkuu aina vuoteen 2012 saakka.
Sopimus pitää sisällään Vierumäki Areenan käytön lisäksi myös valmennus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa. Kuluvan vuoden aikana ampumaurheilu on päässyt jo suunnittelemaan ja rakentamaan valmentajakoulutusta ja uusimaan koko valmennusjärjestelmää hyvässä yhteistyössä opiston kanssa. Järjestelmän muokkaamiseen ja sisältöjen luomiseen liitto on saanut apuja Urheiluopiston asiantuntijoilta. Valmennuksen ja koulutuksen prosessia vievät SAL:n puolella eteenpäin valmennuksen johtaja Leena Paavolainen ja nuorisopäällikkö Riikka Lahti. Suomen Urheiluopisto toimiikin jatkossa SAL:n valtakunnallisena valmennus-, kilpailu-, koulutus- ja kehittämiskeskuksena.
Kilpailujen järjestämisen, ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen ohella Vierumäellä tullaan järjestämään myös seurajohtamisen ja seuran kehittämisen kursseja. Lisäksi urheiluopiston kanssa on suunnitteilla urheilupaikkahoitajatutkinnon muokkaaminen ampumaurheilun ja ampumaratojen pitäjien tarpeita vastaavaksi.
– Nyt allekirjoitettu yhteistyösopimus antaa meille todella paljon mahdollisuuksia ja lisäarvoa. Kysymys on kokonaisvaltaisesta ampumaurheilun kehittämistoiminnasta. Olemme jo tähän mennessä saaneet paljon apua valmentajakoulutuksen kehittämiseen. Kysymys on itseasiassa siitä, miten me liittona pystymme hyödyntämään Suomen Urheiluopiston tietotaidon ja sieltä tarjotut resurssimahdollisuudet. Olemme tässä reilusti saama puolella, kiteyttää toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi nyt allekirjoitettua yhteistyösopimusta.
Vierumäki Areenalla on tällä hetkellä kaikkiaan 70 elektronisilla taululaitteilla varustettua ampumapaikkaa ilma-aseille ja 15 ruutiaseille. Ilma-asepaikoista 10 paikkaa ovat ns. erillisessä ilma-asestudiossa ja loput 60 ison hallin puolella. 15 ruutiasepaikkaa ovat isonhallin puolella jykevällä väliseinällä erotetussa osassa.
Areenalla on lisäksi 4 liikkuvan maalin 10m rataa.
Vierumäki Areena mahdollistaa kotimaisten ja kansainvälisten kilpailutapahtumien järjestämisen lisäksi myös leiritysmahdollisuuksia niin seuroille kuin alueillekin, mutta jokainen seura ja alue toki itse päättää missä tapahtumiaan järjestää. Toivottavasti Areenalla nähdään mahdollisimman paljon ampumaurheilijoita, kun tällaiset olosuhteet on saatu aikaan. Olisi sääli, jos muut lajit valloittaisivat sen, pohtii toiminnanjohtaja.
Vierumäki Areenan 10-paikkainen ilma-aserata maksaa opistolla majoittujille 40 €/tunti ja muuten 50 €/tunti ja 15-paikan ruutipuoli 60 €/75 €/tunti eli 4-5 €/ ampuja.
Aukioloajat:
Arkisin ja lauantaisin klo 8.00-21.00
Sunnuntaisin klo 9.00-16.00
Areenan yhteystiedot:
Hallimestarit puh. 040 564 1908
Varaukset Vierumäki Areenalle:
Myyntipalvelu puh. (03) 842 411
Esa Heinonen voitti Keskiyön skeetin, Seppo Lehtonen toinen
Timo Laitinen oli parhaana suomalaisena 28:s skeetin maailmancupissa Serbian Belgradissa lauantaina 21. kesäkuuta. Sibbo Skyttegilleä edustava Laitinen rikkoi 118 (24+25+22+24+23) kiekkoa. Kauden viimeisen skeetin maailmancupin voitti Kyproksen 27-vuotias Georgios Achilleos huipputuloksella 149 (124+25) kiekkoa. Hän jäi yhden kiekon sekä peruskilpailun että finaalin ME-tuloksesta.
Miesten skeet oli hurjatasoinen kilpailu voittotuloksineen ja monine uusintoineen. Georgios Achilleosin voittotulos 149 (124+25) on yhtä osumaa vaille täydellinen suoritus. Italian Andrea Benelli, Ranskan Anthony Terras ja Tshekin Jan Sychra ampuivat lähes yhtä hyvin, kun rikkoivat 148 kiekkoa. Lisäksi he järjestivät hienon uusintanäytöksen toisesta sijasta, kun Benelli murskasi uusinnassa 20, Terras 19 ja Sychra yhden kiekon.
Georgios Achilleos ponnahti skeetin maailmantähdeksi viime vuonna, kun hän ampui MM-kultaa kotiradallaan Kyproksen Nikosiassa ja EM-kultaa Espanjan Granadassa. Lisäksi hän voitti maailmancupfinaalin Belgradissa ja maailmancupin Dominikaanisen tasavallan Santo Domingossa. Tänä vuonna tähän mennessä hänen paras sijoituksensa maailmancupissa oli kymmenes sija Pekingissä huhtikuussa.
47-vuotias Andrea Benelli on löytänyt jälleen kerran huippukuntonsa olympialaisten lähestyessä. Hän on skeetin vuoden 2004 olympiavoittaja ja vuoden 1996 olympiapronssimitalisti. Lisäksi hän on urallaan voittanut kaksi MM-kultaa (1987 ja 1990), MM-hopeaa (1986) ja MM-pronssia (1999). Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) nettisivuilla (www.issf.tv) Benelli kertoi ampuneensa tänään uransa viimeisen maailmancupin. Hän päättää uransa Pekingissä, jossa hän puolustaa olympiavoittoaan.
Sibbo Skyttegilleä edustava 35-vuotias Timo Laitinen ampui 118 (24+25+22+24+23) kiekkoa. Hän jäi neljä kiekkoa kuuden parhaan finaalista.
– Kisa meni tutun kaavan mukaan, pari hyvää ja muutama huono kierros. Ampuminen oli raskasta. Olosuhteet olivat optimaaliset, kuten tulostasosta voi todeta, Timo Laitinen kommentoi kilpailuaan.
Ensimmäistä vuottaan miesten sarjassa kilpaileva Oskari Kössi rikkoi 111 (22+22+22+22+23) kiekkoa uransa ensimmäisessä maailmancupissa. Sibbo Skyttegilleä edustava Kössi ampui ennätyksekseen 145 (122+23) kiekkoa samaisella Nikosian radalla maaliskuun puolivälissä kauden ensimmäisessä kilpailussaan.
– Tasaista tuo oli. Ammunta oli muuten ihan ok, mutta kakkos- ja kolmospaikat eivät kulkeneet. Tuli liikaa pummeja (5) niille paikoille, totesi Kössi, joka ampuu seuraavan kerran Nikosiassa haulikkolajien EM-kilpailussa 7.-13. heinäkuuta.
Ala-Hämeen Ampujien 30-vuotias Max Rosenberg rikkoi 117 (23+24+23+23+24) kiekkoa maailmancupin ulkopuolella mqs-ampujana. Janakkalalainen Rosenberg jäi vain kaksi kiekkoa kauden parhaastaan.
– En ollut ihan tyytyväinen. Pari kiekkoa enemmän olisi pitänyt rikkoa. Toisaalta hyvä, että ammunta oli tasaista. Olosuhteet ja radat olivat huippuluokkaa. Hiukan jäi harmittamaan vaisu tulos, hän arvioi kilpailuaan.
Haulikkolajien maailmancup, 15.-21.6.2008, Belgrad, Serbia.
Skeet, miehet, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Georgios Achilleos Kypros 149 (124+25), 2) Andrea Benelli Italia 148/20 uusinnassa toisesta sijasta (123+25), 3) Anthony Terras Ranska 148/19 (124+24), 4) Jan Sychra Tshekki 148/1 (123+25), 5) Tore Brovold Norja 147/12 (122/18 uusinnassa finaalipaikasta +25), 6) Abdullah Alrashidi Kuwait 147/11 (122/18 +25), 7) Nikolaos Mavrommatis Kreikka 122/17, 8) Valeriy Shomin Venäjä 122/7, …28) Timo Laitinen Suomi 118 (24+25+22+24+23), …36) Marko Kemppainen Suomi 117 (22+24+24+25+22), …72) Oskari Kössi Suomi 111 (22+22+22+22+23).
Maailmancupin ulkopuolella kilpailevat mqs-ampujat: Max Rosenberg Suomi 117 (23+24+23+23+24) ja Tuomo Valkeapää Suomi 108 (22+23+23+20+20).
Marjut Heinonen oli 17:s skeetin maailmancupissa Serbian Belgradissa perjantaina 20. kesäkuuta. Haapaveden Ampumaseuraa edustava 31-vuotias Heinonen rikkoi 65 (22+22+21) kiekkoa. Naisten skeetin kauden viimeisen maailmancupin voitti Kyproksen 24-vuotias Andri Eleftheriou 94 (73+21) kiekolla. Andri Eleftheriou uusi voitosta Slovakian Danka Bartekovan ja Kiina Ning Wein kanssa. Eleftheriou rikkoi uusinnassa viisi, Bartekova neljä ja Wei kolme kiekkoa.
Andri Eleftheriou otti uransa ensimmäisen maailmancupin voiton. Tähän mennessä hänen paras saavutuksensa oli maailmancupin toinen sija vuodelta 2006.
Italialaiset Ennio Falco ja Andrea Benelli johtavat virheettömällä ammunnalla miesten skeetiä ensimmäisen päivän jälkeen. Molemmat murskasivat päivän 75 kiekkoa vakuuttavasti.
47-vuotias Benelli on skeetin vuoden 2004 olympiavoittaja ja vuoden 1996 olympiapronssimitalisti. Lisäksi hän on urallaan voittanut kaksi MM-kultaa (1987 ja 1990), MM-hopeaa (1986) ja MM-pronssia (1999).
40-vuotias Falco on vuoden 1996 olympiavoittaja sekä vuosien 1997, 2001 ja 2005 MM-hopeamitalisti ja vuosien 1994 ja 2002 MM-pronssimitalisti. Lisäksi hän on voittanut viisi EM-kultaa ja yhden EM-hopean.
Sibbo Skyttegillen Timo Laitinen on parhaana suomalaisena 31:s rikottuaan 71 (24+25+22) kiekkoa. Hän on kolmen kiekon päässä finaalirajasta.
Miehet ampuvat huomenna kaksi 25 kiekon sarjaa ja kuusi parasta vielä 25 kiekon finaalin.
Haulikkolajien maailmancup, 15.-21.6.2008, Belgrad, Serbia.
Skeet, naiset, 75 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Andri Eleftheriou Kypros 94/5 uusinnassa voitosta (73+21), 2) Danka Bartekova Slovakia 94/4 (71+23), 3) Ning Wei Kiina 94/3 (72+22), 4) Chiara Cainero Italia 93/2 (70+23), 5) Natalia Rahman Australia 93/1 (70+23), 6) Erdzhanik Avetisyan Venäjä 88 (69+19), …17) Marjut Heinonen Suomi 65 (22+22+21).
Skeet, miehet, 125 kiekon peruskilpailun tilanne 1/2 kilpailupäivän 75 kiekon jälkeen: 1) Ennio Falco Italia ja Andrea Benelli Italia 75 (25+25+25), 3) Anthony Terras Ranska, Stefan Zemko Slovakia, Zaid Almutairi Kuwait ja Jan Sychra Tshekki 74 (24+25+25), 7) Ralf Buchheim Saksa 74 (25+24+25), 8) Georgios Achilleos Kypros ja Kamil Jamroz Puola 74 (25+25+24), 31) Timo Laitinen Suomi 71 (24+25+22), 33) Marko Kemppainen Suomi 70 (22+24+24), 74) Oskari Kössi Suomi 66 (22+22+22).
Maailmancupin ulkopuolella kilpailevat mqs-ampujat: 1) Frank Dittmer Saksa 72 (24+23+25), 7) Max Rosenberg Suomi 70 (23+24+23), 12) Tuomo Valkeapää Suomi 68 (22+23+23).
Pohjois-Hämeen Ampujat järjestää naisten haulikkoammuntailtoja Lempäälän Kokkovuoren radalla keskiviikkoisin kello 17-20 2.7.2008 alkaen.
PHA:n Haulikkokerho varaa keskiviikkoisin yhden skeet- ja trap-radan naisten käyttöön. Tarkoitus on antaa naisille tilaisuus ampua omaan tahtiinsa ja perehtyä ammuntaan muiden häiritsemättä.
Paikalla on kokeneita ampujia, jotka opastavat pyydettäessä. Ampuminen maksaa 5€ / 25 kiekkoa, patruunat jokainen hankkii itse.
Haulikkoa voidaan lainata lajin kokeiluun.
Kokkovuoren osoite on Pirkkalantie 1296, Lempäälä.
Tiedustelut: Janne Hokkanen, puhelin 044-5956399
Simo Köylinen oli 30:s kaksoistrapin maailmancupissa Serbian Belgradissa keskiviikkona 18. kesäkuuta. Köylinen rikkoi 128 (39+43+46) kiekkoa. Myös Sami Ritsilä ampui 128 (41+42+45) kiekkoa, mutta oli huonommalla viimeisellä sarjallaan 32:s. Kauden viimeisen kaksoistrapin maailmancupin voitti Intian Ronjan Sodhi 194 (147+47) kiekolla. Hän sivusi sekä peruskilpailun (147) että finaalin (194) ME-tulosta.
28-vuotias Ronjan Sodhi ampui uransa parhaan kilpailun ja otti ensimmäisen maailmancupin voittonsa. Tähän mennessä hänen paras saavutuksensa oli kaksoistrapin Aasian mestaruuskilpailujen toinen sija viime vuodelta. Hän rikkoi 183 (145+38) kiekkoa maailmancupissa Kerrvillessä 7. toukokuuta ja johti peruskilpailun jälkeen. Silloin hän putosi vaisulla finaalisarjallaan viidenneksi ja Ruotsin Håkan Dahlby kiri voittajaksi.
Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava 30-vuotias Simo Köylinen oli tyytymätön esitykseensä. 128 (39+43+46) kiekolla hän jäi kahdeksan kiekkoa kauden parhaastaan.
– Viimeinen sarja (46) olisi ollut siedettävä, jos sen seurana olisi ollut kaksi 47 kiekon sarjaa. En tiedä, mistä tänään kiikasti. Ehkä oli vain liikaa yrittämistä alussa, orimattilalainen Köylinen arvioi.
Köylinen ampui ensimmäisen sarjaansa (39) kaksi tuplapummia. Neljän ensimmäisen paikan kahdeksasta kiekosta häneltä karkasi peräti viisi.
– Ammuin ohi sinne tänne. Rytmikään ei ollut kunnossa, hän suomi itseään.
– Belgradin radat ovat hyvät ampua kaksoistrapia ja kelikin on hyvä. Senhän näkee tuloksistakin, kun voittaja ampuu kaksi ME-tulosta ja 142 kiekolla pääsee vain uusimaan finaalipaikasta.
Köylinen kilpailee seuraavan kerran haulikkolajien EM-kilpailussa Kyproksen Nikosiassa 7.-13. heinäkuuta. Miesten kaksoistrapin kilpailu on 7. heinäkuuta.
– Nyt panen haulikon vähäksi aikaa sängyn alle piiloon, suunnitteli Köylinen, joka viettää 31-vuotissyntymäpäiväänsä lauantaina 21. kesäkuuta.
Maailmancupissa on huomenna torstaina skeetin virallinen harjoituspäivä. Naiset ampuvat skeetin 75 kiekon kilpailunsa perjantaina. Miehet aloittavat perjantaina kaksipäiväisen 125 kiekon kilpailunsa.
Haulikkolajien maailmancup, 15.-21.6.2008, Belgrad, Serbia.
Kaksoistrap, miehet, 150 kiekon peruskilpailu + 50 kiekon finaali: 1) Ronjan Sodhi Intia 194 sivuaa ME-tulosta (147 sivuaa ME-tulosta +47), 2) Richard Faulds Iso-Britannia 192 (145+47), 3) Håkan Dahlby Ruotsi 191 (144+47), 4) Roland Gerebics Unkari 190 (144+46), 5) Daniele Di Spigno Italia 189 (142/4 uusinnassa finaalipaikasta +47), 6) Vasily Mosin Venäjä 188 (143+45), 7) Mashfi Almutairi Kuwait 142/3, 8) Vitaly Fokeev Venäjä 141, …30) Simo Köylinen Suomi 128 (39+43+46), …32) Sami Ritsilä Suomi 128 (41+42+45).
