Ammunnan perinteinen miehisyys on hiipumassa ja koko lajin harrastus on laajenemassa enemmän koko väestön joukkoon. Liitolla on tällä hetkellä hiukan alle 35 000 jäsentä, joista 8-10 prosenttia on naisia. Vaikkakin naisten osuus on vielä vähäinen , tulee se kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, ennustaa Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.
Luottamuselimissä, kuten hallituksessa naisia on jo yli 40% eli yhdeksästä hallituksen jäsenestä neljä on naisia: Helena Walldén, Hilkka Järvinen, Pia Nybäck, Ann Sjökvist-Salminen. Huippu-urheilijoina naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon ja naiset ovat tulossa kovaa kyytiä myös valmennuspuolelle. Tämän vuoden yhtenä pääteemoistamme panostaa tyttöjen ja naisten mukaan saamiseen. Vain tapahtumien, ulostulojen ja avoimemman viestinnän kautta voimme saada naiset ja tytöt kiinnostumaan lajistamme. Se on yksi syy, miksi Ampumaurheiluviikkoa vietämme. Päästä kokeilemaan itse ja voittaa pelko aseen pamahdukseen, siitä avautuu ampumaurheilu, kertoo Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.
Jatkossa liitto tulee voimakkaasti panostamaan tyttöjen ja naisten mukaan saamiseen seuratoimintaan. Ampumaurheilu sopii hienosti naisille. Ampumaurheilu on turvallista harrastaa, vaikka toista väitetäänkin ennakkoluuloisesti. Kokeilemisen kynnys ja ennakkoluulot aseita kohtaan ovat ne tekijät, jotka täytyy pystyä murtamaan. Kun ensi kerran on aseella ampunut, muuttuvat käsitykset helposti. Ampumakoulussa käydään aluksi turvallisuusasiat ja aseen käsittelyasiat läpi, jonka jälkeen mennään vasta itse ampumaharjoitukseen. Kun tietää kuinka aseen kanssa pitää toimia, niin turvallisuus astuu kuvaan, selvittää Aarrekivi. Ampumaurheiluliiton saamien tietojen mukaan naisten ampumakoulut ja -leirit eri puolilla Suomea ovat olleet tupaten täysiä. Viime vuoden hieno menestys paralympia- ja olympialaisissa on vaikuttanut selvästi positiivisesti lajin kiinnostuksen kasvuun. Uusia tulokkaita on ollut viime kautta selvästi enemmän, iloitsee Aarrekivi
Tasa-arvo on SAL:n perusarvo
Tasa-arvo on määritelty yhdeksi Ampumaurheiluliiton toiminnan perusarvoksi ja sen toteuttamiseen on kiinnitetty huomiota niin sukupuolten välisessä tasa-arvossa kuin kilpailutoiminnassa ja erityisliikunnassa. Tasa-arvo on toki paljon muutakin, mutta liitto on lähtenyt konkretiasta liikkeelle.
Naiset ja miehet voivat kilpailla yhdessä, yleisessä Y-sarjassa niin halutessaan. Naisilla on toki myös omat sarjansa, mutta nainen kilpailemassa Y-sarjassa eli ole olleenkaan harvinaista. 90-luvulla järjestettiin Grand Prix kilpailuja, joissa usein finaalissa olivat vastakkain nainen ja mies. Ja usein voiton korjasi nainen.
Valmennuspuolellakaan nainen ei ole outo näky Ampumaurheiluliitossa. Pirjo Peltola vastaa lajipäällikkönä tälläkin hetkellä kivääri- ja vammaisampumaurheilun valmennuksesta. Peltolan meriitteihin on kirjattu valtakunnallisia meriittejä, sillä hänet on valittu Suomen Valmentajien toimesta vuoden yksilölajien valmentajaksi vuonna 2002 ja vuonna 2004 vuoden naisvalmentajaksi. Aseen soveltuvuutta naisenkin käteen ovat todistaneet Euroopan ja Maailman mestaruuksiin haulikkolajeissa yltäneet Pia Nybäck, Satu Pusila ja Maarit Lepomäki. Ja vuoden 2002 MM-kilpailuissa Suomen ainoan kultamitalin toi naisten kiväärijoukkue. Huippu-urheilijoiden joukossa naisten osuus on jo lähes 50%, mutta harrastajien massasta naisten osuus on vielä valitettavasti vähemmistönä.
Vammaisampumaurheilu on osa SAL:n toimintaa
Toinen tasa-arvon kynnyskysymys on vammaisten urheilijoiden mukana olo harrastuksessa, kilpailuissa ja päätöksenteossa. Vammaisampujat voivat vammaluokasta riippuen kisata Ampumaurheiluliitossa yhdessä terveiden kanssa. Vammaisampumaurheilun puolella valmennustyötä teki aikoinaan monen vuoden ajan tulisieluinen Aulis Lampi, jonka työtä nyt jatkaa Pirjo Peltola.
SAL:n liittohallitus teki päätöksen 15.3.2005 kokouksessaan, että vammaisampumaurheilu integroidaan mukaan liiton normaalitoimintaan. Aluksi integrointi kohdistuu vammaisampumaurheilussa huippu-urheiluun ja ”maajoukkuetoimintaan”. Tavoitteena liitolla on saada vammaisampumaurheilijoiden valmennusolosuhteet ja – toiminta kuntoon, samalle tasolle kuin vammattomillakin. Yhdistämisestä on paljon synergiaetuja, koska voimme käyttää samoja paikkoja ja yhdistellä toimintoja. Pirjo Peltola vastaa vammaisampumaurheilijoiden valmennustyöstä ja sitten kun lähdetään kansainvälisille kilpailumatkoille, tulee mukaan vammaisampujien joukkueen johtajan rooliin Mervi Rajamäki.
Vammaisampumaurheilijoiden menestys on ollut Paralympialaisissa säännöllisesti hyvä ja ampumaurheilu kuuluukin Paralympiakomitean prioriteetti listalla kärkilajeihin. Menestyksen kruunasi Ateenassa 2004 Minna Leinonen voittamalla kultaa.
Olosuhteetkin kuuluvat tasa-arvoon
Ampumaurheiluliitto on voimakkaasti työskennellyt ampumarataolosuhteiden puolesta. Maaliskuussa ilmestynyt uusi Ampumarataopas antaa vastauksen kuinka ympäristöasioita ja ratoja tulisi hoitaa. Opas saa jatkoa kesän aikana ilmestyvästä Radan pitäjän käsikirjasta. Vammaisurheilijoiden tarpeet ovat seuroille haaste. Muutenkin olosuhteet ovat usein miehisen askeettisia ja kun naisten tulevat mukaan, niin luulen että ratojemme palveluja täytyy parantaa rutkasti. Olosuhteiden tasapuolistaminen on yksi osa tasa-arvon toteuttamista. Mikäli haluamme, että ampumaurheilusta ollaan kiinnostuneita, tulee olosuhteiden ja ratojen palveluiden parantua selvästi, muistuttaa Aarrekivi.
