Kategoria: Yleinen

Ampumaurheiluliitolle 710 000 euroa valtionapua

Urheiluasioista vastaava ministeri Carl Haglund on myöntänyt kuluvan vuoden valtionavustukset liikuntajärjestöille. Ampumaurheiluliitolle myönnettiin 710 000 euroa eli saman verran kuin edellisinä vuosina.

Liikuntajärjestöjen toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 40 082 000 eurolla. Avustusta sai 122 järjestöä. Ampumaurheiluliitto oli yksi niistä. Se sai lajiliitoista viime vuoden tapaan yhdenneksitoista eniten avustusta.

– Uusi liikuntalaki tulee voimaan tämän vuoden aikana, ja koska Valtion liikuntaneuvosto on tehnyt lukuisia kehittämisehdotuksia koskien liikuntajärjestöjen avustuspolitiikkaa ja avustusten valmistelutapaa, olen pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä valmistelemaan esityksen uudeksi liikuntajärjestöjen avustamisen valmistelumalliksi, ministeri Carl Haglund (r) sanoo.

– Työssä tulee muun muassa huomioida uuden liikuntalain mukaisten avustusperusteiden järjestökohtainen arviointitapa sekä päivittää hakuohje uuden liikuntalain mukaiseksi, Haglund täsmentää.

Lajiliitoista suurimman avustuksen eli 2 miljoonaa euroa sai Palloliitto. Suomen Voimisteluliitto Svoli sai 1 760 000, Työväen Urheiluliitto 1 585 000, Jääkiekkoliitto 1 375 000, Hiihtoliitto 1 070 000 ja Urheiluliitto 1 035 000 euroa. Liikuntajärjestö Valo sai 4 802 000 euroa, mikä oli suurin liikuntajärjestölle myönnetty avustus.

Uusia avustettavia järjestöjä ovat fitnessurheilujärjestö IFBB Finland ja Suomen Vapaaottelijat.

Lähde: OKM:n tiedote 24.2.

Liitteet

Osa lisenssikorteista tuplana

Osa lisenssin lunastaneista saa lisenssikorttinsa tuplana. Niitä ei ole maksettu kahteen kertaan, vaan teknisistä syistä ne ovat tulostuneet kaksi kertaa.

Syytä selvitellään. Pahoittelemme tapahtunutta!

Uudistunut Urheiluampuja-lehti on ilmestynyt

Vuoden ensimmäinen Urheiluampuja-lehti on ilmestynyt – ulkoasultaan uudistuneena.

Urheiluampujassa 1/2015 kerrotaan vilkkaasta huippu-urheiluvuodesta ja kuullaan muun muassa skeet-ampuja Marko Kemppaisen kuulumisia. Haastateltavina ovat myös Kotkan tarkat silmät eli Miikka Peltonen ja Kirsti Kaaro. Nuoret ampumaurheilijat Simo Partanen ja Matias Kiuru kertovat urheilun ja opiskelun yhdistämisestä.

Anni, Emma ja Vilma Kuutti ovat kolmostytöt, jotka nauttivat vauhdikkaasta lajista eli action airista Nokian Seudun Ampujissa. Seuraesittelyssä ovat Pieksämäen Seudun Ampujat ja Simpeleen Hahlo. Lehdessä on myös laaja juttu nykypäivän lakikoukeroista. Ja paljon muuta!

Urheiluampujan uudistuksen käytännön työstä on vastannut helsinkiläinen graafinen suunnittelija Erika Nieminen.

Lue lehden sähköinen versio täältä.

Tommi Takanen Kymenlaakson paras urheilija

Skeet-ampuja Tommi Takanen on valittu Kymenlaakson Vuoden urheilijaksi.

Skeet-ampuja Tommi Takanen palkittiin perjantaina Kymenlaakson urheilugaalassa maakunnan viime vuoden parhaana urheilijana.

Miehikkäläläinen Takanen, 25, ampui viime vuonna Arizonan maailmancupissa seitsemänneksi, ja Unkarin EM-kisoissa hän oli joukkuekisassa neljäs.

Gaala pidettiin Kouvolan kaupungintalossa, ja sitä isännöivät Kymenlaakson Liikunta ja Kymenlaakson Liitto.

Lue aiheesta lisää täältä.

Kouluttaudu ammattivalmentajaksi Kisakalliossa 2015-16

Syyskuussa 2015 käynnistyy valmentajan ammattitutkintoon (VAT) valmistava koulutus. Hae mukaan entistäkin paremmin työelämän ja valmennusosaamisen vaatimuksiin vastaavaan koulutukseen 31.3.2015 mennessä!

Seuraava näyttötutkintoon valmistava koulutus alkaa syyskuussa 2015.
Haku 31.3.2015 mennessä.

Koulutuksen tavoite ja tarkoitus

Valmentajan ammattitutkinto on näyttötutkintojärjestelmään kuuluva ammatillinen aikuiskoulutus. Työssä, muussa käytännön elämässä sekä koulutuksessa hankittu ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Kisakallion Urheiluopisto järjestää Valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta.

Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ja osaamista toimia urheiluseura valmentajana kansallisen tason kilpa- ja huippu-urheilussa, yksilö- ja joukkuelajien valmentajana, valmennuksen suunnittelu- ja koulutustehtävissä tai yrittäjänä pääasiassa liikunta-alan yhteisöissä. Valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös oman työn ohessa ja se valmistaa opiskelijaa tutkintotilaisuuksiin. Tutkinnon suorittajille laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja tutkinnon suorittamissuunnitelma. Tutkinnon voi suorittaa myös pelkkinä tutkintotilaisuuksina.

Kohderyhmä

Tutkinto on tarkoitettu valmennuksen parissa urheiluseuroissa työskenteleville jo valmennuskokemusta omaaville henkilöille. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutuvilta edellytetään työn tai harrastusten kautta saatua alan työkokemusta ja vähintään 2. tason lajiliiton valmentajakoulutusta tai muuta vastaavaa koulutusta ja osaamista. Liikunta-alan ohjaus- ja valmennuskokemus, työsuhde liittyen valmennukseen sekä alan työpaikka esim. urheiluseurassa katsotaan hakijalle eduksi. Lajiliiton suositus on edellytys koulutukseen pääsylle.

Työtehtävät

Tutkinto valmistaa opiskelijaa toimimaan ammattimaisesti valmennuksen tehtävissä seura, alue- ja liittotasolla.

Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella

Oppisopimus tehdään työnantajan ja oppisopimuskeskuksen välille. Oppisopimuksesta saa lisätietoa oman paikkakunnan oppisopimuskeskuksesta. Oppisopimusopiskelijan kustannuksista (valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet) vastaa oman paikkakunnan oppisopimuskeskus. Tutkintomaksun 58 e opiskelija maksaa itse.

Lue lisää koulutuksen sisällöistä ilmoittaudu mukaan!

Lisätiedot

Pulmu Puonti
Valmennuskeskuksen kehittämispäällikkö
Puh. 0400-672 500
pulmu.puonti@kisakallio.fi 

Jukka Hokka
Liikunnanopettaja
Puh. 040-4560691
jukka.hokka@kisakallio.fi 

Mari Heikkilä
Tutkinnon vastaava
Puh. 019-3151 229, 040-4560690
mari.heikkila@kisakallio.fi

 

Liitteet

Seuroille 550 000 euroa nuorten työllistämiseen

Liikunta-asioista vastaava ministeri Carl Haglund myönsi 46 seuralle valtionavustusta työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista. Hankkeilla työllistetään 47 työtöntä tai työttömyysuhan alla olevaa 16–29-vuotiasta nuorta. Työllistämisjaksot vaihtelevat 4-9 kuukauteen.

Pääsääntöisesti työllistettävillä on liikunta-alan koulutus. Osa työllistämishankkeista sisältää seurojen yhteistyötä palkkauksessa kunnan, toisten seurojen tai yhdistysten kanssa.

– Nämä lähes 50 seuraa liikuttavat työllistämisen avulla satoja, jopa tuhansia lapsia ja nuoria, sekä lisäävät liikunnan harrastusmahdollisuuksia uusille osallistujille. Tällä puolen miljoonan euron työllistämistuella on laajaa vaikuttavuutta terveyden ja hyvinvoinnin suhteen, niin työllistettävien nuorten osalta kuin heidän tekemänsä työn kautta. Pystymme työllistämään liikunnan alalle vastavalmistuneita, jotka saavat tästä arvokasta työkokemusta. Muutaman seuran tavoitteena on saada työllistymisjakson jälkeen nuori työllistymään pysyvään työsuhteeseen, ministeri Carl Haglund kiittelee. 

Pisimmissä, yhdeksän kuukauden työllistämisjaksoissa on hankkeita, joissa tavoitteena on saada työllistettävä työllistymään pysyvään työsuhteeseen. Esityksessä 34 työllistettävällä on liikunta-alan koulutus. Työllistettävistä on miehiä 27 ja naisia 20. 

Myöntöjä harkittaessa on painotettu liikunta-alan koulutusta ja mahdollisimman pitkää työllistämisjaksoa. Lisäksi harkinnassa on painottunut kuntayhteistyö ja seurojen välinen yhteistyö, sekä työllistämisen alueellinen vaikuttavuus. Mahdollisuuksien mukaan on katsottu myös hakijaseuran alueen työttömyys/työllistymistilannetta. 

Myönnöt edustavat ainakin 17 eri lajia (cheerleading 1, golf 1, hiihto 1, jalkapallo 9, jääkiekko 2, koripallo 1, lentopallo 1, miekkailu 2, purjehdus 1, ratsastus 2, salibandy 3, taitoluistelu 2, vammaisurheilu 1, voimistelu/tanssi 2, uinti 1, yleisurheilu 2). 

Lisäksi myönnöissä on edustettuna 14 yleisseuraa, joilla on vähintään kahden tai useamman lajin valikoima toiminnassa. Myöntösummat vaihtelevat 4 500 euron ja 26 000 euron välillä. 

Työllistämistuella seuroilla on mahdollisuus työllistää työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia 16-29 -vuotiaita nuoria esimerkiksi ohjaus- ja valmennustyöhön, tapahtumajärjestelyihin, leiriohjaajaksi tai ottelu- ja kisatehtäviin. 

Vuodelle 2015 on valtion talousarviossa kertaluonteinen 550 000 euron määräraha seurojen työllistämistueksi. 

Myönnetyt avustukset (pdf) 

Lisätietoja: ylitarkastaja Sari Virta, OKM, p. 0295 3 30377 

Uusi ampumaratalaki ja aselain muutosesitys etenevät eduskunnassa

Ampumaratalaki ja ampuma-aselaki etenevät eduskunnassa. Ampumaurheiluliitto oli kutsuttu hallintovaliokunnan kuultavaksi helmikuun 11. päivänä. Alan järjestöjen kuulemistilaisuuksia oli myös päivää aiemmin.

Järjestöt esittävät lakien pikaista käsittelyä, ja sitä toivoo valmistelutyössä mukana ollut Ampumaurheiluliittokin. SAL:n toiminnanjohtajan Risto Aarrekiven sanoin, vielä tämän hallituskauden aikana.

– Jos näin ei tapahdu, työryhmän tekemä työ menee hukkaan, hän toteaa.

Lakiuudistusesitykset on valmisteltu merkittävän asiantuntijatyöryhmän toimesta, todetaan SAL:n kannanotossa. Valmistelussa ovat olleet mukana kaikki merkittävimmät alan järjestöt, ja lakiesitys on ollut lakia valmistelleen työryhmän yksimielinen esitys. Vallitsevan käytännön mukaisesti SAL:n liittohallitus osallistui lausunnon laatimiseen ja hyväksyi sen.

– SAL ei näe tarpeelliseksi tehdä muutoksia [ampuma-ase] lakiesitykseen, vaan puoltaa sen hyväksymistä.

SAL on jo vuosien ajan tehnyt systemaattista vaikuttamistyötä sekä poliitikkojen että virkamiesten (sisä- ja ympäristöministeriö) suuntaan ampumaratojen säilyttämiseksi ja kehittämisedellytysten luomiseksi. Osana tätä työtä liitto kutsuttiin mukaan ampumaratalain valmistelutyöryhmään, eli SAL on ollut mukana uuden lain kirjoitusprosessissa sen alusta alkaen.

SAL on myös kutsuttu lausunnonantajaksi ja kuultavaksi lain eri käsittelyvaiheissa. Ensimmäisen lausuntokierroksen järjesti sisäministeriö ja toisen nyt hallintovaliokunta. Molemmat lausunnot valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Ampumaharrastusfoorumin kanssa, ja kaikissa lausunnoissa on painotettu näitä asioita.

Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet toimisto, liittohallitus ja Ampumaharrastusfoorumin muut järjestöt sekä lisäksi asiantuntijana ESC:n lakityöryhmän jäsen Jorma Jussila. Hän myös katselmoi SAL:n lausunnon ennen sen jättämistä hallintovaliokunnalle.

Ampumaratalain osalta SAL toteaa, että lakimuutosta pidetään tärkeänä, vaikka ampumaratoihin ei ole liittynyt turvallisuusriskejä, päinvastoin. Muutos selkeyttäisi radan perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä viranomaisprosesseja ja yhtenäistäisi ampumaratojen sääntelyä. SAL on jo aiemmin esittänyt, että ampumaratoja koskevien lupien käsittelyssä ja pienten toiminnallisten muutosten käsittelyssä pyrittäisiin noudattamaan mahdollisimman matalan byrokratian tasoa samoin kuin hinnoittelultaan sen tulisi olla mahdollisimman kevyttä.

Lisäksi SAL esittää, että ampumaratojen turvaamiseksi ampumaratalaissa tulisi olla maininta ratojen luokittelusta liikuntapaikoiksi, joiden toimintaa määrittää myös liikuntalaki.

SAL on myös kiinnittänyt yhdessä Ampumaharrastusfoorumin kanssa huomiota kaavoitustoiminnan merkitykseen ampumaratojen toiminnan turvaamisessa, koska meluherkkien toimintojen salliminen ampumaratojen melualueelle on johtanut useissa tapauksissa tarpeettomiin riitoihin osapuolten kesken, ampumaratatoiminnan rajoittamisiin ja jopa ampumaratatoiminnan lopettamiseen.

SAL esitti myös, että ampumaratojen tulisi olla osa valtakunnallista liikuntapaikkaverkkoa.

Ampumaratalakiehdotuksessa ampumaradat jaetaan kolmeen luokkaan. SAL on esittänyt, että tämä jako sisällytettäisiin myös ympäristönsuojelulakiin tekeillä olevissa muutosehdotuksissa. Perusteena tälle on vähentää byrokratiaa niin sanottujen ”vähäisten ampumaratojen” osalta, ja ne voitaisiin saada normiohjaukseen ilman monimutkaista ympäristölupamenettelyä.

Lain valmisteluprosessin aikana Ampumaharrastusfoorumin edustajat päätyivät yhdessä ampumaratalakityöryhmän kanssa määrittelemään ”vähäisten ampumaratojen” laukaisumääräksi 10 000 laukausta vuodessa, jonka arvioitiin olevan korkein mahdollinen hyväksyttävissä oleva laukausmäärä matalan byrokratian radoille. Määrä kattaa nykyisistä ampumaradoista noin 380 rataa eli 54 prosenttia.

Kirjallista lausuntoa valmisteltaessa muutamat Ampumaharrastusfoorumin jäsenet pohtivat mahdollisuutta kasvattaa ”vähäisen ampumaradan” laukausmäärää ja sisällyttivät sen omiin lausuntoihinsa. Valiokuntakäsittelyn aikana laukausmäärä nousi esille ja lausunnonantotilaisuudessa myös SAL:n kantaa kysyttiin. Luonnollisestikin SAL kannattaa myös korkeamman laukaisumäärän kirjaamista asetukseen, mikäli se vain on mahdollista, SAL toteaa.