SAL:n Pohjois-Pohjanmaan aluekokous (kevätkokous) pidetään 14.3.2009 osoitteessa: Jäälinmaja Rantatie 10 90940 JÄÄLI. Ajo-ohje: www.jaalinmaja.fi
Seuroilla on mahdollisuus esittää aluejaostolle ehdokkaita kauden 2008 parhaaksi ampumaurheilijaksi. Ehdotukset perusteluineen 13.3.2009 mennessä sähköpostitse alueen sihteerille.
Sveitsiläinen Sius Ascor hoitaa ilma-aseiden EM-kilpailun tulospalvelun 21.-22. helmikuuta Tshekin Prahassa. Tulospalvelu toimii netissä.
Sius Ascorin tulospalvelusivut löydät osoitteesta http://results.sius.com/Championships.aspx.
– Jo on valot! olympiafinalisti Mira Nevansuu puuskahti virallisen harjoituksen jälkeen ilma-aseiden EM-kilpailussa Tshekin Prahassa perjantaina 20. helmikuuta.
– Näissä valoissa ampuminen kuluttaa erittäin paljon energiaa. Jokaiseen laukaukseen pitää pystyä keskittymään kunnolla ja suoritus on tehtävä oikealla rytmillä riittävän ripeästi. Suorituksen pitäisi olla viidessä sekunnissa ohi. Jos suoritus menee nappiin, niin osuma on kympissä, jos ei, osuma on kaukana kasissa.
Ampujille pimeässä peruskilpailuhallissa Mira Nevansuun suoritus venähtää herkästi liian pitkäksi.
– Puristan hulluna aseen perää enkä saa sormeani toimimaan. Toivottavasti maltan ottaa huonot suoritukset vaikka monta kertaa uusiksi peruskilpailussa, enkä päästä huonoja laukauksia lähtemään, hän kertoi.
– 380 pistettä on realistinen tavoite näissä oloissa.
EM-mitaleista kilpailee Mira Nevansuun lisäksi viisi muuta Pekingin olympiafinalistia. Olympiahopeamitalisti Venäjän Natalia Paderina ja olympiapronssimitalisti Georgian Nino Salukvadze sekä Valko-Venäjän Viktoria Chaika, Puolan Miroslawa Sagun Lewandowska ja Serbian Jasna Sekaric.
Kuortaneen Kunto edustava 23-vuotias Mira Nevansuu oli yksi parhaista suomalaisista olympialajien ampujista viime vuonna. Hän oli seitsemäs Pekingin olympialaisissa ja kuudes ilma-aseiden EM-kilpailuissa Sveitsissä. Lisäksi hän ampui neljänneksi maailmancupissa Münchenissä. Nevansuu starttasi neljä kertaa kansainvälisessä arvokilpailussa ja otti kolme finaalipaikkaa. Jokaisessa kisassa hän laukoi vähintään 382 pistettä 40 laukauksen peruskilpailussa.
Suomen Metsästysmuseo suunnittelee ja toteuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton 90-vuotisnäyttelyn. Näyttelyn nimi on ”Osuttiin sitä ennenkin – Puhtaita osumia hyvässä seurassa jo 90 vuotta”. Ensimmäisen kerran näyttely on esillä ilmaaseiden SM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 19.-22. maaliskuuta.
– Toteutamme näyttelyn yhteensä 12 roll upina, joten se on helppo siirtää ja pystyttää. Näyttelyn perustana ovat vanhat valokuvat, jotka olemme digitoineet Kantapuuhun (www.kantapuu.fi), toteaa Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila.
Näyttelyn käsikirjoituksen tekee Anne Tuomi. Hän innostui ampumaurheilusta, kun suoritti metsästystutkinnon puolisentoista vuotta sitten. Ampumaurheiluhistoriaan hän tutustui tutkiessaan ja luetteloidessaan Ampumaurheiluliiton historiallisia valokuvia. Kantapuusta löytyvät vanhat ampumakuvat kohdasta Kohdistettu haku asiasanalla ammunta tai asiasanalla ”Suomen Ampujainliitto” lainausmerkeillä ja valitsemalla Museolinkistä ”Suomen Metsästysmuseo”.
– Keskustelimme jo viime keväänä, että voisimme toteuttaa näyttelyn, jos suomalaisampujat menestyvät Pekingin olympialaisissa, Anne Tuomi kertoo.
Näyttely esittelee Ampumaurheilun historiaa MM- ja olympiamitalistien, pitkäaikaisten puheenjohtajien ja jopa presidenttien kuvilla. Parhaimmillaan kolme presidenttiä, Pehr Evind Svinhufvud, Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Kyösti Kallio, on ikuistettu yhteen valokuvaan ampumaurheilukilpailussa.
– Kilpailumenestyksen lisäksi kerromme esimerkiksi ampumaurheilun lajikehityksestä, naisten aseman muuttumisesta ja jäsenmäärän kehittymisestä, Tuomi sanoo.
Ampumaurheilu on hyvin esillä Suomen Metsästysmuseossa. Siellä on muun muassa Sako-sali, esittelee Suomen aseteollisuuden historiaa ja jossa on näytteillä Sakon, Tikan ja Valmetin tehtaiden tuotantoa koko 1900-luvun ajalta. Lisäksi siellä on Olavi Elon perikunnan lahjoittama kokoelma, jossa on Elon palkintoja ja kilpailuaseita.
Tutustu Suomen Metsästysmuseoon netissä osoitteessa www.metsastysmuseo.fi ja vierailemalla Riihimäellä Tehtaankatu 23:ssa.
– Haluamme, että toimintamme on arvostettua. Haluamme olla kansainvälisesti menestyvä lajiliitto. Haluamme, että toimintamme on innostavaa ja turvallista. Haluamme toimia nykyaikaisilla suorituspaikoilla, toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoi Ampumaurheiluliiton strategiset tavoitteet juhlavuoden avauksessa 23.-25. tammikuuta Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä.
90-vuotisjuhliaan viettävä Suomen Ampumaurheiluliitto uudisti strategiaansa viime vuonna. Strategiset tavoitteet kirkastuivat työn tuloksena.
– Meillä on monta kilpailuetua muihin lajeihin verrattuna. Ampumaurheilu on koko
elinkaaren kattava ja tasa-arvoinen harrastus. Ampumaurheilu on turvallista, vastuullista ja eettistä. Ampumaurheilijat ymmärtävät ympäristöasioita. Organisaatiomme on muutos- ja kehittämishaluinen. Lisäksi me menestymme kesäolympialaisissa. Mehän olemme ainut laji, joka on tuonut mitalin kaikista kolmesta kesäolympiakilpailusta 2000-luvulla, Risto Aarrekivi esitteli uutta strategiaa lajijaostojen, valiokuntien, alueiden ja hallituksen edustajille.
– Kilpailueduista huolimatta meillä on muutostarpeita. Meillä on tarve priorisoida
ja selkeyttää toimintaamme. Meidän on lisättävä ratojemme määrää ja parannettava useimpien ratojemme laatua. Seuratoimintakulttuuriamme
olisi hyvä monipuolistaa sekä valmennus- ja koulutusjärjestelmäämme pitäisi kehittää edelleen. Yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä voi ja pitää aina lisätä.
Ampumaurheiluliitto on määritellyt missiokseen edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjota onnistumisen edellytyksiä.
– Toimintasääntöjemme mukaan liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset ohjeet ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassamme edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa, Aarrekivi kertoi.
Strategiatyössään Ampumaurheiluliitto määritteli visionsa: Ampumaurheilu on arvostettu, kansainvälisesti menestyvä, innostava ja turvallinen urheilumuoto, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla.
– Jotta olisimme arvostettu, lajiemme parissa pitää työskennellä nykyistä enemmän koulutettuja valmentajia ja seuratoimijoita. Ampumakouluja pitäisi olla 150 hyvin toimivassa seurassa – niitä pitäisi olla ainakin yli sadan jäsenen seuroissa. Meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan lajiemme kansainvälisissä kattojärjestöissä saadaksemme arvokilpailuja Suomeen ja nostaaksemme siten
lajiemme arvostusta. Meidän on kehitettävä tulorakennettamme ja seurattava tiukasti menojamme. Yhteistyömme tärkeiden sidosryhmien kanssa on oltava kattavaa ja systemaattista. Viestintämme pitää olla hyvin toimivaa ja monimediallista sekä valtakunnallisesti että seura- ja aluetasolla.
Jotta ampumaurheilu menestyisi jatkossakin kansainvälisissä arvokilpailuissa, liiton toimijoiden pitäisi kasvattaa lisää sitoutuneita ja kansainvälisesti menestyviä huippu-urheilijoita ja tulevaisuuden lupauksia. Lisäksi Ampumaurheiluliiton on kyettävä kehittymään olympiakomitean ja paralympiakomitean järjestelmätukilajina.
– Valmentajakoulutusjärjestelmän kehittämistä pitää jatkaa. Tavoitteena on 300 ykköstason, 70 kakkostason ja 20 kolmostason valmentajaa, Risto Aarrekivi asetti haasteita.
– Seura-, alue-, tehoryhmä-, maajoukkue- ja olympiavalmennusjärjestelmiä on kehitettävä yhä toimivammiksi. Huippuammunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa on toteutettava edelleen yhteistyössä KIHUn ja valmennuskeskusten kanssa valmentautumisen parantamiseksi.
– Jotta toimintamme olisi nykyistä innostavampaa, jäsenmäärämme kasvun pitää jatkua. Tavoitteena on uusien sitoutuneiden harrastajien lisääminen sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneiden koulutettujen toimijoiden löytäminen oikeille paikoille organisaatiossamme, Risto Aarrekivi kuvaili strategiaa.
– Kilpailujärjestelmää pitää elvyttää seurajohteisesti – seurakilpailuista polku vie ensin aluetasolle ja sitten SM-kilpailuihin ja kansainväliselle tasolle. Kilpailijoiden lisäksi polku pitää tarjota myös seuratoimijoille; tuomareille, valmentajille ja seurajohtajille. Koko ampumaurheiluperheen yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä
on parannettava. Onneksi meillä on hyödynnettävissä menestyvien kansainvälisten tähtien vetovoima.
Tulevaisuudessakin ampumaurheilussa on kiinnitettävä nykyistäkin enemmän huomiota turvalliseen toimintaan. Ampumalajikohtaisesti on pidettävä ammunnan peruskoulutus, turvaohjeistus ja toimintatavat sellaisella tasolla, johon viranomaiset luottavat.
– Nykyaikaisten suorituspaikkojen saamiseksi, meidän on vaikutettava ampumaratalakiin substanssiosaamisellamme. Rataolosuhteiden parantamisohjelman eli AMPU-hankkeen kautta määrittelemme ratatoiminnoille selkeät luokitukset harrastamisen sekä ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen. Neljä rataa viidestä pitäisi olla luokiteltu ja ratoja pitäisi olla siellä, missä on kysyntää. Radat ja turva-alueet on huomioitava kaavoituksessa,
Risto Aarrekivi kertoi.
– Uusia innovaatioita syntyy ympäristöriskien välttämiseksi ja hyvien ratojen rakentamiseksi. Yhteistyössä liikuntapaikkahoitajakoulutusta järjestävien tahojen kanssa pitää pystyä rakentamaan ratamestarikoulutus.
Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan arvopohja rakentuu Reiluun Peliin
eli liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin sekä avoimuudelle, oikeudenmukaisuudelle, turvallisuudelle ja ympäristön huomioimiselle.
Jo 97 vuoden ajan ovat pohjoismaiset pääkaupunkien ampumajoukkueet kohdanneet kiväärein käydyssä ampumaottelussa. Kisa on järjestetty vuorotellen neljän vuoden välein. Tulevana kesänä kilpaillaan Tukholmassa ja 100-juotisjuhlakilpailut järjestetään Kööpenhaminassa vuonna 2012. Jaksotusta jouduttiin kahteen viimeiseen kilpailuun lyhentämään, jotta merkkivuonna päästään kisailemaan Tanskassa, jossa ensimmmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1912.
Helsinki oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 1919, joten suomalaisille tämäkin kilpailu on juhlakisa!
– Pääkaupunkiseudulta matkaa Tukholmassa 14.-15.8. pidettävään perinnekisaan 35 ampujan ja viiden huoltajan kokoinen joukkue. Seuralaisia on mukana sen verran, että koko ryhmämme suuruus on noin 50, kertoo Jorma Sipilä. Hän toimii Suomen kisaorganisaation (Helsingin seudun Ampumaurheilun Tuki r.y:n) puheenjohtajana.
Oslossa vuonna 2006 Helsinkiin voitettiin yksi joukkueiden kiertopalkinto; johtajien kisa. Helena Juppala voitti henkilökohtaisen pääkisan uudella kisaennätyksellä, joka ammutaan neljällä eri aseella, kullakin 15 laukausta makuulta. Muut kisat ovat 10 ls makuu, 3×10 ls ja järjestäjän valitsema kansallinen laji (yleensä pika-ammunta).
Matti Erkkilä
Laadukkaasta nuorisotyöstään tunnustuksen saaneita Nuori Suomi Sinettiseuroja on jo 500, kun tuoreimpana arvostettuun joukkoon on päässyt tamperelainen Salibandy Club Classic. Tähän mennessä seitsemän ampumaurheiluseuraa on ansainnut Nuori Suomi Sinetin. Nuoren Suomen ja 41 lajiliiton yhteistyössä valitsemissa Sinettiseuroissa liikkuu joka kolmas urheilevista suomalaislapsista.
Sinettiseurajärjestelmän tavoitteena on auttaa seuroja kehittämään lasten ja nuorten toimintaa. Sinettiseuroissa pidetään huolta jokaisesta lapsesta ja nuoresta, lahjakkaista ja vähemmän lahjakkaista. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään tarjoamaan heidän omat lähtökohtansa, motivaationsa ja tavoitteensa huomioivaa toimintaa. Kestävää laatua tukevat ja varmistavat säännöllisin väliajoin tehtävät auditoinnit. Sinettiseuroja valittaessa huomioidaan seuran eettiset arvot, toiminta ja koulutukset. Sinetti onkin arvostettu tunnustus, jonka haluaa yhä useampi seura.
– Sinettiseurojen määrässä on ollut kymmenen prosentin kasvutahti, ja Sinetin hakuprosesseja on menossa monissa seuroissa. Sinetti koetaan arvostuksen ja tunnustuksen osoituksena, se jämäköittää toimintaa ja auttaa laadun kehittämisessä, yhteyspäällikkö Eija Alaja Nuoresta Suomesta sanoo.
Ampumaurheilun sinettiseurat ovat Hämeenlinnan Ampumaseura (HlAS), Härmän Seudun Ampujat (HSA), Kankaanpään Ampujat (KaA), Mikkelin Ampujat (MA), Pieksämäen Seudun Ampujat (PiekSA), Siilinjärven Urheiluampujat (SiUra) ja Sodankylän Ampujat (SodA).
Lisätietoja: Nuori Suomi ja Ampumaurheiluliiton sinettiseurat
Tänä vuonna seuratoimintaa tuetaan poikkeuksellisen suurella summalla, kun veikkausvoittovaroista myönnetään tukea suoraan urheiluseuroille. Seurat voivat saada tukea joko päätoimisen työntekijän palkkaamiseen tai lasten ja nuorten tai aikuisliikunnan kehittämiseen.
Urheiluseurat voivat saada tukea päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Tähän tarkoitukseen tukea voi hakea vain tänä vuonna 15.3.2009 päättyvässä haussa. Päätoimisen palkkaamista suunnittelevan seuran tulisi ryhtyä kiireesti tekemään esivalmisteluja tuen hakemista varten. Liikkeelle kannattaa lähteä pohtimalla millaiseen toimenkuvaan työntekijää haetaan. Tukea voi hakea toimenkuvaan joka liittyy:
Tuella rahoitettavaa työtehtävää ei ole ollut seurassa 1.6.2008 jälkeen. Poikkeuksena tähän ovat työhallinnon tuilla palkatut määräaikaiset työntekijät ja toimenkuvat.
Muihin pohdittaviin asioihin kuuluu tietenkin rahoitus ja muu resursointi, sillä tuki kattaa vain osan työntekijän palkkakuluista. Rahoitusasioita on hyvä miettiä myös pitemmälle kuin kolmen vuoden tukiajalle, sillä pitkäjänteinen ja realistinen suunnitelma parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Palkkauspäätöksestä tulee olla jo hakuvaiheessa seuran hallituksen päätös sekä selkeä ja realistinen tavoite ja toimintasuunnitelma.
Nuori Suomi on jakanut jo useana vuonna seuroille tukea lasten- ja nuorten liikunnan kehittämiseen. 15.3. mennessä haettava uusi tuki korvaa ns. ”vanhan” seuratoiminnan kehittämistuen. Lasten- ja nuorten liikuntaan tarkoitettua tukea voi hakea vuosittain.
Tukea voi saada
· seuran kehittämiseen Sinettiseuraksi
· ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen Sinettiseuroille
· 6-12 -vuotiaiden harrastustoimintaan, joko lajitoiminnan tai liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen
· nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen 13–19 -vuotiaille
Urheiluseuroilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada tukea aikuisliikunnan järjestämiseen. Aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea ohjaajien osaamisen lisäämiseen, aikuisliikuntatoiminnan käynnistämiseen, kuntayhteistyöhön aikuisliikunnassa tai aikuisliikunnan starttiin. Tukea voi hakea useampana vuonna.
Tuen avulla halutaan löytää uusia toimivia ja paikallisia malleja aikuisliikunnan järjestämiseen urheiluseuroissa. Seurojen kannattaa etsiä myös yhteistyötahoja, sillä yhteistyö parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Mahdollisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, muut seurat tai paikalliset yritykset.
Mitä tahansa tukea seura hakeekaan, huolellisesti mietitty, realistinen ja pitkäjänteinen hakemus parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Hakuvaiheessa neuvoja voi kysyä omasta lajiliitosta sekä SLU-alueilta. SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto auttavat ja vastaavat myös kysymyksiin. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.seuratuki.fi.
Kaikkien tukimuotojen hakuaika alkaa 2.2. 2009 ja päättyy 15.3. 2009. Tukia haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy 2.2. alkaen osoitteesta www.seuratuki.fi. Päätoimisen palkkaamiseen tarkoitettua tukea voi hakea vain tänä keväänä. Lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea useampana vuonna.
Seuratoiminnan kehittämistuki on opetusministeriön myöntämää tukea joka rahoitetaan veikkausvoittovaroin. Tuen tavoitteena on vahvistaa seuratoimintaa, saada lisää liikkujia sekä lisätä nykyisten liikkujien tyytyväisyyttä seuran toimintaan.
Lisätietoa: www.seuratuki.fi
Ilma-aseiden AM-kisojen tulokset 7.-8.2.2009 Raumalta.
Sporttiklubin tutustumisleiri ampumaurheiluun järjestetään
7.-8. maaliskuuta 2009 Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Leiri alkaa lauantaina klo 10.00 ja päättyy sunnuntaina noin klo 15.00. Leirillä käydään monipuolisesti läpi ampumaurheiluun liittyviä harjoitteita, lajeja ja välineitä. Opetuksesta vastaavat Suomen Ampumaurheiluliiton maajoukkuevalmentajat Juha Hirvi, Tapio Säynevirta ja Pirjo Peltola. Leirillä on paikalla myös luokittelun asiantuntija Mervi Rajamäki.
Leiriläisten käytössä ovat myös tarvittavat välineet. Leirin ohjelman aikana on leirin puolesta yleisavustus. Mikäli leiriläinen tarvitsee henkilökohtaista avustusta, tulee mukana olla oma avustaja. Samaan aikaan Tanhuvaarassa leireilevät sekä paralympia- että olympialajien maajoukkueampujat, joiden harjoittelua on mahdollista seurata leirin aikana.
Osallistumismaksu
on 120 euroa, joka sisältää majoituksen täysihoidolla, opetuksen, ratavuokran, taulumaksut, leirivakuutuksen, välineet sekä uimahallin tai kuntosalin käytön. Sama hinta koskee henkilökohtaisia avustajia. Leiriläisten on hoidettava matkajärjestelynsä sekä matkoista aiheutuneet kustannukset itse.
Ilmoittautumiset
16.2. mennessä ja lisätiedot: Ampumaurheiluliitto, kehityspäällikkö Pirjo Peltola, puh. 040 591 5809, peltolapirjo@hotmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava leiriläisen ja avustajan nimi, molempien henkilötunnukset leirivakuutusta varten, yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, kuvaus vammasta, mahdollinen apuvälineen käyttö ja miten vamma/pitkäaikaissairaus näkyy liikkumisessa, avustuksen tarve, lupaus valo-/videokuvaamiseen ja muut sellaiset seikat, jotka ohjaajien on hyvä tietää. Leiriläisten valinnat tehdään hakemusten perusteella ilmoittautumisajan jälkeen.
Ohjelma
Lauantai 7.3.
10.00-13.00 Leiri-info, välineinfo ja leirin aloitus
12.30-13.00 Lounas
14.00-16.30 Leiri jatkuu
17.15 Päivällinen
Sunnuntai 8.3.
08.30 Aamupala
10.00-13.00 Leiri jatkuu
12.30-13.00 Lounas
13.00-15.00 Leiri jatkuu
15.00 Leirin päätös
Ilmoittautumiset 16.2. mennessä ja lisätiedot:
Ampumaurheiluliitto, Pirjo Peltola, puh. 040 591 5809, peltolapirjo@hotmail.com
