Aluejaosto on nimennyt alueelle uudet nuorisoryhmien vetäjät kivääri-, pistooli-, haulikko- ja riistamaalilajeihin.
Henrik Holmberg
Veli-Matti Matikainen
Mirka Kyyrönen
Ari Dufvelin
Cindy Dufvelin (kultahiput)
Markus Ahtiainen
Runar Lindholm (kultahiput)
Mikkelin Ampujat on rakentanut todella hienon Ampuma-Areenan Mikkelin Karkialammelle. Noin 70.000 eurolla ja talkootyöllä seura-aktiivit ovat kunnostaneet puolessa vuodessa 1200 neliön ampumaradan lakkautetun Savon Prikaatin Kuntotaloon. Ampuma-Areenassa on 40-paikkainen kiinteä ilma-aserata sekä liikkuvan maalin rata, kolme ilmaolympiapistoolirataa sekä siirrettävä 20-paikkainen ilma-aserata.
– Jonkinlainen helpotus on se, että olemme päässeet avajaisiin. Olemme saaneet tehtyä aikamoisen työmäärän kuudessa kuukaudessa. Olemme kirjanneet ylös 1760 talkootyötuntia, totesi Mikkelin Ampujien puheenjohtaja Markku Hertz Ampuma-Areenan kutsuvierasavajaisissa 8. lokakuuta.
– Seuratalkoiden arkea on se, että vaikka meillä on seurassa jäseniä noin 620, niin talkoisiin osallistuu aktiivisesti noin 20 ihmistä. Tämä kuvaa sitä, minkälaisella porukalla tätä on rakennettu.
MA juhlisti Ampuma-Areenan ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumista lokakuun alussa. Seura on jo suunnitellut toisen vaiheen, jonka aikana se rakentaa 6+3-paikkaisen 50 ja 25 metrin radan ilmastointeineen ja luotiloukkuineen sekä hankkii sähköiset taululaitteet.
– Tämän projektin koko budjetti on 150.000 euroa. Se on yksittäiselle ampumaurheiluseuralle aikamoinen potti eikä seura pysty järjestämään sitä ilman apuja. Onneksi EU tuli apuun ja olemme saaneet EU-rahoitusta pikkuisen alle puolet koko potista. EU-rahoitus perustuu jälkikäteiseen rahoitukseen eli seuran pitää ensin maksaa kaikki kulut ja se saa tilitysten jälkeen vähän alle puolet takaisin, Markku Hertz sanoi.
– Väliaikaisen rahoituksen järjestäminen ja toisen puolikkaan hankkiminen on varsin työläs operaatio varsinkin tällaisina taloudellisina aikoina. Toistaiseksi olemme plussalla, kun meillä on muutama valtakunnallinen ja pääosin paikallisia yhteistyökumppaneita. Kakkosvaiheen rahoituksen järjestäminen on vielä vähän vaiheessa, mutta uskon sen järjestyvän aikanaan.
Käytännössä Markku Hertz on järjestänyt hankkeen rahoituksen. Rakennustyötä on johtanut Arto Suuronen. Kari Moilanen on talkoillut 410 tunnin edestä. Tämä vastaa 23 prosenttia kaikista ehdyistä talkootunneista. MA palkitsi Moilasen ilmakiväärillä avajaistilaisuudessa.
– Uskon, että jäsenmäärä lähentelee 900, Markku Hertz hahmotteli Mikkelin Ampujien tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän.
– Se mikä on tärkeintä, niin rata mahdollistaa meillä valmennus- ja koulutustoiminnan ihan toisella tasolla, mitä se on tähän asti ollut. Jo tähän asti Mikkelin Ampujat on pärjännyt alueellisissa ja valtakunnallisissa kilpailuissa erinomaisesti, mutta uskon, että tämän radan ja aktiivisen Kultahipputoiminnan myötä me tulemme löytämään ja kasvattamaan urheiluampujia toivon mukaan ihan maailmanmestaruus- ja olympiatasolle asti.
Faktalaatikko MA:n Ampuma-Areenasta
– Savon Prikaatin entinen varusvarasto
– pinta-ala 1200 neliömetriä
– 1760 talkootunnin urakka
– 1. vaiheen kustannukset 70.000 euroa
– 40 kiinteää ilma-aseratapaikka
– 20 ilmakiväärin 3-asentoratapaikkaa
– 20 liikuteltavaa ilma-aseratapaikkaa
– 3 ilmaolympiapistoolitaulua
– 1 liikkuvan maalin rata
– kahvio
Faktalaatikko Mikkelin Ampujista
– perustettu 1886
– ampumaurheilun erikoisseura 1949 alkaen
– Mikkelin vanhin urheiluseura
– runsaat 600 jäsentä
– luotilajien ampumakoulu 1975 alkaen
– haulikkolajien ampumakoulu 1987 alkaen
– Nuori Suomi Sinettiseura 1998 alkaen
– puheenjohtaja Markku Hertz
– nettisivut: www.mikkelinampujat.com
Karkialampisäätiö pelasti lakkautetun Savon Prikaatin Kuntotalon urheilulle vuoden 2009 alussa. Karkilampisäätiö osti Puolustusvoimilta 3600 neliömetrin Kuntotalon, jossa oli kunto- ja liikuntasali. Säätiö teki Mikkelin Ampujien kanssa hallinta- ja käyttöoikeussopimuksen kuntotalon 1200 neliön alakerrasta, jonne MA on rakentanut Ampuma-Areenansa.
Karkialampisäätiön jäseniä ovat Mikkelin Ampujat, Mikkelin Kilpa-Veikot, Tanhuvaaran Urheiluopiston Tanhuvaaran Palvelut Oy, SVUL:n Suur-Savon piiri sekä yksityishenkilöinä Olli Nepponen ja Markku Hertz. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Olli Nepponen, joka on Ampumaurheiluliiton hallituksen varapuheenjohtaja. Karkialampisäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea mikkeliläistä ja eteläsavolaista liikunnan harrastus- ja kilpailutoimintaa sekä lasten ja nuorten kasvatustoimintaa.
– Kun Savon Prikaati lopetettiin Mikkelistä, Puolustusvoimat perusti Maavoimien esikunnan ja sijoitti sen Mikkeliin. Maanvoimien esikunta ei tarvinnut Mikkelin varuskunnan Kuntotaloa, joten se ei tehnyt jatkosopimusta Kuntotalosta Senaatti-kiinteistön kanssa. Senaatti-kiinteistöhän omistaa Puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt, Markku Hertz kertoi Ampuma-Areenan historiaa.
– Mikkelin urheilupiirit alkoivat miettiä, miten tämä Kuntotalo saataisiin yleishyödylliseen urheilukäyttöön. Tätä ajatusta ajoi eteenpäin kansanedustaja Olli Nepponen. Noin vuosi sitten kaksi mikkeliläistä urheiluseuraa, Mikkelin Kilpa-Veikot ja Mikkelin Ampujat, päätti lähteä mukaan perustettavaan säätiöön. Säätiö osti Kuntotalon Senaatti-kiinteistöltä ja Mikkelin Ampujat teki hallinta- ja käyttöoikeussopimuksen tästä alakerrasta säätiön kanssa. Tällä hetkellä sopimus on kymmeneksi vuodeksi. Koska Mikkelin Ampujat on säätiön jäsen, niin tila on ampujien käytössä varmaan niin kauan kuin seura haluaa.
Ampumaurheiluliiton liittohallitus on myöntänyt järjestelyoikeuksia vuoden 2010 SM-kilpailuhin kokouksessaan 17. syyskuuta.
Liittohallitus myönsi seuraavat SM-kilpailut:
RIISTAMAALI
10m liikkuvan maalin PT, SM, kaikki sarjat, 30.1.2010, K-64, Kangasala
10m liikkuva maalin SM, ikämiehet, 20.-21.2.2010, KAMS, Kuopio
10m liikkuva maalin SM, Y, N ja nuoret, 18.-21.3.2010, LAS, Vierumäki
KIVÄÄRI JA PISTOOLI
Ilmakiväärin ja – pistoolin joukkue SM, kaikki sarjat, 13.-14.2.2010, HlAS, Hämeenlinna
Ilmaolympiapistoolin SM, kaikki sarjat, 5.-7.3.2010, P-HA, Tampere
Ilmakiväärin ja -pistoolin SM, kaikki sarjat, 18.-21.3.2010, LAS, Vierumäki
10m ilmakivääri 3×20 ls., SM, Y, N, Y50, Y20, Y16, 27.-28.3.2010, MA, Mikkeli
50m kiväärilajien SM, Y ja N, 10.-11.7.2010, MA, Mikkeli
50m kiväärilajien SM, nuoret, 17.-18.7.2010, MA, Mikkeli
50m kiväärilajien SM, ikämiehet ja naiset, 31.7.-1.8.2010, JA, Joensuu
Kilpailut on päivitetty Kilpailukalenteriin. Kisajärjestäjien voivat helposti tehdä kilpailukutsun nettilomakkeella.
Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on siirtänyt pistooli- ja kiväärilajien maailmancupin kilpailun Intiasta Australiaan. Maailmancup piti järjestää Intian New Delhissä 19.-28.3.2010. Kisa järjestetään Australian Sydneyssä 20.-28. maaliskuuta.
Australialaiset järjestävät kisan vuoden 2000 olympialaisten ampumaradoilla. Samoilla radoilla kilpailtiin maailmancup 2007.
Patruunanvalmistajat CCI, Federal, Winchester ja Hornady sekä asevalmistajat Remington ja Magnum Research ovat ilmoittaneet, että 17 HMR kaliiperin patruunaa ei saa käyttää eikä ampua itselataavassa ("puoliautomaattisessa") aseessa. Valmistajat eivät erittele, mitä voi tapahtua ja miksi, mutta varoittavat, että "seurauksena voi olla vakavaa vahinkoa terveydelle ja omaisuudelle".
Valmistajat ilmoittavat, että ampuminen on täysin turvallista kunnossa olevassa pulttilukkokiväärissä, revolverissa ja taittopiippuisessa kertalaukausaseessa.
Valmistajat eivät kerro tarkalleen varoituksen syytä. Eräs mahdollisuus saattaa liittyä reunanallisen patruunan paineenmuodostuksen aikakäyrään ja itselataavan lukon syklinopeuteen. Hylsy saattaa tulla ulos patruunapesästä, kun sen sisällä on vielä liian paljon painetta.
Tärkeintä on noudattaa ohjetta. Ei varoitusta ole huvikseen tehty. "Safety first", niin kuin valmistaja sanoo. Seuraavasta linkistä voi lukea maailman suurimman asevalmistajan varoituksen ja takaisinkutsun.
http://www.remington.com/safety/17_HMR_Ammo_notice/default.asp
17 HMR on Hornady Manufacturing Companyn v. 2002 kehittämä 17 kaliiperin reunanallinen (rimfire) patruuna. Se on kehitetty 22 WMR:stä kaulaa supistamalla ("alasnekkaamalla"). Luodin lähtönopeus on jopa 777 m/s. Sen lentorata on suorempi kuin 22 LR:n tai 22 WMR:n, mutta luodin keveys (1,1 – 1,3 g) asettaa omat rajoituksensa. Se ei ole Suomessa laillinen metsästyksen 1-luokkaan (metsästysasetus 16.2.1 §), missä luodin painoksi asetetaan vähintään 2,5 grammaa.
Pekka Suuronen
Antti Puhakka ampui 16:nneksi 300 metrin vakiokiväärin Lapua Eurooppa -cupin finaalissa Tshekin Pilsenissä sunnuntaina 27. syyskuuta. Puhakka laukoi 574 pistettä vakiokiväärin asentokilpailussa. Lapua Eurooppa –cupin finaali oli erittäin tasainen kilpailu, kun neljä ensimmäistä tähtäsi 584 pistettä. Kaksi parasta, Ruotsin Stefan Alesved ja Tanskan Rene Kristiansen ampuivat lisäksi 23 sisäkymppiä. Alesved voitti viimeisten sarjojen vertailun 98-97.
Kotkan Ampumaseuraa edustava 29-vuotias Antti Puhakka keräsi vakiokiväärin asentokilpailussa 574 (makuu 198 + pysty 184 + polvi 192) pistettä. Kuten eilen 300 kiväärin täysottelussakin, hän oli makuuasennon jälkeen tasapisteissä voittajan kanssa. Puhakka hävisi kärkiampujille yhteensä 10 pistettä pysty- ja polviasennossa.
– Eipä kisasta mitään ihmeempää mieleen jäänyt. Tasaisen vaisua oli molempina päivinä. Seuraavalla kerran paremmin, kouvolalainen Puhakka totesi.
Puhakka ampui 300 metrin kiväärin Lapua Eurooppa –cupin finaalissa lähes pisteelleen samat tulokset kuin EM-kisassa Kroatian Osijekissa heinäkuun lopulla. Pilsenissä hän keräsi 300 metrin kiväärin täysottelussa 1153 (Osijekissa 1151) ja vakiokiväärin asentokilpailussa 574 (myös Osijekissa 574) pistettä. EC-finaalissa hän oli molemmissa lajeissaan 16:s.
300 metrin kiväärilajien Lapua Eurooppa -cup, Pilsen, Tshekki 26.-27.9.2009.
300 metrin vakiokivääri, 3×20 ls, miehet: 1) Stefan Alesved Ruotsi 584 / 23 sisäkymppiä / 98 pistettä viimeisessä sarjassa (makuu 198 + pysty 189 + polvi 197), 2) Rene Kristiansen Tanska 584 / 23 / 97 (198 + 191 + 195), 3) Vebjörn Berg Norja 584 / 19 (197 + 190 + 197), 4) Marcel Bürge Sveitsi 584 / 18 (199 + 191 + 194), 5) Valerian Sauveplane Ranska 580 (197 + 189 + 194), …16) Antti Puhakka Suomi 574 (198 + 184 + 192).
Antti Puhakka ampui 16:nneksi 300 metrin kiväärin Lapua Eurooppa -cupin finaalissa Tshekin Pilsenissä lauantaina 26. syyskuuta. Puhakka laukoi 1153 pistettä 300 metrin kiväärin 3×40 laukauksen täysottelussa. Lapua Eurooppa -cupin finaalin voitti Ranskan Valerian Sauveplane 1169 pisteellä. Myös toiseksi sijoittunut Sveitsin Marcel Bürge tähtäsi 1169 pistettä. Sauveplane otti voiton sisäkymppivertailulla 49-42.
29-vuotias ranskalainen Valerian Sauveplane osaa kaikki kiväärilajit 10 metrin ilmakivääristä 300 metrin kivääriin. Hän ampui pienoiskiväärin makuuasennon kilpailussa kuudenneksi ja pienoiskiväärin 3×40 laukauksen kilpailussa seitsemänneksi Pekingin olympialaisissa 2008. Pienoiskiväärin makuuasennon kilpailussa hän tähtäsi EM-pronssia Kroatian Osijekissa heinäkuun lopulla.
Antti Puhakka ampui makuuasennosta hyvin 398 pistettä 300 kiväärin täysottelun Lapua Eurooppa –cupin finaalissa. Hänen sarjansa olivat 100, 99, 99 ja 100 pistettä. Pystystä hän laukoi 371 (93 + 91 + 95 +92) ja polvelta 384 (97 + 97 + 95 + 95) pistettä.
– Hieno keli, mutta kylmä. Antilla oli muutama huono lataus pystystä ja polvelta. Ihan ok tekemistä, mutta vähän lisää terävyyttä ja aggressiivisuutta olisi saanut olla, arvioi Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi.
Puhakka tähtäsi 1151 pistettä ja oli 20:s 300 metrin kiväärin täysottelun EM-kisassa Kroatian Osijekissa heinäkuussa. Vakiokiväärin 3×20 laukauksen asentokilpailun EM-kisassa hän ampui 574 pistettä ja 19:s. Puhakka kilpailee vakiokiväärin asentokilpailun Eurooppa-cupin finaalissa huomenna sunnuntaina.
300 metrin kiväärilajien Lapua Eurooppa -cup, Pilsen, Tshekki 26.-27.9.2009.
300 metrin kivääri, 3×40 ls, miehet: 1) Valerian Sauveplane Ranska 1169 / 49 sisäkymppiä (398 + 378 + 393), 2) Marcel Bürge Sveitsi 1169 / 42 (399 + 379 + 391), 3) Marco Müller Sveitsi 1168 (399 + 386 + 383), …16) Antti Puhakka Suomi 1153 (398 + 371 + 384).
Täydelliset tulokset liitteenä.
Jukka Mikkonen tähtäsi ilmakiväärillä kolmanneksi vammaisampujien maailmancupissa Alicantessa Espanjassa lauantaina 19. syyskuuta. Haapajärven Ampumaseuraa edustava Mikkonen ampui 701,0 (598+103,0) pistettä. Maailmancupin voitti Ruotsin Viktoria Wedin hienolla tuloksella 705,6 (600+105,6) pistettä.
– Ei kai se ihan sattumaa ole, kun toisen kerran tällä kaudella pääsin isossa kisassa pokkaamaan, Jukka Mikkonen kommentoi kolmatta sijaansa.
29-vuotias haapajärvinen Mikkonen laukoi pienoiskiväärillä PM-pronssia heinäkuussa Nästvedissä Tanskassa.
– Olosuhteet Alicantessa olivat muutoin hyvät, mutta ilma-aseradalla oli niin voimakas ilmastointi, että starttinumerot läpättivät puhurissa. Ilmastointi kuivatti joidenkin kilpailijoiden silmiä. Jukalla oli käytössä näköfysiologi Juha Päällysahon suosittelemat silmätipat eikä hänellä ollut ongelmia, totesi Ampumaurheiluliiton vammaisampumaurheilun kehityspäällikkö Pirjo Peltola.
Vammaisampujien maailmancup, Alicante, Espanja, 19.9.2009.
Ilmakivääri, R5, SH2, (liikuntavammaiset, makuu), 60 ls + 10 ls:n finaali: 1) Viktoria Wedin Ruotsi 705,6 (600+105,6), 2) Ataollah Zarei Iran 703,5 (599+104,5), 3) Jukka Mikkonen 701,0 (598+103,0), 4) Johann Windhofer Itävalta 697,8 (596+101,8), 5) Izaskun Zarondona Espanja 697,1 (594+103,1), 6) Humberto Linares Venezuela 696,6 (597+99,6), 7) Sofie Källhus Ruotsi 695,6 (594+101,6), 8) Emilio Alacios Espanja 692,6 (591+101,6).
Pistooli-, kivääri- ja haulikkolajien nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailu ammutaan Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa ja Hollolan Hälvälässä 25.-29.8.2010.
Nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Edellinen PM-kisa oli Ruotsin Göteborgissa 2008. Katso edellisten PM-kilpailujen juttu: "Tiia Törmälä ampui kaksi nuorten PM-kultaa ja yhden PM-hopean, Suomelle 7 voittoa"
Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevat aselain muutosesitykset eivät sisäasiainministeri Anne Holmlundin mukaan vaaranna suomalaista metsästyskulttuuria, sisäasiainministeriö tiedotti keskiviikkona 16. syyskuuta. Tiedotteen mukaan metsästäjiä koskevat muutokset liittyvät hankkimisluvan alaikärajan nostamiseen 18 vuoteen sekä loukku- tai luolapyyntiaseen tarkempaan määrittelyyn. Lisäksi metsästäjiä koskisivat samat luvanhakijan ja -haltijan henkilökohtaisen soveltuvuuden arviointia ja valvontaa koskevat säännökset kuin muitakin.
– Alaikäiset voivat jatkossakin aloittaa metsästysharrastuksen 15 vuotta täytettyään hankkimalla rinnakkaisluvan huoltajan omistamaan aseeseen. Tämä on tänäkin päivänä se tavanomainen tapa, jolla metsästys aloitetaan. Tilastojen mukaan rinnakkaislupia on alle 18-vuotiailla enemmän kuin hallussapitolupia, painottaa Holmlund. Alle 18-vuotiailla on noin 4 860 hallussapitolupaa ja 6 650 rinnakkaislupaa.
Eduskunnassa käsittelyssä olevassa aselain muutosesityksessä todetaan, että huoltajien suostumuksella lupa haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin tai yhdistelmäaseeseen voidaan antaa metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista taikka ampumaurheilua ja -harrastusta varten myös 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka muuten täyttää luvan saajaa koskevat edellytykset.
– Jos alaikäinen haluaa aloittaa metsästysharrastuksen eikä kenelläkään hänen lähipiiriinsä kuuluvalla ole asetta, vanhemmalle tai huoltajalle voidaan myöntää aseen hallussapitolupa lapsen harrastuksen perusteella, Holmlund toteaa. Joissakin aselain muutosesityksen ympärillä käydyissä keskusteluissa on virheellisesti todettu, että tällaisissa tapauksissa lapsen harrastustoiminta olisi mahdotonta.
Aselain muutosesityksessä todetaan, että hallussapitolupa voidaan antaa 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneen, luvanhaltijan huollettavana olevan henkilön hallussa pidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin tai yhdistelmäaseen säilyttämistä ja kuljettamista varten.
Metsästysaseen hankkimisluvan alaikärajan nosto 18 vuoteen liittyy EU:n asedirektiivin täytäntöönpanoon. Suomen ehdoton kanta asedirektiivin muutosta valmisteltaessa oli, että alle 18-vuotiaiden itsenäinen metsästysmahdollisuus tulee säilyttää.
– Asedirektiivin vaatimukset pitää laittaa täytäntöön myös Suomessa. Jotkut metsästyksen harrastajat ovat esittäneet, että alaikäinen voisi hankkia metsästysaseen muulla tavalla kuin ostamalla eli esimerkiksi vanhemman lahjoittamana tai perimällä. Asedirektiivi mahdollistaa tällaisen lainsäädännön, mutta se johtaisi keinotekoisiin järjestelyihin.
– Rinnakkaislupajärjestelmä turvaa alaikäisten metsästyksen harjoittamisen. Se on selkeä järjestelmä ja korostaa vanhempien vastuuta alaikäisen harrastustoiminnan ohjauksessa ja valvonnassa, Holmlund painottaa.
Lisää tietoa aselain muutosesityksistä löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/aselaki
Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari, (09) 1604 2802, erityisavustaja Kristiina Kokko, 050 342 3654, projektipäällikkö Mika Lehtonen, (09) 1604 2353, hallitusneuvos Jouni Laiho, (09) 1604 2849
Sisäasiainministeriön tiedote 16.9.2009.
