Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi Satu Mäkelä-Nummelan Vuoden ampujana 90-vuotisjuhlassaan Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä lauantaina 31. lokakuuta. Vuoden 2009 aikana Satu Mäkelä-Nummela ampui trapin MM-pronssia, sivusi peruskilpailun ME-tulosta 74 kiekkoa ja teki uuden finaalin SE-tuloksen 95 (72+23) kiekkoa.

Ampumaurheiluliitto palkitsi Vuoden valmentajana riistamaalilajien valmentajana toimivan Ville Häyrisen, joka edustaa Luhangan Ampujia. Suomalaiset ovat menestyneet mainiosti liikkuvan maalin MM- ja EM-kilpailussa tänäkin vuonna. Liikkuvan maalin ampujat voittivat yhdeksän hopeaa ja yhden pronssin liikkuvan maalin MM-kilpailussa Suomen Urheiluopistossa elokuun lopussa. Vuoden nuori ampuja on Lounais-Hämeen Ampujien 20-vuotias Vesa Pietarila, joka ampui neljänneksi skeetin MM-kilpailussa ennätyksellään 120 kiekkoa elokuun puolivälissä Mariborissa Sloveniassa. Vuoden yllättäjä on Raseborg Skyttaren Staffan Holmström, joka voitti MM-hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin sekajuoksuissa Suomen Urheiluopistolla. Huippuampujien cupkilpailun voitti Raseborg Skyttaren Krister Holmberg.

– Kyllähän se kannustaa, kun oma työ huomioidaan, Satu Mäkelä-Nummela kommentoi valintaansa Vuoden ampujaksi toisen kerran peräkkäin.

Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava 39-vuotias Satu Mäkelä-Nummela pystyi ampumaan hyvän kauden olympiavoittoaan sulatellessaan. Hän paukutti MM-pronssia Slovenian Mariborissa 11. elokuuta olympiavoiton vuosipäivänä. MM-kisassa hän sivusi peruskilpailun ME-tulosta 74 kiekkoa. Kotimaisen kauden päätteeksi hän ampui trapin finaalin SE-tuloksen 95 (72+23) kiekkoa Superfinaalissa Hollolan Hälvälässä 5. syyskuuta.

– Tämä vuosihan meni ihan huipusti. Olisi voinut ajatella, että viime vuoden jälkeen joudun menemään pohjia myöten. Kauden tulostavoitteeni oli 72 kiekkoa, mikä ylittyi kirkkaasti, ja tänäkin vuonna hyvä tulos osui kauden tärkeimpään kisaan. MM-pronssi on minulle kova saavutus. MM-kisat ovat arvoasteikossa heti olympialaisten jälkeen. Aivan loistava vuosi. Hyvä ponnistaa ensi vuoteen, orimattilalainen Mäkelä-Nummela summasi kauttaan.

Satu Mäkelä-Nummela on ainoa suomalaisurheilija, jonka nimissä on olympialajin voimassa oleva maailmanennätys. Hän on vasta kuudes ampuja, joka on onnistunut ampumaan ME-tuloksen olympialajissa. Aiemmat olympialajien ME-ampujat ovat Esa Kervinen (pienoiskiväärin makuu, 598 pistettä, vuonna 1970), Ralf Westerlund (ilmakivääri, 594, 1985), Tapio Säynevirta (ilmakiväärin finaali, 699,1, 1988), Paavo Palokangas (vapaapistooli, 577, 1979) ja Satu Pusila (trapin finaali, 95 kiekkoa, 1998).

– En edes unelmoinut ME-tuloksesta ennen kauden alkua. 72 kiekkoakin oli kova tulostavoite. Mutta kun ammunta osui kohdalleen, niin se vain meni. 74 kiekon ME-tuloksen sivuamista pidän todella hyvänä saavutuksena, kun se on niin pienestä kiinni. Siinä ei saanut karata kuin yksi kiekko. Yhdessä sarjassa saattaa helposti mennä ohi viisi kuusikin kiekkoa.

Satu Mäkelä-Nummela kilpailee trapin maailmancupfinaalissa Pekingissä sunnuntaina. Kisa on Suomen aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Maailmancupfinaalin myötä Satu Mäkelä-Nummela palaa Pekingin ampumaurheilukeskukseen ensimmäisen kerran olympiavoiton jälkeen.

– Mielenkiintoisinta olisi päästä käymään kisakylässä ja katsoa, miten systeemit ovat muuttuneet. En usko, että ampumaradalla mikään on muuttunut. Kivahan sinne on mennä katsomaan ja fiilistelemään. Viimeksi fiilistely jäi niin lyhyeksi, kun voiton jälkeen alkoi kauhea kieputus, hän totesi.

– Lähden ihan positiivisella mielellä kisaan, vaikka maailmancupfinaali on yleensä ollut minulle vaikea kisa ja olen ollut häntäpäässä.

Ampumaurheilijat alkavat kilvoitella olympiamaapaikoista jo ensi vuonna. Ensimmäiset paikat ovat jaossa Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien 50. MM-kilpailussa Saksan Münchenissä heinä-elokuun vaihteessa.

– MM-kisaan satsaan. Leireilen kuusi seitsemän viikkoa etelässä ennen ensimmäisiä maailmancupin kilpailuja (huhtikuun puolivälissä Pekingissä). Jos paikan saisi heti MM-kilpailusta, se helpottaisi omaa ammuntaa, Mäkelä-Nummela sanoo.

– Münchenin uudet haulikkoradat ovat aivan messevät paikat ampua. Jo viime keväänä siellä ammuttiin hurjan kovia tuloksia maailmancupissa (voittaja Venäjän Irina Laricheva 92=72+20), vaikka silloin taustat eivät vielä olleet kunnossa.

Ampumaurheiluliiton Vuoden ampujat
1965 Hannele Wirilander
1967 Simo Morri
1969 Kimmo Hovila
1970 Esa Kervinen
1974 Markus Remes
1975 Seppo Mäkinen
1976 Markus Remes
1977 Helvi Leppämäki
1978 Paavo Palokangas, Seppo Mäkinen ja Juha Rannikko
1979 Paavo Palokangas
1980 Mauri Röppänen
1981 Arto Vainio
1982 Sirpa Ylönen
1983 Matti Nummela
1984 Rauno Bies
1985 Ralf Westerlund
1986 Juha Hirvi
1987 Seppo Mäkinen
1988 Pirjo Peltola
1989 Jari Pälve
1990 Petri Eteläniemi
1991 Satu Pusila
1992 Juha Hirvi
1993 Satu Pusila
1994 Satu Pusila
1995 Riitta-Mari Murtoniemi
1996 Riitta-Mari Murtoniemi
1997 Janne Himanka
1998 Satu Pusila
1999 Pia Julin
2000 Juha Hirvi
2001 Marko Kemppainen
2002 Helena Juppala
2003 Krister Holmberg
2004 Marko Kemppainen
2005 Juha Hirvi
2006 Petri Savinainen
2007 Mira Nevansuu
2008 Satu Mäkelä-Nummela
2009 Satu Mäkelä-Nummela

Henri Häkkinen ampui kolmanneksi ilmakiväärin maailmancupfinaalissa Kiinan Wuxissa maanantaina 26. lokakuuta. Häkkinen tähtäsi 698,6 (595+103,6) pistettä. Maailmancupfinaalin voitti Kiinan Qinan Zhu 701,7 (598+103,7) pisteellä ja toiseksi sijoittui Unkarin Peter Sidi 700,5 (599+101,5) pisteellä.

Kiinan 24-vuotias Qinan Zhu on viime vuosien parhaita, ehkä paras ampuja miesten ilmakiväärissä. Hän on voittanut olympiakultaa 2004 Ateenassa ja olympiahopeaa 2008 Pekingissä. Lisäksi hän on tähdännyt MM-pronssia 2006 Kroatian Zagrebissa. Ilmakiväärin maailmancupfinaalin hän on voittanut kolme kertaa (2004, 2007 ja 2009). Hänen meriittilistallaan on yhdeksän ilmakiväärin maailmancupin voittoa, joista kaksi tänä vuonna.

60 laukauksen peruskilpailun jälkeen Unkarin Peter Sidi johti maailmancupfinaalia 599 pisteellään. Qinan Zhu oli toisena 598 pisteellä, Kiinan Yifei Cao kolmantena 596 pisteellä ja Henri Häkkinen neljäntenä 595 pisteellä. 10 laukauksen finaalissa Zhu nousi 103,7 pisteen sarjallaan ykköseksi ja Häkkinen 103,6 pisteen sarjallaan kolmanneksi. Sidi laukoi 101,5 pistettä. Kisan parhaan finaalisarjan 104,1 pistettä tähtäsi Intian Gagan Narang, joka sai peruskisassa kasaan vain 591 pistettä ja sijoittui lopulta kuudenneksi.

Häkkinen kilpaili koko finaalisarjan erittäin tasaisesti kolmannesta sijasta Caon kanssa. Kun Häkkinen tähtäsi viimeisellä laukauksellaan 10,8 pistettä ja Cao 10,2 pistettä, Häkkinen nousi kymmenyksellä Caon ohi.

– Peruskilpailu ja finaali olivat aika samanlaista ampumista. Tulokseen olen tyytyväinen, vaikka pari pistettä enemmänkin olisi voinut tulla, hollolalainen Häkkinen kommentoi uransa ensimmäistä palkintopallisijoitustaan maailmancupfinaalissa.

– Ammunta oli suurin piirtein samalla tasolla mitä viime aikojen harjoituksissakin.

Pekingin erittäin hienossa ampumaurheilukeskuksessa olympiapronssia 2008 voittanut Häkkinen kehui Wuxin urheilukeskuksen komeaksi paikaksi.

– Samaa tasoa Pekingin kanssa, joten asiat ovat kunnossa.

Joensuun Ampujia edustava 29-vuotias Henri Häkkinen on vasta seitsemäs suomalainen, joka on ampunut palkintopallisijoituksen maailmancupfinaalissa. Suomalaisten edellinen palkintopallisijoitus on vuodelta 2004, jolloin Maarit Lepomäki ampui toiseksi naisten skeetin ja Marko Kemppainen kolmanneksi miesten skeetin maailmancupfinaalissa. Suomalaisampujat ovat nousseet 14 kertaa palkintokorokkeelle maailmancupfinaaleissa. Suomalaisilla on 1 kultamitali, 8 hopeamitalia ja 5 pronssimitalia.

Suomalaismitalistit maailmancupfinaaleissa:

Kultamitalistit:

Satu Pusila, 1993, kaksoistrap

Hopeamitalistit:

Maarit Lepomäki, 2004, skeet

Marko Kemppainen, 2001, skeet

Satu Pusila, 1998, trap

Juha Hirvi, 1998, pienoiskivääri, 3×40 ls

Juha Hirvi, 1997, pienoiskivääri, 3×40 ls

Juha Hirvi, 1996, pienoiskivääri, makuu, 60 ls

Satu Pusila, 1994, kaksoistrap

Raimo Kauppila, 1993, kaksoistrap

Pronssimitalistit:

Henri Häkkinen, 2009, ilmakivääri 60 ls

Marko Kemppainen, 2004, skeet

Juha Hirvi, 1998, pienoiskivääri, makuu, 60 ls

Pasi Wedman, 1997, liikkuva maali, ilmakivääri, 60 ls

Juha Hirvi, 1994, pienoiskivääri, 3×40 ls

Maailmancupfinaalin mitalistit löytyvät ISSF:n nettisivuilta osoitteesta http://www.issf-shooting.org/results/historicalmedalwinners.ashx.

Kivääri- ja pistoolilajien maailmancupfinaali, Wuxi, Kiina, 26.-28.10.2009.

Ilmakivääri, 60 ls + 10 ls:n finaali, miehet: 1) Qinan Zhu Kiina 701,7 (598+103,7), 2) Peter Sidi Unkari 700,5 (599+101,5), 3) Henri Häkkinen Suomi 698,6 (595+103,6), 4) Yifei Cao Kiina 698,5 (596+102,5), 5) Vaclav Haman Tshekki 696,7 (595+101,7), 6) Gagan Narang Intia 695,1 (591+104,1), 7) Sergy Rikhter Israel 695,0 (592+103,0), 8) Vitali Bubnovich Valko-Venäjä 692,9 (593+99,9).

Yhteensä neljä suomalaista ampuu maailmancupfinaalissa tänä vuonna, kun paikan ovat Häkkisen lisäksi hankkineet Satu Mäkelä-Nummela naisten trapiin sekä Heikki Meriluoto ja Marko Kemppainen miesten skeetiin. Maailmancupfinaalissa 15 olympialajissa kilpailee lajista riippuen 10-12 maailman parasta. Haulikkolajien finaalit ammutaan Pekingissä 29.10.-3.11.

Mikkelin Ampujat on rakentanut todella hienon Ampuma-Areenan Mikkelin Karkialammelle. Noin 70.000 eurolla ja talkootyöllä seura-aktiivit ovat kunnostaneet puolessa vuodessa 1200 neliön ampumaradan lakkautetun Savon Prikaatin Kuntotaloon. Ampuma-Areenassa on 40-paikkainen kiinteä ilma-aserata sekä liikkuvan maalin rata, kolme ilmaolympiapistoolirataa sekä siirrettävä 20-paikkainen ilma-aserata.

– Jonkinlainen helpotus on se, että olemme päässeet avajaisiin. Olemme saaneet tehtyä aikamoisen työmäärän kuudessa kuukaudessa. Olemme kirjanneet ylös 1760 talkootyötuntia, totesi Mikkelin Ampujien puheenjohtaja Markku Hertz Ampuma-Areenan kutsuvierasavajaisissa 8. lokakuuta.

– Seuratalkoiden arkea on se, että vaikka meillä on seurassa jäseniä noin 620, niin talkoisiin osallistuu aktiivisesti noin 20 ihmistä. Tämä kuvaa sitä, minkälaisella porukalla tätä on rakennettu.

MA juhlisti Ampuma-Areenan ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumista lokakuun alussa. Seura on jo suunnitellut toisen vaiheen, jonka aikana se rakentaa 6+3-paikkaisen 50 ja 25 metrin radan ilmastointeineen ja luotiloukkuineen sekä hankkii sähköiset taululaitteet.

– Tämän projektin koko budjetti on 150.000 euroa. Se on yksittäiselle ampumaurheiluseuralle aikamoinen potti eikä seura pysty järjestämään sitä ilman apuja. Onneksi EU tuli apuun ja olemme saaneet EU-rahoitusta pikkuisen alle puolet koko potista. EU-rahoitus perustuu jälkikäteiseen rahoitukseen eli seuran pitää ensin maksaa kaikki kulut ja se saa tilitysten jälkeen vähän alle puolet takaisin, Markku Hertz sanoi.

– Väliaikaisen rahoituksen järjestäminen ja toisen puolikkaan hankkiminen on varsin työläs operaatio varsinkin tällaisina taloudellisina aikoina. Toistaiseksi olemme plussalla, kun meillä on muutama valtakunnallinen ja pääosin paikallisia yhteistyökumppaneita. Kakkosvaiheen rahoituksen järjestäminen on vielä vähän vaiheessa, mutta uskon sen järjestyvän aikanaan.

Käytännössä Markku Hertz on järjestänyt hankkeen rahoituksen. Rakennustyötä on johtanut Arto Suuronen. Kari Moilanen on talkoillut 410 tunnin edestä. Tämä vastaa 23 prosenttia kaikista ehdyistä talkootunneista. MA palkitsi Moilasen ilmakiväärillä avajaistilaisuudessa.

– Uskon, että jäsenmäärä lähentelee 900, Markku Hertz hahmotteli Mikkelin Ampujien tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän.

– Se mikä on tärkeintä, niin rata mahdollistaa meillä valmennus- ja koulutustoiminnan ihan toisella tasolla, mitä se on tähän asti ollut. Jo tähän asti Mikkelin Ampujat on pärjännyt alueellisissa ja valtakunnallisissa kilpailuissa erinomaisesti, mutta uskon, että tämän radan ja aktiivisen Kultahipputoiminnan myötä me tulemme löytämään ja kasvattamaan urheiluampujia toivon mukaan ihan maailmanmestaruus- ja olympiatasolle asti.

Faktalaatikko MA:n Ampuma-Areenasta
– Savon Prikaatin entinen varusvarasto
– pinta-ala 1200 neliömetriä
– 1760 talkootunnin urakka
– 1. vaiheen kustannukset 70.000 euroa
– 40 kiinteää ilma-aseratapaikka
– 20 ilmakiväärin 3-asentoratapaikkaa
– 20 liikuteltavaa ilma-aseratapaikkaa
– 3 ilmaolympiapistoolitaulua
– 1 liikkuvan maalin rata
– kahvio

Faktalaatikko Mikkelin Ampujista
– perustettu 1886
– ampumaurheilun erikoisseura 1949 alkaen
– Mikkelin vanhin urheiluseura
– runsaat 600 jäsentä
– luotilajien ampumakoulu 1975 alkaen
– haulikkolajien ampumakoulu 1987 alkaen
– Nuori Suomi Sinettiseura 1998 alkaen
– puheenjohtaja Markku Hertz
– nettisivut: www.mikkelinampujat.com

Karkialampisäätiö pelasti Kuntotalon urheilulle

Karkialampisäätiö pelasti lakkautetun Savon Prikaatin Kuntotalon urheilulle vuoden 2009 alussa. Karkilampisäätiö osti Puolustusvoimilta 3600 neliömetrin Kuntotalon, jossa oli kunto- ja liikuntasali. Säätiö teki Mikkelin Ampujien kanssa hallinta- ja käyttöoikeussopimuksen kuntotalon 1200 neliön alakerrasta, jonne MA on rakentanut Ampuma-Areenansa.

Karkialampisäätiön jäseniä ovat Mikkelin Ampujat, Mikkelin Kilpa-Veikot, Tanhuvaaran Urheiluopiston Tanhuvaaran Palvelut Oy, SVUL:n Suur-Savon piiri sekä yksityishenkilöinä Olli Nepponen ja Markku Hertz. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Olli Nepponen, joka on Ampumaurheiluliiton hallituksen varapuheenjohtaja. Karkialampisäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea mikkeliläistä ja eteläsavolaista liikunnan harrastus- ja kilpailutoimintaa sekä lasten ja nuorten kasvatustoimintaa.

– Kun Savon Prikaati lopetettiin Mikkelistä, Puolustusvoimat perusti Maavoimien esikunnan ja sijoitti sen Mikkeliin. Maanvoimien esikunta ei tarvinnut Mikkelin varuskunnan Kuntotaloa, joten se ei tehnyt jatkosopimusta Kuntotalosta Senaatti-kiinteistön kanssa. Senaatti-kiinteistöhän omistaa Puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt, Markku Hertz kertoi Ampuma-Areenan historiaa.

– Mikkelin urheilupiirit alkoivat miettiä, miten tämä Kuntotalo saataisiin yleishyödylliseen urheilukäyttöön. Tätä ajatusta ajoi eteenpäin kansanedustaja Olli Nepponen. Noin vuosi sitten kaksi mikkeliläistä urheiluseuraa, Mikkelin Kilpa-Veikot ja Mikkelin Ampujat, päätti lähteä mukaan perustettavaan säätiöön. Säätiö osti Kuntotalon Senaatti-kiinteistöltä ja Mikkelin Ampujat teki hallinta- ja käyttöoikeussopimuksen tästä alakerrasta säätiön kanssa. Tällä hetkellä sopimus on kymmeneksi vuodeksi. Koska Mikkelin Ampujat on säätiön jäsen, niin tila on ampujien käytössä varmaan niin kauan kuin seura haluaa.

Ampumaurheiluliiton liittohallitus on myöntänyt järjestelyoikeuksia vuoden 2010 SM-kilpailuhin kokouksessaan 17. syyskuuta.

Liittohallitus myönsi seuraavat SM-kilpailut:

RIISTAMAALI
10m liikkuvan maalin PT, SM, kaikki sarjat, 30.1.2010, K-64, Kangasala
10m liikkuva maalin SM, ikämiehet, 20.-21.2.2010, KAMS, Kuopio
10m liikkuva maalin SM, Y, N ja nuoret, 18.-21.3.2010, LAS, Vierumäki

KIVÄÄRI JA PISTOOLI
Ilmakiväärin ja – pistoolin joukkue SM, kaikki sarjat, 13.-14.2.2010, HlAS, Hämeenlinna
Ilmaolympiapistoolin SM, kaikki sarjat, 5.-7.3.2010, P-HA, Tampere
Ilmakiväärin ja -pistoolin SM, kaikki sarjat, 18.-21.3.2010, LAS, Vierumäki

10m ilmakivääri 3×20 ls., SM, Y, N, Y50, Y20, Y16, 27.-28.3.2010, MA, Mikkeli
50m kiväärilajien SM, Y ja N, 10.-11.7.2010, MA, Mikkeli
50m kiväärilajien SM, nuoret, 17.-18.7.2010, MA, Mikkeli

50m kiväärilajien SM, ikämiehet ja naiset, 31.7.-1.8.2010, JA, Joensuu

Kilpailut on päivitetty Kilpailukalenteriin. Kisajärjestäjien voivat helposti tehdä kilpailukutsun nettilomakkeella.

Neljä suomalaista ampuu maailmancupfinaalissa tänä vuonna, kun paikan ovat hankkineet Satu Mäkelä-Nummela naisten trapiin, Henri Häkkinen miesten ilmakivääriin sekä Heikki Meriluoto ja Marko Kemppainen miesten skeetiin. Maailmancupfinaalissa kilpailee 15 olympialajissa lajista riippuen 10-12 maailman parasta. Pistooli- ja kiväärilajien maailmancupfinaali on Kiinan Wuxissa 24.-29.10. Haulikkolajien finaalit ammutaan Pekingissä 29.10.-3.11.

Orimattilan Seudun Urheiluampujien 38-vuotias Satu Mäkelä-Nummela otti finaalipaikkansa voittaessaan trapin pronssia 89 (74+15) kiekolla haulikkolajien MM-kilpailussa Slovenian Mariborissa 11. elokuuta. Olympiavoittaja Mäkelä-Nummelan paukuttama peruskilpailun tulos 74 kiekkoa on lajin uusi maailmanennätys.

Joensuun Ampujia edustava 29-vuotias Henri Häkkinen otti finaalipaikkansa ammuttuaan kolmanneksi 697,6 (595+102,6) pisteellä ilmakiväärin maailmancupissa Italian Milanossa 23. toukokuuta. Olympiapronssimitalisti Häkkinen sai sijoituksestaan 8 pistettä ja tuloksestaan 10 pistettä. Hollolainen Häkkinen oli 18 pisteellään seitsemänneksi paras maailmancupeissa.

Siilinjärven Urheiluampujien 31-vuotias Heikki Meriluoto otti finaalipaikkansa ammuttuaan toiseksi skeetin maailmancupissa 146 (121+25) kiekolla Valko-Venäjän Minskissä 7.-8.6. Kuopiolainen Meriluoto sai sijoituksestaan 10 ja tuloksestaan 11 pistettä ja oli 21 pisteellään viidenneksi paras maailmancupissa.

Suomussalmen Urheiluampujien 33-vuotias Marko Kemppainen otti finaalipaikkansa ammuttuaan kolmanneksi 146 (122+24) kiekolla skeetin maailmancupissa Egyptin Kairossa 8.-9.5. Suomussalmelainen Kemppainen sai sijoituksestaan 8 ja tuloksestaan 12 pistettä. Vuoden 2004 olympialaisissa hopeaa voittanut Kemppainen oli 20 pisteellään seitsemänneksi paras maailmancupissa.

Maailmancupin finaaliin voi hankkia paikan maailmancupin kilpailuissa sekä MM-kilpailuissa ja olympialaisissa. Lisäksi maailmancupfinaalin voittaja palkitaan kultamitalin lisäksi osanotto-oikeudella seuraavaan maailmancupfinaaliin. Tänä vuonna haulikkolajien finaalissa kilpailee kauden MM-mitalistit, maailmancupien kahdeksan parasta ja viime vuoden finaalivoittaja. Tänä vuonna pistooli- ja kiväärilajien finaaleissa kilpailee vuoden 2008 olympiavoittaja, maailmancupien kahdeksan parasta ja viime vuoden finaalivoittaja.

Maailmancupeissa ampujat saavat pisteitä sijoituksensa ja peruskilpailun tuloksensa perusteella. Voittaja saa sijoituksestaan 15 pistettä, kakkonen 10, kolmonen 8, nelonen 5, viitonen 4 ja kahdeksas vielä yhden. ME-tuloksen sivuamisesta tai uudesta ME-tuloksesta saa 15 pistettä. Ampujan tuloksestaan saama pistemäärä määräytyy sen mukaan, miten monta pistettä hän jää ME-tuloksesta. Esimerkiksi Marko Kemppainen ampui maailmancupissa Kairossa 122 kiekkoa ja sai 12 pistettä, kun jäi 3 kiekkoa 125 kiekon ME-tuloksesta.

”Suomalaislajien” finalistit

Vuoden 2009 maailmancupfinaalien osanottajat lajeissa, joissa ampuu suomalaisia:

Naisten trap:

2009 MM-mitalistit: kultamitalisti Jessica Rossi Italia, hopeamitalisti Irina Laricheva Venäjä (joka on myös 2008 maailmancupfinaalin voittaja) ja pronssimitalisti Satu Mäkelä-Nummela Suomi.

2009 maailmancupin kahdeksan parasta: Daniela Del Din San Marino, Yingzi Liu Kiina, Daina Gudzineviciute Liettua, Xingyu Lu Kiina, Susanne Kiermayer Saksa, Alessandra Mezeiova Slovakia ja Zuzana Stefecekova Slovakia.

Miesten skeet:

2009 MM-mitalistit: kultamitalisti Vincent Hancock USA, hopeamitalisti Georgios Achilleos Kypros ja pronssimitalisti Ennio Falco Italia.

2008 maailmancupfinaalin voittaja: Tore Brovold Norja.

2009 maailmancupin kahdeksan parasta: Jan Sychra Tshekki, Mikola Milchev Ukraina, Anthony Terras Ranska, Valerio Luchini Italia, Heikki Meriluoto Suomi, Zaid Almutairi Kuwait, Marko Kemppainen Suomi ja Andrei Ineshin Viro.

Miesten ilmakivääri:

Pekingin olympialaisten voittaja Intian Abhinav Bindra.

2008 maailmancupfinaalin voittaja Intian Gagan Narang.

2009 maailmancupin kahdeksan parasta: Sergy Rikhter Israel, Peter Sidi Unkari, Qinan Zhu Kiina, Artur Aivazian Ukraina, Yifei Cao Kiina, Vaclav Haman Tshekki, Henri Häkkinen Suomi ja Vitali Bubnovich Valko-Venäjä.

Maailmancupfinaalin osanottajat löytyvät Kansaínvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) nettisivuilta osoitteesta http://www.issf-shooting.org/results/wcfqualification.ashx.

Suomalaisilla 13 mitalisijaa

Suomalaisampujat ovat nousseet 13 kertaa palkintokorokkeelle maailmancupfinaaleissa. Suomalaisilla on 1 kultamitali, 8 hopeamitalia ja 4 pronssimitalia.

Maailmancupfinaaleja on järjestetty olympialajeissa vuosittain 1988 alkaen. Finaalien kirkkain tähti on saksalainen olympiapistooliampuja Ralf Schumann, joka paukuttanut 13 kultamitalia, 2 hopeamitalia ja 3 pronssimitalia. Määrä on huikea, kun olympiapistoolin finaali on ammuttu 21 kertaa.

Suomalaismitalistit maailmancupfinaaleissa:

Kultamitalistit:
Satu Pusila, 1993, kaksoistrap

Hopeamitalistit:
Maarit Lepomäki, 2004, skeet
Marko Kemppainen, 2001, skeet
Satu Pusila, 1998, trap,
Juha Hirvi, 1998, pienoiskivääri, 3×40 ls
Juha Hirvi, 1997, pienoiskivääri, 3×40 ls
Juha Hirvi, 1996, pienoiskivääri, makuu, 60 ls
Satu Pusila, 1994, kaksoistrap
Raimo Kauppila, 1993, kaksoistrap

Pronssimitalistit:
Marko Kemppainen, 2004, skeet
Juha Hirvi, 1998, pienoiskivääri, makuu, 60 ls
Pasi Wedman, 1997, liikkuva maali, ilmakivääri, 60 ls
Juha Hirvi, 1994, pienoiskivääri, 3×40 ls

Maailmancupfinaalin mitalistit löytyvät ISSF:n nettisivuilta osoitteesta http://www.issf-shooting.org/results/historicalmedalwinners.ashx.

Tomi-Pekka Heikkilä ampui uusinnan jälkeen hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen poikien MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. 577 pistettä peruskilpailussa laukonut Heikkilä voitti uusinnassa Venäjän Mihail Azarenkon 19-18. MM-kultaa tähtäsi Unkarin Laszlo Boros hyvällä tuloksella 587 (294+293) pistettä. Venäjä voitti 1725 pisteellä joukkuekilpailun joukkueella Mihail Azarenko (577), Juri Dovgal (576) ja Aleksander Naumenko (572). Suomi laukoi MM-hopeaa joukkueella Tomi-Pekka Heikkilä (577), Sami Heikkilä (570) ja Mårten Westerlund (563).

Tomi-Pekka Heikkilän haastatteluvideon löydät täältä.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), pojat: 1) Laszlo Boros Unkari 587 (294+293), 2) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 577 / 19 (294+283), 3) Mihail Azarenko Venäjä 577 / 18 (294+283), 4) Juri Dovgal Venäjä 576 (289+287), …8) Sami Heikkilä Suomi 570 (283+287), 9) Mårten Westerlund Suomi 563 (291+272).

Krister Holmberg voitti hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. Holmberg ampui 590 pistettä MM-kilpailujen päätöslajissa. Vesa Saviahde laukoi 584 pistettä ja oli seitsemäs sekä Staffan Holmström 578 pistettä ja oli 16:s. MM-kultaa voitti Venäjän Maksim Stepanov, joka sivusi ME-tulosta 596 pistettä. MM-pronssia ampui 589 pisteellä Slovakia Peter Pelach, joka voitti jännittävässä uusinnassa Venäjän Dimitri Romanovin 57-55.

Venäjä voitti joukkuekilpailun 1768 pisteellä joukkueella Maksim Stepanov (596), Dimitri Romanov (589) ja Igor Kolesov (583). Suomi ampui hopeaa 1752 pisteellä joukkueella Krister Holmberg (590), Vesa Saviahde (584) ja Staffan Holmström (578). MM-pronssia laukoi Slovakia 1745 pisteellä.

Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg ampui pienoiskiväärillä 590 (298+292) pistettä normaalijuoksujen kilpailussa. 30 laukauksen hitaiden juoksujen jälkeen hän oli toisena ja piti sijoituksen 30 laukauksen nopeilla juoksuilla. Nopein juoksujen 20 ensimmäistä laukausta hän tähtäsi kymppiin, mutta viimeiset kymmenen olivat erityisen vaikeita ja niiden tuloksena oli 92 pistettä. 27:s osuma oli seiska ja 28:s osuma kasi.

– Tulokseeni olen suurin piirtein tyytyväinen. Tietysti tuossa nopeiden juoksujen lopussa olisi voinut tulla muutama piste lisää. Turhaan siihen tuli pari huonoa, mutta näin tällä kertaa – ihan hyvä tulos, inkoolainen Holmberg arvioi kisaansa.

– Viimeisellä kymmenellä laukauksella kävin kierroksilla. Ei siinä muuta ollut. Olin koko sarjan aika kovilla kierroksilla, mutta siinä lopussa en pystynyt enää hallitsemaan sitä. Olisi vain pitänyt lasketella sarja loppuun, mutta nyt en pystynyt siihen.

Normaalijuoksujen kilpailuissa nopeat juoksut ammutaan käännetyssä paremmuusjärjestyksessä, joten tämän päivän toiseksi viimeisenä ampujana kilpaillut Krister Holmberg tiesi kilvoittelevansa voitosta. Ammuttuaan hitailla juoksuilla 298 pistettä, hän tiesi olevansa lähellä voittoa.

– Tiesin tilanteen jollakin lailla, kun aloitin ampumaan nopeita juoksuja. Tällaisella hitaiden lähdöllä (298 pistettä) pitää päästä 590 pisteeseen tai vähän päälle, kun ampuu nopeita juoksuja normaalisti. 596 pisteeseen minulla ei olisi ollut saumoja tänään. Vaikka olisin ampunut viimeisen sarjan seiskan ja kasin kymppiin, tulos ei olisi riittänyt. Jos MM-kulta olisi jäänyt pinnasta tai kahdesta kiinni, olisi harmittanut, mutta nyt ei jää harmittamaan.

Krister Holmberg on ampunut pienoiskiväärin normaalijuoksujen SE-tulokseksi 596 pistettä kaksi vuotta sitten Kuopiossa. Hänen SE-tuloksensa on täsmälleen sama kuin Venäjän Nikolai Lapinin 1987 Lahdessa ja Maksim Stepanovin tänään Vierumäellä ampuma maailmanennätys. Ampumaurheilussa ME-tuloksia voi tehdä vain maanosien mestaruuskilpailuissa, maailmancupeissa, MM-kilpailuissa ja olympialaisissa.

Krister Holmberg ampui sekä pienois- että ilmakiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailut hyvin. Hän oli 580 pisteellä ilmakiväärin normaalijuoksujen peruskilpailun paras, mutta putosi neljän parhaan mitaliotteluissa neljänneksi. Molemmat sekajuoksut olivat tällä kertaa hänelle hankalia, kun hän oli ilmakiväärillä 11:s ja pienoiskiväärillä 12:s.

– Ammuntani on ollut vähän hakemista koko MM-kisan ajan. En oikein tiedä siihen syytä. Onneksi tänään kävi näin. Kaksi hyvää kisaa kuitenkin. Sekajuoksut olisivat voineet olla parempia, mutta ei sille enää mitään voi.

Krister Holmberg on urallaan voittanut kaikkiaan seitsemän henkilökohtaista MM-mitalia. Kaikkiaan suomalaiset ovat ampuneet kymmenen miesten sarjan MM-mitalia. Holmbergin lisäksi MM-mitalin ovat ottaneet Juha Rannikko kahdesti (pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kultaa 1978 ja MM-pronssia 1979) sekä Staffan Holmström, joka voitti pienoiskiväärin sekajuoksujen MM-hopeaa torstaina Vierumäellä.

– MM-mitalin voittaminen on aina hienoa ja ne ovat kaikki samanarvoisia, Holmberg arvioi MM-mitalejaan, joista ensimmäiset hän on voittanut jo 1994 Italian Milanossa.

– En tiedä, miten pitkään jatkan. Katsotaan, miten menee. Kun ei ole muutakaan tekemistä vapaa-aikana, niin kai vuoden ainakin vielä kilpailen tällä tasolla.

Liikkuvan maalin ampujilla on ensi vuonna kaksi arvokilpailua. Ilma-aseiden EM-kilpailu on maaliskuun alussa Norjan Merakerissa ja kaikkien Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien 50. MM-kilpailu Saksan Münchenissä heinä-elokuun vaihteessa.

MM-kilpailujen mitalitaulukon voitti ylivoimaisesti Venäjä, joka ampui 14 kultaa ja 6 pronssia. Ukraina oli yhtä selvä kakkonen 15 mitalilla (3 kultaa – 6 hopeaa – 6 pronssia). Mitalien määrällä mitattuna Suomi oli kisojen kolmanneksi paras maa 10 mitalillaan (0 – 9 – 1). Tällä kertaa mestaruus jäi suomalaisilta ottamatta.

– Kymmenen mitalia on tyydyttävä määrä, vaikka kaikki suomalaiset eivät ehkä päässeet aivan omalle tasolleen. Joukkuemitaleita olisi voinut olla enemmän ja miksei myös henkilökohtaisiakin. Taisimme vähän jännittää kotikisoja, arvioi Holmberg, joka toimii myös Ampumaurheiluliiton riistamaalijaoston puheenjohtajana.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut): 1) Maksim Stepanov Venäjä 596 sivuaa ME-tulosta (299+297), 2) Krister Holmberg Suomi 590 (298+292), 3) Peter Pelach Slovakia 589 / 19 / 18 / 20 uusinnassa pronssimitalista (295+294), 4) Dimitri Romanov Venäjä 589 / 19 / 18 / 18 (298+291), 5) Emil Andersson Ruotsi 588 (296+292), 6) Aleksander Zinenko Ukraina 585 (294+291), 7) Vesa Saviahde Suomi 584 (295+289), ..16) Staffan Holmström Suomi 578 (294+284).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu: 1) Venäjä 1768 (Maksim Stepanov 596, Dimitri Romanov 589, Igor Kolesov 583), 2) Suomi 1752 (Krister Holmberg 590, Vesa Saviahde 584, Staffan Holmström 578), 3) Slovakia 1745 (Peter Pelach 589, Peter Planovsky 582, Miroslav Jurco 574).

Krister Holmberg voitti hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. Holmberg ampui 590 pistettä. Vesa Saviahde laukoi 584 pistettä ja oli seitsemäs sekä Staffan Holmström 578 pistettä ja oli 16:s. MM-kultaa voitti Venäjän Maksim Stepanov, joka sivusi ME-tulosta 596 pistettä. MM-pronssia ampui 589 pisteellä Slovakia Peter Pelach, joka voitti jännittävässä uusinnassa Venäjän Dimitri Romanovin 57-55.

Krister Holmbergin videohaastattelun löydät täältä.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut): 1) Maxim Stepanov Venäjä 596 sivuaa ME-tulosta (299+297), 2) Krister Holmberg Suomi 590 (298+292), 3) Peter Pelach Slovakia 589 / 19 / 18 / 20 uusinnassa pronssimitalista (295+294), 4) Dimitri Romanov Venäjä 589 / 19 / 18 / 18 (298+291), 5) Emil Andersson Ruotsi 588 (296+292), 6) Aleksander Zinenko Ukraina 585 (294+291), 7) Vesa Saviahde Suomi 584 (295+289), ..16) Staffan Holmström Suomi 578 (294+284).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu: 1) Venäjä 1768 (Maksim Stepanov 596, Dimitri Romanov 589, Igor Kolesov 583), 2) Suomi 1752 (Krister Holmberg 590, Vesa Saviahde 584, Staffan Holmström 578), 3) Slovakia 1745 (Peter Pelach 589, Peter Planovsky 582, Miroslav Jurco 574).

Tomi-Pekka Heikkilä ampui uusinnan jälkeen hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen poikien MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. 577 pistettä peruskilpailussa laukonut Heikkilä voitti hopeamitaliuusinnassa Venäjän Mihail Azarenkon pistein 19-18. MM-kultaa tähtäsi Unkarin Laszlo Boros hyvällä tuloksella 587 (294+293) pistettä. Venäjä voitti 1725 pisteellä joukkuekilpailun joukkueella Mihail Azarenko (577), Juri Dovgal (576) ja Aleksander Naumenko (572). Suomi laukoi MM-hopeaa joukkueella Tomi-Pekka Heikkilä (577), Sami Heikkilä (570) ja Mårten Westerlund (563).

Kymppi-64:ää edustava 19-vuotias Tomi-Pekka Heikkilä ampui 577 (294+283) pistettä pienoiskiväärin normaalijuoksujen 60 laukauksella. Hitailla juoksuilla hän tähtäsi 294 pistettä ja johti kisaa yhdessä Unkarin Laszlo Borosin ja Venäjän Mihail Azarenkon kanssa. Nopeilla juoksuilla Boros laukoi 293 pistettä ja karkasi 587 pisteellä ylivoimaiseen kymmenen pisteen voittoon. Tomi-Pekka ja Azarenko ampuivat molemmat 283 pistettä ja uusivat 577 pisteen tuloksella MM-hopeamitalista.

– Oli uusinnassa pulssia aika paljon – normaalia enemmän. Ensimmäinen uusintalaukaus oli ihan hyvä (10) ja se lähti aika hyvässä hallinnassa. Toinen laukaus jäi taakse nostossa, mutta sain taulun vielä kiinni ja sain laukaistua ysin rinkiin. Se riitti tällä kertaa, kangasalalainen Tomi-Pekka Heikkilä kuvaili.

Heikkilän osumat uusinnassa olivat 10,1 ja 9,7. Azarenko laukoi uusinnassa kympin ja kasin. Hänen osumansa olivat 10,0 ja 8,4.

Liikkuvan maalin normaalijuoksujen kilpailu käytiin normaaliin tapaan kaksipäiväisenä. Toisen päivän nopeat juoksut kilpailijat ampuivat käänteisessä paremmuusjärjestyksessä, joten viimeisenä ampuja vuorossa ollut Tomi-Pekka Heikkilä tiesi olevansa kilpailun johdossa.

– Ensimmäisen päivän jälkeen tiesin, että ainakin kaksi samaa tulosta oli, mutta muista ampujista en tiennyt mitään. Piti vain rennosti lähteä ampumaan nopeita juoksuja ja katsoa, mihin se riittää. Ennen omaa vuoroani en tiennyt, mitä muut olivat ampuneet nopeilla juoksuilla. Viimeisen parin vuoden aikana minulla ei ole ollut tapana katsella tulostaulua, ennen kuin olen itse ampunut. Niillä tiedoilla ei tee yhtään mitään, hän totesi.

– Nopeisiin juoksuihin en voi olla täysin tyytyväinen, kun kahteen ensimmäiseen sarjaan tuli yhteensä kaksi seiskaa. Nopeita ampuessa pulssi oli aika kova, kun tiesin, mistä lähdin. Viimeinen sarja oli paras, kun siihen tuli vain kolme ysiä. Se oli ihan hyvää ampumista.

Tomi-Pekka Heikkilän nimissä on pienoiskiväärin normaalijuoksujen Y20-sarjan Suomen ennätys. Hän ampui hienon tuloksen 592 pistettä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Salon kisoissa. Lajin nuorten ME-tuloksen 594 pistettä on ampunut Saksan Manfred Kurzer 1990 Moskovassa. Kurzer voitti liikkuvan maalin ilmakiväärin olympiakultaa 2004 Ateenassa, jossa liikkuva maali oli viimeisen kerran olympiaohjelmassa.

Tomi-Pekka Heikkilä ampui hyvän MM-kilpailun Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa. Tämänpäiväisen MM-hopeamitalin lisäksi hän voitti ilmakiväärin sekajuoksuissa MM-pronssia, joka on hänen ensimmäisen arvokilpailumitalinsa. Lisäksi Suomen pojat ampuivat kaikissa neljässä joukkuekilpailussa hopeaa.

– Lähdin hakemaan mitalia jokaisesta lajista, koska se on mahdollista. Kyllä tämä menestys tyydyttää toiveet, kun kaksi mitalia tuli.

Tomi-Pekka Heikkilä ampuu vielä yhden vuoden nuorten sarjassa. Ensi kaudella on tarjolla kaksi arvokilpailua: ilma-aseiden EM-kilpailu maaliskuun alussa Norjan Merakerissa ja kaikkien Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien 50. MM-kilpailu Saksan Münchenissä heinä-elokuun vaihteessa.

– Totta kai aina pitää koventaa tavoitteita. Totta kai lähden hakemaan kultaa, hän asetti itselleen tavoitteen.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), pojat: 1) Laszlo Boros Unkari 587 (294+293), 2) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 577 / 19 uusinnassa hopeamitalista (294+283), 3) Mihail Azarenko Venäjä 577 / 18 (294+283), 4) Juri Dovgal Venäjä 576 (289+287), …8) Sami Heikkilä Suomi 570 (283+287), 9) Mårten Westerlund Suomi 563 (291+272).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu, pojat: 1) Venäjä 1725 (Mihail Azarenko 577, Juri Dovgal 576, Aleksander Naumenko 572), 2) Suomi 1710 (Tomi-Pekka Heikkilä 577, Sami Heikkilä 570, Mårten Westerlund 563), 3) Ukraina 1689.

Tomi-Pekka Heikkilä voitti hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta 2009. Heikkilä voitti uusinnassa Venäjän Mihail Azarenkon 19-18.

Katso Tomi-Pekka Heikkilän ja Mihail Azarenkon uusintavideo täältä.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), pojat: 1) Laszlo Boros Unkari 587 (294+293), 2) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 577 / 19 uusinnassa hopeamitalista (294+283), 3) Mihail Azarenko Venäjä 577 / 18 (294+283), 4) Juri Dovgal Venäjä 576 (289+287), …8) Sami Heikkilä Suomi 570 (283+287), 9) Mårten Westerlund Suomi 563 (291+272).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu, pojat: 1) Venäjä 1725 (Mihail Azarenko 577, Juri Dovgal 576, Aleksander Naumenko 572), 2) Suomi 1710 (Tomi-Pekka Heikkilä 577, Sami Heikkilä 570, Mårten Westerlund 563), 3) Ukraina 1689.