Kategoria: Practical

Ilmoittaudu 1.8. mennessä I tason valmentajakoulutukseen Suomen Urheiluopistolle

Kohderyhmänä ampumaurheiluvalmentajat ja kilpaurheilijat. Lajiosiot kivääri-, pistooli-,practical-, haulikko- ja riistamaalilajeissa. Lajiosiot järjestetään, kun lajiin on ilmoittautunut vähintään viisi henkilöä. Huom! Koulutukseen tulevilla tulee olla omassa lajissa voimassa oleva II tason tuomarikortti. Ampumaurheilun valmentajakoulutus 20.-22.9.2013 ja 17. – 19.1.2014 taso I (4 opintopistettä), Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

 

Koulutuksen tavoitteet

• tason I valmentaja hallitsee ja osaa opettaa oman lajinsa perusasiat ja -tekniikat

• valmentaja hallitsee yksittäisen harjoituskokonaisuuden sekä 4-8 viikon harjoittelujakson suunnittelun,

toteutuksen ja arvioinnin omassa lajissaan

• valmentaja saa kokonaiskuvan ja perustiedot urheiluvalmennuksesta

 

Laajuus

• 4 opintopistettä (80 tuntia)

• 40 tuntia lähiopetusta

• 40 tuntia itseopiskelua (oppimistehtävät)

 

Lähtökohta

• valmentajalla on urheilija/urheilijoita valmennuksessaan

• valmennusprosessin tavoitteena on kilpaurheilullinen menestys

• koulutus antaa myös kilpa-ampujille valmiuksia oman valmentautumisensa kehittämiseksi
 


Jaksojen ajankohdat ja pääteemat

1 jakso 20.-22.9.2013
Taito, tekniikka ja niiden oppiminen

Lajitekniikat ja niiden opettaminen

Näkeminen ammunnassa

Johtaminen ja vuorovaikutus

Kokonaisvaltainen valmennus

Herkkyyskaudet, kasvu ja kehittyminen

2 jakso 17.-19.1.2014
Taitavuus ja taitavuuden harjoittelu

Ampujan taitavuuden osa-alueet

Oheisharjoittelu ampujan tukena

Fyysisen harjoittelun perusteet

Ravinto ja terveet elämäntavat

Ampujan lämmittely ja venyttely

Harjoittelun suunnittelu

Tunteet, ilmapiiri ja vuorovaikutus


Koulutuksen hinta

Koulutuksen hinta on n. 420 euroa, kun osallistujia on vähintään 15,
tai n. 530 euroa, jos osallistujien määrä jää alle 15.

Hinta sisältää opetuksen ja materiaalien lisäksi majoituksen täysihoidolla Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä lähiopetuspäivien osalta.

Kouluttajat

Kouluttajina toimivat Suomen Ampumaurheiluliiton lajikouluttajat ja Suomen Urheiluopiston asiantuntijat.

Ilmoittautuminen koulutukseen päättyy 1.8.2013

Ilmoittautuminen tästä I tason valmentajakoulutukseen 2013

Koulutukseen ilmoittautuminen on sitova ja koskee molempia lähijaksoja. Jos ilmoittautuminen perutaan alle 1 kk ennen koulutusta, veloitetaan
koulutushinnasta 20 %.

Lisätiedot

Pasi Wedman, pasi.wedman@ampumaurheiluliitto.fi , puh. 050-435 5945

Timo Rautio, timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi , puh. 040-820 2300

Practicalin Action Airin SM-mitalit jaettiin Nokialla

Loimaan Laukojat ja Nokian Seudun Ampujat organisoivat Action Airin toiset kansainväliset L3-kilpailut Nokialla viime viikonvaihteessa. Ne olivat samalla lajin ensimmäiset viralliset Suomen mestaruuskilpailut.

Suomalaisten aktiivisuus uudessa, kasvujohteisessa lajissa, on noteerattu myös kansainvälisen practical-yhteisön piirissä. Tänä vuonna Nokian kilpailuihin osallistui Alankomaiden practical-järjestön NPSA:n delegaatio maajohtaja Kees Guichelaarin johdolla.

SM-tulokset, joissa luokkien voittajat ovat uusia Suomen mestareita, ovat seuraavat:

Open General: 1) Jani Lehtonen LL, 2) Roy Juurijoki, LL 3) Jesse Nio LL.
Standard General: 1) Jaakko Viitala NOS, 2) Timo Martikainen SSG, 3) Sauli Luolajan-Mikkola HAU.
Open Lady: 1) Merja Kivimäki LL.
Open Junior: 1) Petteri Markula LL.
Standard Junior: 1) Matias Kaatranen NOS, 2) Teemu Sten NOS, 3) Niko Cederlund LL.
Open Senior: 1) Matti Rautakumpu LL.
Open Super Senior: 1) Rolf Leppänen LL.
Standard Super Senior: 1) Pekka Karras SSG.

Teksti: Pekka Karras

Aarrekivi: ”Ampumaharrastus on paikkakuntia rikastuttavaa toimintaa”

Toivon, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa, Risto Aarrekivi sanoi Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa, joka järjestettiin perjantaina Helsingin Messukeskuksessa.

 

Ampumaradat rakennemuutoksessa -seminaarissa kerrottiin muun muassa ampumaratalain ja puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista ampumaratojen omistussuhteisiin. Samalla pohdittiin ammuntaharrastuksen tulevaisuutta harrastusmahdollisuuksien vähetessä sekä keskusteltiin, mitä nämä uudistukset merkitsevät todellisessa elämässä.

– Meillä on lukuisia haasteita edessä. Niistä selviämme vain toimimalla avoimesti ja realistisesti. Meidän pitää koota rivit yhteen ja lähteä tutkimaan asioita yhdessä, sillä vain niin tekemällä saadaan hyviä ratkaisuja, Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja ja Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Risto Aarrekivi sanoi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

– Välillä tuntuu siltä, että viranomaismääräysten vyöryyn läkähtyy. Toivoisinkin välillä myös kädenojennuksia jatkuvien ”ordereiden” sijaan. Toivon sitäkin, että kunnissa ja kaupungeissa kaavoittajat ja muut viranomaiset ymmärtäisivät, että ampumaharrastus on paikkakuntaa rikastuttavaa toimintaa – se on järjestäytynyttä, hyvää ja ihmisiä liikuttavaa, Aarrekivi sanoi.

Seminaari oli tarkoitettu ampumaurheilu- ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallitusten ja johtokuntien jäsenille, ratavastaaville ja muille ampumaharrastuksen turvallisuudesta kiinnostuneille sekä kuntasektorilla työskenteleville viranomaisille.

Senaattikiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen kertoi, mitä ampumaradoille tapahtuu Puolustusvoimien luopuessa niistä. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Helsingin Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Caspar von Walzel sanoi ennen Panhelaisen ”tunteita herättävää puheenvuoroa, ettei seminaariväki ampuisi viestintuojaa”.

Panhelainen avasi Puolustusvoimien uudistuksen ampumarata-alueiden liittyviä visioita ja näkemyksiä. Perusajatus on, että Puolustusvoimien käytön päättyessä päättyy samanaikaisesti myös kaikkien niiden toimijoiden käyttö, jotka ovat olleet alueella Puolustusvoimien luvalla ja vastuulla. Käyttäjiä ovat muun muassa muut viranomaiset, vapaaehtoinen maanpuolustus sekä ampuma- ja metsästysseurat.

Panhelaisen mukaan edellytyksiä ampumatoiminnan jatkumiselle ovat maanomistajan ja kunnan tahtotila, kaavoitus sekä ympäristö- ja muut luvat.

– Pidän hyvänä, että kunta olisi mukana, koska yksittäinen seura ei pysty pilaantunutta maata yksin käsittelemään ja kantamaan vastuuta, Panhelainen totesi.

Hän myös mainitsi, että ampumaratatoiminnan jatkuessa Senaattikiinteistöt myy tai valtio-osakkaan kyseessä ollessa vuokraa kyseessä olevat alueet, mikäli vastuullinen toimija löytyy. Ampumaratatoiminnan jatkaminen estää kuitenkin pääsääntöisesti muun varuskunta-alueen uusiokäytön, Panhelainen sanoi. Kun hän oli selvittänyt lyhyesti, mitä radoille tapahtuu, hän sanoi ottavansa seuraavaksi ”vyöryn vastaan”. Vyöryä ei tullut, vaan tilanteeseen suhtauduttiin varsin maltillisesti.

Sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi miten ampumaratoja kohdellaan kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa. Valtio on linjannut liikuntapaikkarakentamisen suunnan vuonna 2011. Painopistealueita ovat lasten ja nuorten liikkumisympäristön kehittäminen, terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, joka on Pirin mukaan tullut ”viimeksi kuluneiden vuosien aikana entistä tärkeämmäksi”.

– Kaavoitus on vaikea asia tietenkin. Mutta mitään ei saa, jos ei hae. Liikuntapaikkahankkeen valtionavustushakemus toimitetaan ELY-keskukseen vuoden loppuun mennessä, Piri sanoi ja neuvoi mistä ohjeita ja lomakkeita löytyy.

– Valtionapuviranomainen kiinnittää hakemuksessa huomiota erityisesti muun muassa hakijakelpoisuuteen, liikuntapaikan tarpeeseen sekä rakentamisvalmiuteen ja rahoitukseen. Valtionavun määrä on harkinnanvarainen.

Piri mainitsi lopuksi liikuntapaikkarakentajan riesat eli NIMBY-ilmiön (not in my back yard).

– Ampumarataa ei moni halua naapuriinsa, mutta toisaalta voi kysyä, miksi sitten muuttaa naapuriin. Ampumaratoja voidaan kyllä rakentaa, kunhan ympäristö on oikea, Piri sanoi esityksensä lopuksi.

Entä kuinka etenee Kouvolan ampumaharrastuskeskushanke? Kouvolan Urheiluampujien (KUA) puheenjohtaja Kai Lampi kertoi, että Yrtinkankaan ampumaurheilukeskus tulee tarjoamaan paikan laadukkaalle ampumaharrastustoiminnalle ja SM-tasoisten kilpailujen järjestämiselle. Polun päässä on näky haulikkoammuntaan keskittyvästä kansainvälisen tason urheilukeskuksesta.

– Uuden radan sijoituspaikaksi oli kuusi vaihtoehtoa, joista Yrtinkankaan alue osoittautui ylivoimaiseksi parhaaksi. Se on jo seutukaavassa ampumarata, ja se on seura- ja harrastustoimintaan hyvin soveltuva paikka, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivujen mukaan suunnitelmassa on neljä trap- ja neljä skeet-rataa. Luotilajeista on esitetty ampumaradat 100m luodikkoradalle ja kahdelle hirviradalle sekä practical-ampumapaikoille.

Kouvolan seudulla toimii neljä ampumaseuraa, joissa on yhteensä 1276 jäsentä. Lisäksi kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä 4293 jäsentä. KUA on nyt yksi paikkakunnan isoimmista urheiluseuroista noin 300 jäsenellään. Uuden haulikkoradan perustamistarve todettiin Lammen mukaan jo 1990-luvulla. Selvitys radan perustamisedellytyksistä valmistui vuonna 2005.

– Kouvolan 33 ampumaradan melualueella asuu noin 10 500 ihmistä. Tehokkain keino vähentää melua on keskittää toimintaa, Lampi sanoi.

KUA:n nettisivuilla todetaan, että ampumaradan perustaminen on taloudellisesti haastava tehtävä, mutta selvityksissä on osoitettu, että edellytykset hankkeen toteuttamiselle ovat olemassa. KUA tulee vastaamaan keskuksen toiminnan käynnistämisestä ja myöhemmin ylläpitämisestä. Kouvolan kaupunki on ollut mukana suunnitelmissa.

Haulikkoradan rakentaminen on Lammen mukaan ”haastavaa toimintaa”. Kustannusarvio uuden radan rakentamisesta ”neitseelliseen ympäristöön” on tällä hetkellä noin 700 000 euroa.

Petri Runtti palkittu Pohjois-Pohjanmaan parhaana urheilijana

Practical-ampuja Petri Runtti on palkittu Pohjois-Pohjanmaan viime vuoden parhaana urheilijana. Hän sai palkinnon lauantaina Oulussa järjestetyssä gaalaillassa.

Oululainen Petri Runtti saavutti syyskuun lopussa Unkarin Debrecenissä käydyissä haulikkopracticalin MM-kilpailuissa kaksi kultamitalia. Semi Auto Standard -divisioonassa tuli henkilökohtainen kultamitali, ja kisojen toisen kultamitalinsa hän voitti saman lajin joukkuekilpailussa.

Runtin valinnasta päätti Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan hallitus. Valintaa on perusteltu sillä, että maailmanmestaruus yleisessä sarjassa on kova saavutus.

– Valinta tuli yllätyksenä, koska erikoiset lajit eivät kiinnosta suuria massoja, Runtti sanoo PoPLi:n kotisivuilla.

Lähde: PoPLi:n kotisivut

Lisää tietoa aiheesta löydät täältä.

 

Sibbo Skyttegille voitti Pohjolan Maljan viidennen kerran peräkkäin

Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Mikko Nordquist (vas.) ja liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Haapaniemi ojensivat Pohjolan Maljan SSG:n puheenjohtajalle Elof Juseliukselle. Kuva: Lassi Palo

Sibbo Skyttegille ry:lle (SSG) ojennettiin Suomen Ampumaurheiluliiton varsinaisen kokouksen yhteydessä arvostettu Pohjolan Malja -palkinto.

Palkinto myönnetään SM-sijoitusten perusteella parhaalle ampumaurheiluseuralle. SSG sai palkinnon nyt viidentenä vuonna peräkkäin. Se oli ykkönen myös vuosina 2004-06.

Pohjolan Maljan otti vastaan SSG:n puheenjohtaja Elof Juselius, ja sen luovuttivat hänelle SAL:n puheenjohtaja Mikko Nordquist ja liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Haapaniemi.

Pian päättyvä vuosi oli SSG:lle tuloksekas. Sen urheilijat menestyivät erinomaisesti, sillä saldona oli 39 henkilökohtaista SM-kultamitalia (viime vuonna 38), 28 hopeaa (27) ja 23 pronssia (25). SM-joukkuemitaleja SSG tähtäsi yhteensä 23 eli 13 kultaa, kahdeksan hopeaa ja kaksi pronssia (26).

Lisäksi SSG:n Mika Riste voitti practicalin Euroopan mestaruuden. Hän oli mukana myös EM- ja MM-kultajoukkueissa. Timo Näätänen-Lihavainen voitti mustaruudissa MM-hopeaa, Teemu Rintala practicalissa EM-hopeaa ja Martti Paananen compak-sportingin Y65-sarjassa EM-pronssia.

SSG:n ampujat Sakari Viertola, Antero Mustamäki ja Timo Näätänen-Lihavainen muodostivat mustaruudin MM-hopeaa voittaneen joukkueen.

Pohjolan Malja -pisteet 2012 (30 parasta): 1) Sibbo Skyttegille 1046, 2) Raseborgs Skyttar 593, 3) Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura 538, 4) Kymppi-64 504, 5) Pohjois-Hämeen Ampujat 440, 6) Etelä-Saimaan Ampujat 419, 7) Porkkalan Ampujat 403, 8) Lahden Ampumaseura 395, 9) Orimattilan Seudun Urheiluampujat 384, 10) Salon Seudun Ampujat 360, 11) Poliisien Ampumaseura 337, 12) Mikkelin Ampujat 331, 13) Satakunnan Ampujat 306, 14) Turun Seudun Ampujat 303, 15) Kankaanpään Ampujat 289, 16) Keski-Suomen Ampujat 279, 17) Haapajärven Ampumaseura 264, 18) Säkylän Seudun Ampujat 257, 19) Oriveden Ampujat 218, 20) Esbo Skytteförening 210, 21) Pieksämäen Seudun Ampujat 178, 22) Sodankylän Ampujat 177, 23) Suomussalmen Urheiluampujat 176, 24) Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura 175, 25) Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura 163, 26) Seinäjoen Seudun Ampujat 162, 27) Lehtimäen Ampujat ja Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat 144, 29) Nokian Seudun Ampujat 141, 30) Kyrkslätt Skytteförening 136. Pisteitä sai kaikkiaan 173 seuraa.

Pohjolan Maljan voittajat 2000-

Pohjolan Malja -kilpailussa seurat saavat pisteitä ammunnan SM-kilpailujen tuloksista. Pisteitä saa kahdeksan parasta (siluetti kolme).

2000-2003 Raseborgs Skyttar
2004-2006 Sibbo Skyttegille
2007 Raseborgs Skyttar
2008-2012 Sibbo Skyttegille

Satu Mäkelä-Nummela on Vuoden ampumaurheilija

Vuoden ampumaurheilija: Satu Mäkelä-Nummela. Kuvat: Lassi Palo
Vuoden valmentaja: Paula Viitasaari.
Vuoden nuori ampuja: Sami Heikkilä.
Vuoden yllättäjät: Heikki Lähdekorpi ja Micaela Qvarnström.
Huippuampujien cup-kilpailun voittaja: Krister Holmberg.
Nuorisovaliokunnan palkitsemat. Vuoden kultahippuseuran Lappajärven Ampujien edustajat Timo Keskilammi ja Asko Ahde sekä Vuoden kultahippuampuja Sami Heiskanen. Merja Forsman nouti Juhani Forsmanin saaman Vuoden kultahippuohjaaja -palkinnon.

Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on palkinnut vuoden parhaitaan Vierumäellä järjestetyssä kauden päätöstilaisuudessa Grande Finalessa. Vuoden ampumaurheilijana palkittiin Satu Mäkelä-Nummela.

Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Satu Mäkelä-Nummela sijoittui Lontoon olympialaisten naisten trapissa seitsemänneksi ja voitti maailmancupin finaalin Sloveniassa.

– Takana on tiukka vuosi. On hienoa, että mennyttä kautta arvostetaan tällä tavalla ja palkitaan pitkän työn tulokset. Onnistumiseni eivät olleet ihan huippuluokkaa, mutta onnistumisia tuli kuitenkin, hän kommentoi valintaansa.

Mäkelä-Nummela on valittu Vuoden ampumaurheilijaksi myös vuosina 2008 ja -09. Neljä vuotta sitten hän voitti olympiakultaa Pekingissä ja sijoittui kolme vuotta sitten kolmanneksi MM-kilpailuissa. Elokuussa järjestetyissä Lontoon olympialaisissa Mäkelä-Nummela putosi kuuden parhaan finaalista huikean jännittävän shoot offin eli uusinnan jälkeen.

– Se harmitti vähän aikaa, mutta ei enää. Kausi oli huhtikuussa järjestetyn Lontoon maailmancupin mahalaskua lukuun ottamatta tuloksellisesti melko tasainen ja sujui loppuun asti hyvällä rytmillä. Olen tyytyväinen, että jaksoin punnertaa vielä maailmancupin voittoon, Mäkelä-Nummela sanoi.

Aiemmin Juha Hirvi ja Satu Pusila on valittu vuoden parhaaksi ampumaurheilijaksi neljä kertaa. Mäkelä-Nummelan lisäksi Seppo Mäkinen on ottanut vuoden parhaan palkinnon vastaan kolme kertaa.

SAL valitsi Vuoden valmentajaksi Paula Viitasaaren, joka on Lontoon olympialaisten ilmapistoolin finaalissa ampuneen Kai Jahnssonin valmentaja.

– Hyvältä tuntuu! En ajatellut, että näin kävisi, tyytyväinen Viitasaari sanoi.

– Ei tämä kuitenkaan hetkessä tullut. Ensin olivat tavoitteena Pekingin olympialaiset ja sitten oli Lontooseen vielä tiukempi puristus.

Viime vuoden tapaan Vuoden nuori ampuja on liikkuvan maalin EM- ja MM-mitaleja kahminut Sami Heikkilä. Valinta ei nuorta miestä yllättänyt, mutta tyytyväinen hän taas kerran oli.

Vuoden yllättäjiä ovat liikkuvan maalin nuoret maailmanmestarit Micaela Qvarnström ja Heikki Lähdekorpi. Yllättäjä-palkinto yllätti sekä Qvarnströmin että Lähdekorven.

– Tämä on kivaa ja tuntuu hyvältä, Qvarnström hymyili saatuaan palkinnon.

Krister Holmberg palkittiin huippuampujien cup-kilpailun voittajana.

Nuorisovaliokunnan palkitsemat

SAL:n nuorisovaliokunta palkitsi Vuoden kultahippuampujana Sami Heiskasen Pieksämäen Seudun Ampujista. Hänen valintaansa perusteltiin muun muassa sillä, että hän oli ”urheilullisesti paras 14HT-ampuja talven kisoja katsottaessa”. Kaakkois-Suomen aluemestaruuskisoissa voitto tuli täydellä 300:n tuloksella, ja Kuopion kultahippufinaalit hän voitti täydellä 300:n tuloksella. Kauden huonoin tulos oli 295.

– Sami toimii oman ampumaharrastuksensa lisäksi seuran ampumakoulun ohjaajana ja omistaa II-luokan tuomarikortin. Hän on toiminut myös toimitsijatehtävissä viime kesän kilpailuissa. On valmis auttamaan ja ohjaamaan kaveria, jos tarvis on, yksi perustelu kuului.

Heiskanen on harrastanut ampumaurheilua viiden vuoden ajan. Hän kertoi ottavansa mallia Juha Hirvestä, joka on hänen mukaansa ”hieno mies”.

Vuoden kultahippuohjaaja on Juhani Forsman Turun Seudun Ampujista. Hänen valintaperustelunsa kuuluu seuraavasti: ”Forsman on usean vuoden uurastuksella saanut seuran ampumaurheilukoulutoiminnan uuteen nousuun. Vuosittain on 50-60 uutta tulijaa. Muutamat urheilijat ovat Forsmanin ohjauksessa ja valmennuksessa yltäneet SM-kisoissa aina mestaruuteen asti. Hän on edistänyt seurassa kultahipputoimintaa ja saanut osallistujia myös kultahippufinaaleihin asti. Hän on kannustanut ja saanut seuran muut nuorten ohjaajat osallistumaan opetustilaisuuksiin. Hän on myös innostanut nuorempia ohjaajia hakeutumaan liiton järjestämään valmennusopetukseen. Omalla esimerkillään – aina kun sopivaa vapaa-aikaa on iltatyön salliessa – kannustamassa ja opettamassa nuoria ampujia oikeisiin ja tulosta tuottaviin suorituksiin.”

– Arvostan palkinnon korkealle, se on iso juttu! Tykkään puuhata nuorten kanssa, ja on hienoa, että työ noteerataan myös muualla, Forsman sanoi.

Forsmanin ”motto” ei koske vain lapsia ja nuoria, vaan kaikenikäisiä – myös olympiatason urheilijoita: ilon ja nautinnon kautta!

– Ilo ja nautinto pitäisi pystyä välittämään kaikille. Parasta mahdollista tulosta ei synny, jos asiat tekee turhan tärkeiksi.

Lappajärven Ampujien valintaa Vuoden kultahippuseuraksi perusteltiin sen reilulla kultahipputoiminnalla sekä sillä, että vaikka Lappajärvi on pieni paikkakunta, on se ollut ”hyvin edustettuna ollut niin kultahippu- kuin muissakin kisoissa”.

– Tällainen valinta tuntuu todella mahtavalta ja hienolta! Sellainen pieni aavistus on ollut, että palkinto voisi tulla jossain vaiheessa. Suuria odotuksia ei kuitenkaan ollut, koska aiemmin palkinnon saaneiden joukossa on aika menestyneitä ja isoja seuroja. Töitä ei kuitenkaan tehdä palkinnon vaan lasten takia, LappA:n puheenjohtaja Asko Ahde sanoi.

Suomen Ampumaurheiluliiton palkinnot 2012

Vuoden ampuja: Satu Mäke
lä-Nummela (Orimattilan Seudun Urheiluampujat)
– 7. Lontoon olympialaisten trapissa ja maailmancupin finaalin voitto

Vuoden valmentaja: Paula Viitasaari (Poliisien Ampumaseura)
– pistooliampuja Kai Jahnssonin valmentaja

Vuoden nuori ampuja: Sami Heikkilä (Kymppi-64)
– liikkuvan maalin EM- ja MM-1.

Vuoden yllättäjät: Micaela Qvarnström (Raseborgs Skyttar) ja Heikki Lähdekorpi (Satakunnan Ampujat)
– Qvarnström: liikkuvan maalin EM- ja MM-1.
– Lähdekorpi: liikkuvan maalin MM-1.

Huippuampujien cup-kilpailun voittaja: Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar)

Nuorisovaliokunnan palkitsemat

Vuoden kultahippuampuja: Sami Heiskanen (Pieksämäen Seudun Ampujat)
Vuoden kultahippuohjaaja: Juhani Forsman (Turun Seudun Ampujat)
Vuoden kultahippuseura: Lappajärven Ampujat

Erikoismaininta
Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura): Lontoon olympiafinaalipaikka, miesten ilmapistooli

Stipendit, menestyksen perusteella
Sune Abrahamsson (Ålands Sportskytteförening), Jesse Alenius (Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura), Jaakko Björkbacka (Lehtimäen Ampujat), Ville Broman (Lappeenrannan Siluettiampujat), Allan Granlund (Parikkalan Seudun Ampujat), Sami Heikkilä (Kymppi-64), Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar), Mikael Kaislaranta (Suomen Metsästysyhdistys), Roger Karp (Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat), Ilkka Kervinen (Porkkalan Ampujat), Merja Kivimäki (Loimaan Laukojat), Mikko Kuisma (Lappeenrannan Siluettiampujat), Jarkko Laukia (Keuruun Seudun Ampujat), Jari Laulumaa (Suomen Kasa-ampujat), Jani Lehtonen (Loimaan Laukojat), Esko Lempola (Tampereen Silhuettiampujat), Heikki Lähdekorpi (Satakunnan Ampujat), Matti Mikkola (Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat), Sami Mäkelä (Lahden Silhouette &Practical Kerho), Ben Nylund (Ålands Sportskytteförening), Timo Näätänen-Lihavainen (Sibbo Skyttegille), Martti Paananen (Sibbo Skyttegille), Raine Peltokoski (Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat), Micaela Qvarnström (Raseborgs Skyttar), Teemu Rintala (Borgå Skyttar-Porvoon Ampujat), Mika Riste (Sibbo Skyttegille), Petri Runtti (Range Masters), Seppo Semi (Porkkalan Ampujat), Jani Suoranta (Kymppi-64), Fabian Wallin (Ålands Sportskytteförening), Rauno Ärväs (Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura)

Ampujien ansiomerkit
Kultainen jalokivellä: Petri Runtti (Range Masters), Roger Karp (Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat)
Kultainen: Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura), Ben Nylund (Ålands Sportskytteförening), Fabian Wallin (Ålands Sportskytteförening), Mika Riste (Helsingin Varuskunnan Ampujat), Jani Lehtonen (Loimaan Laukojat), Matti Mikkola (Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat), Merja Kivimäki (Loimaan Laukojat)
Hopeinen: Martti Paananen (Sibbo Skyttegille), Teemu Rintala (Borgå Skyttar-Porvoon Ampujat), Jarkko Laukia (Keuruun Seudun Ampujat), Mikael Kaislaranta (Suomen Metsästysyhdistys), Mikko Kuisma (Lappeenrannan Siluettiampujat)

Lajijaostojen palkinnot 2012

Haulikko (rankingkilpailujen voittajat sarjoittain)

Trap
Yleinen: Veli-Matti Matikainen (Sibbo Skyttegille)
Naiset: Satu Mäkelä-Nummela (Orimattilan Seudun Urheiluampujat)
Juniorit: Mika Bister (Kymppi-64)
Veteraanit: Matti Nummela (Orimattilan Seudun Urheiluampujat)

Skeet
Yleinen: Lauri Leskinen (Sibbo Skyttegille)
Naiset: Marjut Heinonen (Oulun Seudun Haulikkoampujat)
Juniorit: Juho Auvinen (Pielaveden Ampuma- ja Metsästysseura)
Veteraanit: Kari Auvinen (Pielaveden Ampuma- ja Metsästysseura)

Kaksoistrap
Yleinen: Sami Ritsilä (Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujat)
Juniorit: Juuso Ikävalko (Pieksämäen Seudun Ampujat)

Sporting
Yleinen: Tuomas Asikkala (Oulaisten Ampujat)
Naiset: Saija Hautaoja (Satakunnan Ampujat)
Juniorit: Roope Tapper (Sibbo Skyttegille)
Veteraanit: Rune Sundqvist (Jakobstads Skytteförening)

Kivääri
Kiväärinainen: Marjo Yli-Kiikka (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura)
Kiväärimies: Antti Puhakka (Kotkan Ampumaseura)
Kiväärityttö: Gisela Miettinen (Lehtimäen Ampujat)
Kivääripoika: Jaakko Björkbacka (Lehtimäen Ampujat)

Pistooli
Vuoden pistooliampuja: Kai Jahnsson (Poliisien Ampumaseura)
Vuoden pistoolinuori: Therese Lindgren (Raseborgs Skyttar)
Työn sankari: Marko Räsänen (Suomussalmen Urheiluampujat)

Liikkuva maali
Vuoden paras: Sami Heikkilä (Kymppi-64)
Vuoden juniori: Micaela Qvarnström (Raseborgs Skyttar)
Jaoston stipendit saivat myös Jani Suoranta ja Heikki Lähdekorpi.

Siluetti
Vuoden siluettiampuja: Rauno Ärväs (Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura)

Practical
RD:n malja kehittyneimmälle ampujalle: Mika Riste (Sibbo Skyttegille)
Jaoston malja parhaalle seuralle: Loimaan Laukojat
Practicalin kertaluontoiset palkinnot:
Paras kivääripractical-ampuja: Raine Peltokoski (Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat)
Paras haulikkopractical-ampuja: Petri Runtti (Range Masters)
Paras pistoolipractical-ampuja: Vesa Kaunisto (Suomussalmen Urheiluampujat)
Paras 3 gun practical-ampuja: Mika Riste (Sibbo Skyttegille)

Kasa-ammunta
Vuoden kasa-ampuja: Jari Laulumaa (Suomen Kasa-ampujat)

Mustaruuti
Vuoden mustaruutiampuja: Timo Näätänen-Lihavainen (Sibbo Skyttegille)

Me yhdessä -seuratunnustus
(osallistunut Suomen Ampumaurheiluliiton Me yhdessä -seuravalmennukseen, jonka tavoitteena on harrastaja- ja urheilijalähtöinen, toimiva ja sujuva tulevaisuuden seuratoiminta): Haapajärven Ampumaseura, Kankaanpään Ampujat, Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura, Nokian Seudun Ampujat, Pohjois-Hämeen Ampujat, Siilinjärven Urheiluampujat, Toijalan Urheiluampujat ja Turun Seudun Ampujat.

Ampumaurheiluliiton kauden päätöstilaisuus alkoi Vierumäellä

Puheenjohtaja Mikko Nordquist avasi Ampumaurheiluliiton Grande Finale -viikonlopun lauantaina Vierumäellä. Kuvat: Lassi Palo
Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen ja Olympiakomitean varapuheenjohtaja Pia Nybäck kertoi suomalaisen urheilun ja liikunnan muutoksista.
Avauspuheenvuoroja oli kuuntelemassa noin 180 osanottajaa.

Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) kauden päätöstilaisuus – eli Vierumäellä järjestettävät lajiparlamentit ja vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale – alkoi lauantaina puheenjohtaja Mikko Nordquistin tervehdyspuheella. Avaustilaisuudessa oli paikalla noin 180 osanottajaa.

– On erittäin ilahduttavaa, että näin moni on läsnä. Se osoittaa, että asiat kiinnostavat, puheenjohtaja Mikko Nordquist sanoi viime vuoden tapaan tyytyväisenä.

Nordquist totesi, että takana on olympiadi ja uusi on alkamassa. Matkan varrella ampumaurheilijat olisivat voineet saavuttaa paremmalla tuurilla vielä parempia tuloksia, hän arvioi.

– Lontoon olympialaiset sujuivat kuitenkin mielestäni hyvin, kuten maailmancupit, liikkuvan maalin MM-kilpailut ja nuorten EM-kilpailutkin. Practical-ampujilla oli loistava vuosi. Kaiken kaikkiaan hieno vuosi siis, Nordquist summasi.

– Kaikki valmistautumiset ja kunnonajoitukset olivat kohdallaan – vain tuuri puuttui. Mutta sellaista urheilu on. Nyt aloitamme työt kohti Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettäviä seuraavia kesäolympialaisia. Tähän väliin mahtuu useita EM- ja MM-kilpailuja, hän sanoi.

Avauspuheessaan Nordquist kehui nuoria ampumaurheilijoita, jotka ovat hakeneet aktiivisesti kansainvälistä tuntumaa ja menestyneetkin hyvin.

– He ovat näyttäneet kykynsä. Ei kuitenkaan sovi unohtaa valmentajien taitoa ja tekemää työtä. Tästä on hyvä jatkaa kohti Rio de Janeiroa.

Vierumäellä järjestettiin viime helmikuussa ilma-aseiden EM-kilpailut, joiden onnistumiseksi tehtiin paljon töitä. Nordquist kiitti lämpimästi mukana ollutta aktiivista talkooväkeä.

– Saimme EM-kilpailuista erittäin paljon myönteistä palautetta eri tahoilta. Se on hieno asia, ja talkooväelle siitä kiitokset! Valitettavasti kisojen taloudellinen tulos jäi miinukselle, mutta pr:stä ja ”goodwillistä” joutuu joskus maksamaan.

Ampumaurheiluliiton kokous ja liittovaltuuston kokous järjestetään Vantaalla 24. marraskuuta. Siellä tullaan valitsemaan liitolle uusi puheenjohtaja.

– En asetu ehdokkaaksi. Neljä vuotta hallituksen puheenjohtajana riittää. Tämä aika on antanut minulle paljon. On ollut hienoja hetkiä, ja olen saanut uusia hyviä ystäviä, joita jään kaipaamaan. Toivon näkeväni teidät kaikki jatkossakin radalla, kun olen joko kilpailemassa tai tuomaritehtävissä. Kiitokset teille kaikille, Nordquist päätti avauspuheensa.

Nybäck kertoi suomalaisen urheilun muutoksesta

Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen ja Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja Pia Nybäck kertoi suomalaisen liikunnan ja urheilun isosta muutoksesta.

– Minulla on ollut loistava mahdollisuus olla mukana seuraamassa tätä muutosta. Muutokset ovat isoja, ja niistä on myös ampumaurheiluväen hyvä tietää. Sen on myös hyvä olla jatkossakin aktiivisesti mukana, hän painotti.

Nybäck palautti mieliin kahden vuoden takaisen tehtävänannon, jonka mukaan nyt pitää ryhtyä sanoista teoiksi. Huippu-urheilulle piti myös luoda uusi toimintatapa sekä tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Muita tehtävänantoon kuuluneita asioita olivat integroituminen urheilun muuhun kehitykseen, resurssien käytön arviointi ja tehostus sekä urheilutoimijoiden sitouttaminen muutokseen.

Mihin sitten huippu-urheilun muutostyö kiteytyy? Nybäck listasi kolme asiaa: urheilija lähipiireineen on keskiössä, osaamista on kehitettävä ja vietävä käytännön valmennukseen paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä yhteistyötä kaikilla tasoilla on vahvistettava.

– Urheilijan polkuun liittyen ei voi vain katsoa niitä vuosia, jotka urheilija on huipulla, Nybäck viittasi lapsuus- ja nuoruusvuosiin.

Tuloksiakin on jo saatu aikaiseksi. Nybäckin listaamista tuloksista mainittakoon yhteinen tahto vahvistaa urheilijan polun eri vaiheita, urheilijan polku -käsite on syntynyt, huippu-urheilun kehittämiselle on syntynyt uusi rakenne, huippu-urheilun resurssitarve-esitys on tehty kuten myös päätös huippu-urheiluyksikön perustamisesta. Polkukuvauksen on aloittanut 47 lajia, joista 35 on jo käynnistänyt polkujen jalkauttamisen.

– Suunta on valtavan hyvä! Isoin työ on kuitenkin vielä edessä, ja jokaisen toimijan panosta tarvitaan. Myös seurojen rooli on olennainen, kun tehdään hyvää ympäristöä nuorelle urheilijalle, Nybäck sanoi.

Viikonloppu jatkuu lajiparlamenteilla ja lauantai-iltana järjestettävällä Grande Finale -gaalalla, jossa palkitaan vuoden parhaat ampumaurheilijat. Sen musiikillisesta annista vastaavat Seppo Heikkilä ja Rantala Group. Gaalaan on tulossa noin 140 juhlavierasta.

Ennen kuin kotimatka alkaa sunnuntaina puoliltapäivin kuullaan tietoisku ampumaurheilun ajankohtaisista asioista.

Haulikkopracticalin SM-kilpailut Loimaalla

Loimaan Laukojat järjesti jo perinteiseksi muodostuneet practical-ammunnan Suomen mestaruuskilpailut Open, Standard, Modified ja Standard Manual -kilpailuluokissa viikonvaihteessa.

Kaikkiaan kaksipäiväiseen kilpailuun osallistui vajaa sata ampujaa, toimitsijat mukaanluettuina. Aseluokkien sarjojen voittajat ovat uusia Suomen mestareita.

Haulikkopracticalin SM-kilpailut
1.-2.9. Loimaa

Aseluokka Open
Yleinen sarja: 1) Petri Runtti, 2) Antti Saar, 3) Marko Pousi.
Naisten sarja: Pinja Salminen
Yli 50-vuotiaiden sarja: Timo Salminen
Yli 60-vuotiaiden sarja: Rolf Leppänen

Aseluokka Standard
Yleinen sarja: 1) Juha Niemelä, 2) Jarkko Laukio, 3) Juha Riikonen.
Naisten sarja: Ritva Kaase
Yli 50-vuotiaiden sarja: Ari Honkala
Yli 60-vuotiaiden sarja: Tarmo Rinne

Aseluokkien Modified
Yleinen sarja: 1) Jani Lehtonen, 2) Olli-Pekka Partanen, 3) Jari Rastas.
Naisten sarja: Camilla Kaitila
Yli 50-vuotiaiden sarja: Jouni Aaltonen

Aseluokka Standard Manual
Yleinen sarja: 1) Roger Karp, 2) Ari Matero, 3) Mikko Kivelä.
Naisten sarja: Weixiang He
Yli 50-vuotiaiden sarja: Matti Mikkola

Vuoden practical-kilpailutoimitsijaksi valittiin Kalle Tuulos.

Suomi menestyi mainiosti kivääripracticalin EM-kilpailuissa

Suomi menestyi mainiosti Bulgarian Veliko Tarnovossa pidetyissä kivääripracticalin EM-kilpailuissa. Se voitti seitsemän kultamitalia, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Semi Auto Open -divisioonassa tuli kolmoisvoitto samoin kuin Semi Auto Standard -divisioonassa. Suomi saavutti kultaa myös molempien divisioonien joukkuekilpailussa.

Kategorioissa Suomen menestystä lisäsivät Semi Auto Standard junior -luokan voitto, Semi Auto Open junior -luokan voitto ja Semi Auto Standard senior -luokan voitto.

Semi Auto Open lady -luokassa Suomi oli EM-kilpailussa neljäs.

Tuloksia

Open division: 1) Raine Peltokoski Suomi 100,00 1821,7020 102, 2) Teemu Rintala Suomi 89,74 1634,8501 106, 3) Jarkko Laukia Suomi 88,27 1607,9574 87, 4) Vaclav Vinduska Tshekki 87,92 1601,6258 52, 5) Petri Runtti Suomi 86,22 1570,6909 100, … 7) Tuukka Jokinen Suomi 85,39 1555,5061 107, … 9) Kimmo Iso-Tuisku Suomi 82,73 1507,0561 90.

Standard Division: 1) Mika Riste Suomi 100,00 1707,3975 92, 2) Mikael Kaislaranta Suomi 98,81 1687,1079 94, 3) Mikko Kuisma Suomi 97,89 1671,2895 95, 4) Madis Reies Viro 97,60 1666,4312 73, 5) Isto Hyyryläinen Suomi 96,67 1650,6170 85, … 8) Ilkka Siitonen Suomi 91,12 1555,6987 84.

Standard seniors: 1) Ilkka Kervinen Suomi 100,00 1336,8412, 2) Tibor Ladic Tshekki 94,49 1263,1309 51, 3) Thomas Sturm Saksa 77,13 1031,1054 128.

Open juniors: 1) Jesse Alenius Suomi 100,00 1134,3320 88, 2) Evangelos Gravanis Kreikka 63,39 719,0754 134.

Standard juniors: 1) Ville Broman Suomi 100,00 1308,8857 108.

Open ladies: 1) Irene Canetta Italia 100,00 982,0112 166, … 5) Paula Takkumäki Suomi 87,65 860,7262 97.

Suomi putsasi pöydän kivääripracticalin PM-kilpailuissa

Suomi putsasi mitalipöydän kivääripracticalin PM-kilpailuissa viime viikonvaihteessa Ruotsissa. Saldo oli viisi mestaruutta. Ohessa kisojen tuloksia.

Semi Auto Open: 1) Jarkko Laukia Suomi 100,00 %, 2) Frank Sandås Norja 95,07, 3) Tuukka Jokinen Suom 91,81, 4) Kristian Rommen Norja 89,71, 5) Teemu Rintala Suomi 89,28, 6) Kimmo Iso-Tuisku Suomi 84,61.

Semi Auto Standard: 1) Mika Riste Suomi 100,00 %, 2) Mikael Kaislaranta Suomi 93,67, 3) Ilkka Kervinen Suomi 85,84, 4) Kjetil S. Svendsen Norja 83,25.

Semi Auto Standard Senior: 1) Ilkka Kervinen Suomi 100,00 %.

Semi Auto Open, joukkue: 1) Suomi (Jarkko Laukia, Tuukka Jokinen, Teemu Rintala, Kimmo Iso-Tuisku), 2) Norja, 3) Ruotsi.

Semi Auto Standard, joukkue: 1) Suomi (Mika Riste, Mikael Kaislaranta, Ilkka Kervinen, Mikael Ekberg), 2) Norja, 3) Ruotsi.