Valmentajan ammattitutkinnon (VAT) näyttötutkintoon valmistava koulutus alkaa tammikuussa 2017 Kisakallion Urheiluopistolla. Koulutukseen haku on käynnissä nyt.

Valmentajan ammattitutkinto
Seuraava näyttötutkintoon valmistava koulutus alkaa tammikuussa 2017.

Lataa VAT -esite tästä

Koulutuksen tavoite ja tarkoitus
Valmentajan ammattitutkinto on näyttötutkintojärjestelmään kuuluva ammatillinen aikuiskoulutus. Työssä, muussa käytännön elämässä sekä koulutuksessa hankittu ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Kisakallion Urheiluopisto järjestää Valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta.

Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ja osaamista toimia urheiluseura valmentajana kansallisen tason kilpa- ja huippu-urheilussa, yksilö- ja joukkuelajien valmentajana, valmennuksen suunnittelu- ja koulutustehtävissä tai yrittäjänä pääasiassa liikunta-alan yhteisöissä. Valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös oman työn ohessa ja se valmistaa opiskelijaa tutkintotilaisuuksiin. Tutkinnon suorittajille laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja tutkinnon suorittamissuunnitelma. Tutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta pelkkinä tutkintotilaisuuksina.

Tutustu Valmentajan ammattitutkinnon tutkinnon perusteisiin
Lataa PDF

Kohderyhmä
Tutkinto on tarkoitettu valmennuksen parissa urheiluseuroissa työskenteleville jo valmennuskokemusta omaaville henkilöille. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutuvilta edellytetään työn tai harrastusten kautta saatua alan työkokemusta ja vähintään 2. tason lajiliiton valmentajakoulutusta tai muuta vastaavaa koulutusta ja osaamista. Liikunta-alan ohjaus- ja valmennuskokemus, työsuhde liittyen valmennukseen sekä alan työpaikka esim. urheiluseurassa katsotaan hakijalle eduksi. Lajiliiton suositus on edellytys koulutukseen pääsylle.

Valmentajan ammattitutkinnon terveydentilavaatimukset
terveytentilavaatimus

Työtehtävät
Tutkinto valmistaa opiskelijaa toimimaan ammattimaisesti valmennuksen tehtävissä seura, alue- ja liittotasolla.

Koulutuksen sisältö
Valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista.

=> Pakolliset tutkinnon osat:

• Ammatillinen toiminta valmentajana
• Urheilijan kehityksen tukeminen

=> Valinnaiset tutkinnon osat:

• Lasten valmentaminen
• Nuorten valmentaminen
• Aikuisten valmentaminen

Koulutuksen toteutus ja opiskelutapa
Koulutus toteutetaan puolentoista vuoden mittaisena monimuoto-opiskeluna muodostuen lähi- ja etäjaksoista. Lähiopetusjaksot pidetään pääsääntöisesti Kisakalliossa. Etäjaksoilla tehdään oppimistehtäviä ja suoritetaan työssäoppimista urheiluseurassa. Koulutukseen sisältyy mentorointiprosessi, jonka tavoitteena on tukea valmentajan ammatissa toimimista ja kehittymistä.

Koulutuksen hinta
Koulutuksen hinta on 1550€, joka sisältää valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuudet.
Majoituksen ja täysihoidon sisältävän koulutuspaketin hinta on 2950€.
Lisäksi opiskelija maksaa Opetushallituksen tutkintomaksun 58€.
Osallistuminen tutkintotilaisuuksiin ilman valmistavaa koulutusta maksaa 500€/ tutkintotilaisuus.

Koulutuksen toteutus tammikuussa käynnistyvässä VAT-koulutuksessa

• ti 17.1.17 (orientaatiopäivä)
• ma 6.2. – ke 8.2.17
• su 12.3. – ti 14.3.17
• ma 24.4. – ke 26.4.17
• su 21.5. – ti 23.5.17
• ma 4.9. – ke 6.9.17
• su 8.10. – 10.10.17
• ti 14.11. – 17.11.17 (taitoseminaari)
• ma 29.1. – ke 31.1.18
• su 4.3. – ti 6.3.18
• ma 23.4. – ke 25.4.18

Hakeminen
Seuraavaan koulutukseen haku on käynnissä nyt.
Haku päättyy 30.9.2016.
Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun.
Opiskelijavalinta tehdään hakulomakkeen, haastattelun ja lajiliiton suosituksen pohjalta 1.11.2016.

Hakulomakkeen voi tulostaa alla olevasta linkistä sekä sen voi tilata Kisakallion Urheiluopiston opintotoimistosta: opintotoimisto@kisakallio.fi tai puh. 019 3151 220.
LATAA HAKULOMAKE

Liitä hakemukseesi kopiot todistuksistasi sekä pyydä hakemuksen liitteeksi lajiliiton vapaamuotoinen suositus sähköpostitse tai kirjeitse.

Lajiliiton suositukset lähetetään:
jukka.hokka@kisakallio.fi tai
Kisakallion Urheiluopisto, VAT-haku,
Jukka Hokka, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja

Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella
Oppisopimus tehdään työnantajan ja oppisopimuskeskuksen välille. Oppisopimuksesta saa lisätietoa oman paikkakunnan oppisopimuskeskuksesta. Oppisopimusopiskelijan kustannuksista (valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet) vastaa oman paikkakunnan oppisopimuskeskus. Tutkintomaksun 58 e opiskelija maksaa itse.

Lue lisää: www.oppisopimus.net

suurenna kuva

Poikien trapin mitalikolmikko Jonas Bindrich (vas.), SE:n tehnyt Eemil Pirttisalo ja Niko Kopra. Kuva: Pekka Maunula

Ruotsalon Metsästysyhdistyksen Eemil Pirttisalo teki sunnuntaina trapin M20-sarjan uuden Suomen ennätyksen 119. Hän teki SE:n Saksassa järjestetyssä kansainvälisessä Brandenburg cupissa.

Eemil Pirttisalo paransi Vili Kopran (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) nimissä ollutta M20-sarjan ennätystä yhdellä kiekolla. Pirttisalon sarjat olivat 25+22+24+24+24.

– Fiilikset ovat mahtavat! Se oli todella hyvä kilpailu, Pirttisalo sanoi kisan jälkeen.

Hän voitti myös poikien kilpailun, kun hän oli kultamitaliottelussa isäntämaan Jonas Bindrichiä parempi pistein 13-11. OSU:n Niko Kopra sijoittui kolmanneksi voitettuaan pronssimitaliottelussa Saksan Nico Schwedin 12-10. Kopra teki peruskilpailussa uuden ennätyksensä 116.

Viidenneksi sijoittunut Längelmäen Seudun Ampujien Teemu Ruutana teki myös ennätyksensä, joka kirjataan nyt numeroin 116. OSU:n Matias Koivu sijoittui kuudenneksi. Hän kohensi ennätystään peräti kahdeksalla kiekolla lukemiin 115.

Miesten trapissa neljänneksi sijoittui Pohjois-Hämeen Ampujien Jukka Salmela, joka paukutti taululle myös uudet ennätyslukemat. Hänen uusi ennätyksensä on nyt 119, joka on yhdeksän kiekkoa parempi kuin aikaisemmin. OSU:n Matti Nummela oli kilpailun viides. Hän teki peruskisassa tuloksen 117.

– Kyllä oli hieno viikonloppu Saksassa! Etenkin pojat olivat todella erinomaisessa vireessä, myhäili Ampumaurheiluliiton trapin valmentaja Pekka Maunula.

Toimistomme on poikkeuksellisesti suljettu Helatorstain jälkeen 6.5. perjantaina. Palvelemme jälleen maanantaina 9.5.2016

Tadaa! Unelmien liikuntapäivä kasvaa kohisten. Ensimmäiseen Unelmien liikuntapäivään (10.5.2016) on ilmoitettu jo lähes 1400 liikuntatapahtumaa ja lisää tulee koko ajan.

Kaikki Unelmien liikuntapäivän tapahtumat löydät verkossa osoitteesta unelmienliikuntapäivä.fi. Haasta omat joukkosi mukaan kuvakisaan. Jakakaa unelmanne #sitäonliikkeellä #unelmienliikuntapäivä –tunnisteilla.

Lue lisää…

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt neljä miljoonaa euroa seuratukena liikunta- ja urheiluseuroille. Seuratuen tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille liikunnan harrastaminen ohjatussa seuratoiminnassa ja laskea harrastamisen kustannuksia. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista. Tukea myönnettiin 398 hankkeelle mm. Kyrkslätt Skytteförening sai 6000 euroa.

Seuratuella edistetään lasten ja nuorten liikuntaa ja perheliikuntaa ohjatussa seuratoiminnassa. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kustannukset eivät ylittäisi 50 euroa kuukaudessa.

Tänä vuonna myöntöarvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ovatko lapset ja nuoret itse olleet mukana suunnittelemassa toimintaa.

– Lapsilla on yhä monipuolisemmat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, mutta samalla harrastamisen kustannukset ovat monissa lajeissa nousseet. Seuratuen tavoitteena on varmistaa, että perheen varallisuus ei ratkaise lapsen mahdollisuuksia harrastaa ja kokea liikkumisen iloa, toteaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Urheiluseurat tekevät tärkeää työtä ympäri Suomea ja innostavat lapsia ja nuoria liikkumaan. 7-14 -vuotiaista tytöistä yli puolet ja pojistakin yli 60 prosenttia liikkuu urheiluseurojen toiminnassa. Haluamme kannustaa seuroja suunnittelemaan toimintaa yhdessä nuorten kanssa, jotta yhä useampi lapsi ja nuori innostuisi jatkamaan harrastamista pidempään tai tutustumaan kokonaan uuteen liikuntaharrastukseen, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.

Tukea saaneista on kaksivuotisia jatkohankkeita 81, toiminnallisia uusia kehittämishankkeita 203 ja palkkausta sisältäviä uusia hankkeita 114. Seuratukihakemuksia tuli ministeriölle kaikkiaan 849. Niiden yhteenlaskettu hakusumma oli 9,4 miljoonaa.

Seurojen kehittämishankkeiden vaikuttavuutta arvioitiin liikuntaryhmien, liikuntamäärien ja liikkujien lisääntymisenä. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota harrastamismahdollisuuksien monipuolisuuteen, liikunnan drop outin vähentämiseen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Palkkausta sisältävissä hankkeissa etusijalla myöntöjä harkitessa on ollut seuran ensimmäinen palkkaus. Tällaisia myöntöjä palkkaushankkeissa on mukana 19.

Myönnöissä on tänä vuonna mukana kaikkiaan 31 seurojen uutta yhteishanketta. Suurimmassa yhteishankkeessa on mukana 14 seuraa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama, yrittäjä Leena Harkimon johtama työryhmä selvittää yhdenvertaisen liikuntaharrastamisen mahdollisuuksia ja eri lajien ja liikuntamuotojen kustannuksia sekä sitä, miten lasten liikunnan harrastamisen kustannuksia voitaisiin alentaa. Työryhmän määräaika on kesäkuun 2016 lopussa.

Myönnetyt avustukset (pdf)

Lisätietoja:
– ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 3 30377
– osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 3 30341
– opetus- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Matias Marttinen (median yhteydenotot) puh. 044 269 3113

suurenna kuva

Kalle Virtapohja kirjoittaa SAL:n 100-vuotishistoriateoksen. Kuva: Lassi Palo

Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) täyttää kunniakkaat 100 vuotta kolmen vuoden kuluttua. Valmistelut on aloitettu. Historiateoksen kirjoittajaksi on valittu Kalle Virtapohja.

Ampumaurheiluliiton hallitus on valinnut Kalle Virtapohjan liiton 100-vuotishistoriateoksen kirjoittajaksi. Hänet valittiin kuuden tarjouksen lähettäneen joukosta.

– On hienoa päästä tekemään tällainen teos! Ampumaurheilu oli ensimmäisiä organisoituja kilpalajeja Suomessa jo 1800-luvulla. Jo Ivar Wilskman kirjoitti ampumaurheilun historiasta.

Keravalla asuva Virtapohja, 53, valmistui liikunnanopettajaksi 1989 ja väitteli journalistiikasta vuonna 1998. Väitöskirja käsitteli urheilujournalismin historiaa. Hän on kokenut urheilutoimittaja ja urheiluhistorian harrastaja. Hän kuuluu Suomen Urheiluhistoriallisen seuran hallitukseen, ja hän on perehtynyt urheiluun useiden työtehtäviensä ja harrastustensa ansiosta.

Virtapohjaa kiinnostaa myös se, että ampumaurheilu on niin sanottu presidenttilaji. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuonna 1937 järjestettyjen MM-kilpailujen yhteydessä nähtiin kolme presidenttiä istumassa vierekkäin.

Virtapohjan kirjoittama Paavo Nurmen elämäkerta ilmestyy Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna eli 2017, jolloin tulee kuluneeksi 120 vuotta Nurmen syntymästä. 

– Nurmi on minulle iso ja tärkeä projekti. Ajatuksenani on myös ollut koko ajan se, että olisi hienoa tehdä jonkin lajin merkittävä historiateos. Tavoite toteutuu nyt.

Virtapohja oli urheilutoimittajana haastattelemassa tuoreeltaan viimeisiä ampumaurheilun olympiamitaleita voittaneita Satu Mäkelä-Nummelaa ja Henri Häkkistä Pekingissä 2008 ja neljä vuotta aikaisemmin Marko Kemppaista Ateenassa. Omaa ampumaurheilutaustaa hänellä ei ole.

– Tämä vuosi menee ”ampuma-asennon ottamisessa”. Pääsen vuoden aikana lajin pitkään historiaan kiinni ja saan sen ikään kuin tähtäimeeni. Samalla kun kirjoitan Nurmi-kirjaa, kerään myös ampumaurheilun historiaa.

Ampumaurheiluliiton 100-vuotishistoriateos julkaistaan vuoden 2019 aikana.

Oheisessa liitteessä on ilma-asecupin tilanne.

Eduskunnan hallintovaliokunnan (Havi) lausunto EU:n asedirektiivistä on juuri valmistunut. Voit lukea sen kokonaisuudessaan täältä.

suurenna kuva

Ari Sive (vas.) ja Jaakko Hyvätti. Kuvat: Lassi Palo

suurenna kuva

Vesa Nissinen (oik.) keskustelemassa Mikael Frimanin (vas.), Mikael Ekbergin, Timo Laurilan ja Teemu Lahden kanssa.

suurenna kuva

Vesa Nissinen.

suurenna kuva

Jaana Parviainen (vas.), Marja Maunula ja Tapio Hänninen.

Ampumaurheiluliitto järjesti perjantaina – liittovaltuuston kevätkokouksen aattona – työseminaarin, jota kutsuttiin strategian pohjatyöksi. Paikalla oli kolmisenkymmentä liittovaltuuston ja -hallituksen jäsentä sekä muita lajiaktiiveja.

Työseminaarin teemana oli ”avoimin mielin ja silmin tulevaisuutta ajatellen”. Seminaarissa pohdittiin, mitkä ovat ne isot trendit, joilla on tulevaisuudessa vaikutusta urheiluammunnan harrastamiseen niin myönteisesti kuin kielteisestikin, sekä mitä ampumaurheiluperheessä tapahtuu, mitkä ovat nousevia ja laskevia trendejä. Lisäksi mietittiin, mitkä ovat ne liiton perustehtävät, joita sen tulee nyt ja tulevaisuudessakin tehdä.

Liiton puheenjohtaja Pia Nybäck sanoi, että kyse on liiton toimintasääntöjen mukaisesta prosessista, joka liittyy pidemmän aikavälin suunnitelmiin.

– Ne lyödään syksyn liittokokouksessa kiinni, ja nyt niitä on hyvä pohtia isommalla porukalla. Mikä on oikea suunta liitolle? Luomme suuntaviivat kahdelle seuraavalle vuodelle eli nyt katse eteenpäin ja miettimään, miten ampumaurheilua kehitetään, Nybäck evästi osanottajia.

Liiton hallituksen jäsen Vesa Nissinen puolestaan määritteli tilaisuuden ”osallistujalähtöiseksi strategian pohjatyöksi”.

– Parempaa asiantuntemusta ei ole kuin se mikä teillä on. Teillä on se pohjatieto, jonka perusteella lähdemme tekemään tätä työtä, Nissinen sanoi ja viittasi ”reunaehtoihin”, joilla toimimme vuonna 2020.

– Kaikkiin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta nyt voimme tunnistaa ne asiat, joihin voimme. Ne ovat ne ratkaisut, jotka mahdollistavat oman harrastuksemme jatkumisen. On myös hyvä miettiä sitä, mikä on liiton perustehtävien tärkeysjärjestys. Tällaisilla pohdinnoilla strategiatyö lähtee hyvin liikkeelle, Nissinen sanoi.

Osanottajat kirjoittivatkin aktiivisesti paperille muun muassa niitä ”urheiluammunnan sisäisiä muutospaineita”, jotka liiton johtamisessa on ”väistämättä otettava huomioon tulevien kymmenen vuoden aikana”. Lisäksi Nissinen pyysi listaamaan tärkeysjärjestykseen ne asiat, jotka liiton on ”ehdottomasti tehtävä täyttääkseen oman perustehtävänsä”.

Seminaarissa puhuttiin vilkkaasti mielikuvista, imagosta ja mielenkiinnosta lajia kohtaan sekä rahasta. Lisäksi tuotiin esiin muun muassa vapaaehtoisten työn määrän väheneminen, ratojen saavutettavuus ja mahdolliset erilaiset tavat harrastaa lajia. Osanottajat toivat esiin myös tietotaidon ja osaamisen kehittämisen seuroissa liiton toimesta sekä positiivisen julkisuuden ylläpitämisen ja kilpailutoiminnan kehittämisen.

Seminaarin yhteenvetona Nissinen totesi, että esimerkiksi hän sai illan annista paljon arvokasta tietoa. Perjantain aineisto on se, minkä perusteella työ jatkuu, ja se esitellään pääpiirteissään liittovaltuustolle lauantaina. Tulevien kuukausien aikana sitä ”jalostetaan”, ja syksyn liittokokouksessa asia tuodaan esille.