Kategoria: Yleinen

Ampumaurheiluliiton Sporttisaitti-tarjousjakso on alkanut!

Olethan huomannut viime viikolla alkaneen tarjousjakson? Nyt Ampumaurheiluliiton seuroille tarjotaan ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua uuteen Sporttisaittiin pidennetyllä koeajalla. Sporttisaitin avulla helpotat seuran rutiinien hallintaa ja kehität toimintaanne.

Voitte kaikessa rauhassa kokeilla ja tutustua sekä tehdä lopullisen ostopäätöksen, kun käytettävänänne on kolmen kuukauden ilmainen kokeilujakso!

Aloita tutustuminen Sporttisaittiin osoitteessa: www.sporttisaitti.com/ampumaurheilu/
Sporttisaitilla voit tehdä helposti päivitettävät, tyylikkäät kotisivut seurallesi. Voit voittaa aikaa ja helpottaa seurasi toimintaa, yhteydenpitoa ja tiedottamista uudella Sporttisaitilla.

Tienaa helposti rahaa seurallesi Klikin ja Sporttisaitin avulla!

Klikki on Suomessa vuonna 2002 perustettu pohjoismainen internetmarkkinointiyritys. Klikki välittää tällä hetkellä mainontaa yli sataan tunnettuun suomalaiseen verkko- ja mobiilimediaan.

Nyt kaikki Sporttisaittia käyttävät seurat ja liitot voivat liittyä Klikin mainosverkkoon. Tällä hetkellä mainosverkossa mukana olevat Sporttisaitit ansaitsevat mukavasti kuukausittain ja vieläpä täysin vaivattomasti. Mainostajat ovat pääosin tunnettuja mainosbrändejä ja mainokset tyylikkäästi toteutettuja. Miten Klikki-bannerin saa Sporttisaittiin? Tutustu tästä

Muistathan myös seuraavat seurapalvelut

Hyvä Seura – koulutuspuu. Hyvä Seura -hankkeen puitteissa toteutettava seurojen toimihenkilökoulutus on seuratoimijoille tarkoitettu yhtenäinen koulutuskokonaisuus seuratoiminnasta.

Liikunnan ja Urheilun Maailma on on SLU:n julkaisema verkkolehti. Käy tutustumassa uusimpaan Liikunnan ja urheilun maailmaan tästä. Lehti ilmestyy netissä n. 17 kertaa vuodessa.

Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010: Seurassa harrastaminen kasvaa, mutta omatoiminen urheileminen vähenee

Jopa 92 prosenttia 3–18-vuotiasta lapsista ja nuorista ilmoittaa harrastavansa jotain urheilua. Suosituimpia lajeja ovat niin sanotut helpot perusliikuntamuodot. Urheiluseurassa harrastaneiden osuus on kasvanut edelleen. 43 prosenttia lapsista ja nuorista ilmoittaa harrastavansa urheilua urheiluseurassa. Omaehtoinen urheilun harrastaminen yksin tai kavereiden kanssa on sen sijaan vähentynyt. Ampumaurheilulla on saman verran harrastajia, noin 2500 lasta ja nuorta, kuin edellisenkin liikuntatutkimuksen mukaan 2005-2006.

Lapsista ja nuorista 92 prosenttia ilmoittaa harrastavansa jotain urheilua. Lapset harrastavat nyt useampia lajeja kerrallaan verrattuna ensimmäiseen tutkimusvuoteen. Tyttöjen ja poikien harrastusmäärissä ei ollut suuria eroja.

Harrastetuimmat lajit ovat jalkapallo, pyöräily, uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy. Liikuntatutkimuksen mukaan ampumaurheilua harrastaa noin 2.500 alle 18-vuotiasta, joista poikia on noin 2.000 ja tyttöjä noin 500. Eniten suosiota ovat lisänneet juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu, salibandy ja ratsastus. Eniten harrastajia ovat menettäneet hiihto, pyöräily, yleisurheilu ja uinti.

– Vuoden 2009–2010 Kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että urheilu on edelleen suosituin 3–18-vuotiaiden harrastus. Esimerkiksi samanikäisistä lapsista ja nuorista harrastaa taidetta ja kulttuuria korkeimmillaankin alle puolet, analysoi johtaja Juhani Pehkonen TNS-Gallupista.

Seuroissa harrastaminen kasvaa edelleen,
mutta ikärakenne nuorentuu

Urheiluseuratoiminta on edelleen suosiossa. Lapsista ja nuorista 43 prosenttia ilmoittaa harrastavansa urheilua urheiluseurassa. Vuonna 1995 urheiluseuroissa harrasti 34 prosenttia lapsista ja nuorista. Tämän lisäksi 258 000 seurojen ulkopuolella olevaa lasta ja nuorta haluaisi osallistua seurojen toimintaan.

– Seuraurheilulla on imua. Yhdeksän prosentin kasvu 15 vuoden aikana on kova tulos. Tämä kasvu on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin ja siellä etenkin jalkapalloon ja salibandyyn. Yksilölajeissa kasvulajeja ovat olleet uinti ja ratsastus, analysoi Nuoren Suomen kehitysjohtaja Pasi Mäenpää kasvulukuja.

Kova määrällinen kasvu tuo mukanaan myös haasteita. Seuroilla on suuri haaste sovittaa toimintaansa eri motiiveilla ja suorituskyvyllä mukanaolevien toiveiden mukaiseksi.

– Hyvin seurat ovat tässä paineessa selvinneet, mutta kasvuvauhti näyttää olevan hiipumassa. Ulkopuolella olevaan kysyntään on seuroilla vaikea enää vastata nykyisillä resursseilla, arvio Mäenpää seuratoiminnan tulevaisuutta.

Liikuntatutkimuksen mukaan noin 1500 alle 18-vuotiasta harrastaa ampumaurheilua seurassa. Heistä poikia on runsas 1000 ja tyttöjä vajaa 400. Tutkimuksen mukaan seurojen ulkopuolella ammuntaa harrastaa runsas 1000 lasta ja nuorta, joista poikia on noin 900 ja tyttöjä vajaat 200.

Seuraharrastamisen ikärakenne on muuttunut. Urheilun aloittaminen valuu vuosi vuodelta yhä nuorempiin. 3–6-vuotiaista jo 29 prosenttia on mukana seurojen toiminnassa, kun 15 vuotta sitten luku oli vielä 18 prosenttia. 11-vuotiaita harrastajia on seuroissa eniten (60 prosenttia). Seuraurheilun lopettaminen alkaa kiihtyä 14-ikävuoden jälkeen.

Omatoiminen urheilu on vähentynyt

Urheilua ja liikuntaa harrastetaan ohjatusti seuroissa entistä enemmän, mutta muu fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan koulujen liikuntakerhoissa harrastaminen sekä omatoiminen harjoittelu yksin tai kaverin kanssa on vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2006.

– Tämä selittää osaltaan heikkoja lasten ja nuorten kuntotestituloksia. Myös urheilevien lasten ja nuorten kokonaisliikuntamäärät ovat liian pienet. Organisoidut seuraharjoitukset eivät yksin riitä täyttämään lasten terveysliikuntasuosituksia saati huippu-urheilijaksi tähtäävän 18 tunnin viikkoharjoittelumäärää. Hyvien seuraharjoitusten lisäksi tulisi harjoitella ja liikkua omatoimisesti enemmän, kommentoi Mäenpää.

Kansallisen liikuntatutkimuksen lasten ja nuorten osion tutkimusaineisto (n=5 505) koottiin puhelinhaastatteluina helmikuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Vanhemmat ovat vastanneet 3-11 -vuotiaiden puolesta ja 12–18-vuotiaat ovat vastanneet kysymyksiin itse.

Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Tutkimuksen ovat tilanneet yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Sen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetusministeriö. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997–1998, 2001–2002 ja 2005–2006.

Kansallisen liikuntatutkimuksen, lasten ja nuorten osion tilastot http://nuorisuomi.fi/tiedotteet. Tilastot ovat myös liitteenä.

Lisätietoja:
Pasi Mäenpää, kehitysjohtaja, Nuori Suomi ry, pasi.maenpaa@nuorisuomi.fi, 040 7788 993
Juhani Pehkonen, johtaja, TNS-Gallup, juhani.pehkonen@tns-global.com, 040 557 23 93

Urheilun sähköisen median selvitys: Internet on lajeille tärkein media

Internet on valtaosalle lajeista tärkein mahdollisuus saada uutta medianäkyvyyttä ja tulla lähemmäksi harrastajia ja faneja, todetaan SLU:n Urheilun sähköisen median selvityksessä.

SLU selvitti sähköisen mediakentän rajuja muutoksia ja urheilun mediaviestinnän kehittämistarpeita. Selvitykseen haastateltiin asiantuntijoita sähköisen median näköalapaikoilta.

– Pienten lajien tv-näkyvyyden väheneminen ei ole lajeille pelkästään uhka vaan myös iso mahdollisuus, jos laji osaa ottaa uusia viestintäkeinoja käyttöönsä. Uudet sosiaalisen median väylät ja työkalut ovat lisäksi pääosin maksuttomia, SLU:n viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma toteaa.

Lajiliittojen on oltava siellä, missä harrastajat ja fanit ovat. Esimerkiksi yhteisöpalvelu Facebookia käyttää jo yli miljoona suomalaista. Lajien ja seurojen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, avoin ja aktiivinen vuorovaikutus, läsnäolo eri kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla ja markkinointikampanjat ovat toteutettavissa internetin avulla.

– Sosiaalista mediaa ei voi tarkastella vain mediana, vaan kyse on laajasta muutoksesta, joka heijastuu järjestön johtamiseen, toimintatapoihin ja kulttuuriin, Ruuskanen-Himma sanoo.

Lajien on syytä ottaa huomioon koko mediakenttä: internet, tv, radio, mobiili, sosiaalinen media ja painettu media. Eri mediakanavien raja-aidat liukenevat. Viestinnän toimialan suuret muutokset ovat edelleen käynnissä.

Urheilu on haluttua sisältöä, jota voidaan seurata ja hakea monella laitteella, kuten tietokoneella internetistä, mobiilista tai tv:stä.

Sähköisen median selvitys on tarkoitettu lajiliittojen päätöksenteon tueksi arvioitaessa urheilun viestintää muuttuneessa mediakentässä. Samalla on haluttu tunnistaa ne sähköisen median haasteet, jotka SLU-yhteisön tulisi ratkaista yhteisesti.

Median muutokset edellyttävät urheilukentän eri tasoilla reagointia ja toimenpiteitä. On vaara, että perinteisissä urheiluyhteisöissä ei pysytä mukana esimerkiksi nuorten tavoissa olla vuorovaikutuksessa ja toimia seuroissa.

– Järjestöjen strategiatyössä sähköisen maailman tulisi olla yksi lähtökohta. Muuttuneen mediaympäristön hallinta ja sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttää urheilujohtajilta, valmentajilta ja muilta toimijoilta uusia taitoja, työkaluja ja toimintatapoja. Kyse on myös johtamistapojen muuttumisesta siiloista verkostoihin ja avoimempaan kommunikointiin, SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala sanoo.

Järjestöissä tarvitaan mediasisältöjen yhteistä kehitys- ja yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa, erityisesti liikkuvan kuvan mediatuotannoissa. Tarvitaan tukea ja rohkaisua uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, jotta ne valjastetaan järjestöjen ydintehtävien tueksi. On myös vaikutettava liikuntapaikkojen teknisiin valmiuksiin ja tekijänoikeuksien säädöksiin sekä yhteisiin käytäntöihin eri toimijatahojen kanssa.

SLU hakee haasteeseen vahvaa yhteistyötä eri yhteiskunnallisten ja mediatoimijoiden kesken. SLU on jo itse ryhtynyt nopeisiin toimiin ja käynnistää kevään aikana lajiliitoille uuden palvelun organisoimaan keskitetysti ja kustannustehokkaasti liikkuvan kuvan mediatuotantoa ja –jakelua

Urheilun sähköinen media 2.0. Selvitys. SLU:n julkaisusarja 1/2010. Selvityksen ovat toteuttaneet viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma, liikkuva kuva -ohjausryhmä ja yritysstrategisti Satu Harkke. Selvitystyössä haastateltiin asiantuntijoita sähköisen median näköalapaikoilta: Tuija Aalto (YLE), Pauli Aalto-Setälä (Aller Media), Jussi Erkkola (Nokia Digital), Christina Forsgård (Netprofile Finland), Timo Hakala, Ritva Hanski-Pitkäkoski (Mainostajien Liitto) Tuomo Heikkilä (Avoine), Merja Hietala (Digita), Petri Kokko (Google), Jari Laiho (Digita), Kai Lemmetty (Floobs), Arto Mäkinen (YLE), Anu Nissinen (Sanoma Entertainment), André Nõel-Chaker (Veikkaus), Janne Saari (MTV3), Ulla Saari (Expway), Kai Taka-Aho (Nelonen Media), Sami Viitamäki (Diego), Timo Ylitalo (Elixir CMS) ja urheilun eri toimijoita.

Lisätietoa:
Raporttiin
tästä
”Urheilun Mediapalvelut” hakuilmoitukseen http://www.slu.fi/?x13001=2398416

Eila Ruuskanen-Himma, viestintäjohtaja, SLU, puh. 0400 770 949, eila.ruuskanen-himma@slu.fi
Jukka Pekkala, pääsihteeri, SLU, puh. 040 562 1989, jukka.pekkala@slu.fi

SLU – Liiku Hyvässä Seurassa – www.slu.fi

Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Törmänen: TSA järjesti hyvän Kultahippufinaalin, katso video

– Tähän mennessä Kultahippufinaali on mennyt ihan hyvin. Pientä kankeutta oli tänään aamulla joukkuekilpailussa, mutta muuten on mennyt ihan hyvin, kommentoi Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Törmänen Kultahippufinaalia. Turun Seudun Ampujat järjesti 17. Kultahippufinaalin Kupittaan urheiluhallissa 10.-11. huhtikuuta. Jukka Törmänen on ollut mukana Kultahippufinaaleissa alusta alkaen, mutta pari kisaa on jäänyt väliin työesteiden vuoksi.

Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Törmäsen haastattelun löydät täältä.

Käypä katsomassa videoita Kultahippufinaalien palkintojenjaoista

Käypä katsomassa ilma-aseiden Kultahippufinaalien henkilökohtaisten kilpailujen palkintojenjakojen videoita Ampumaurheilunetissä. Turun Seudun Ampujat järjestää 17. ilma-aseiden Kultahippufinaalin Turun Kupittaan urheiluhallissa 10.-11. huhtikuuta.

Kultahippujen henkilökohtaisten kilpailujen palkintojenjakojen videot löydät täältä.