Kategoria: Yleinen

Pro Urheilu -tunnustukset yhdelletoista urheilijalle

Yksitoista urheilijaa on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön tämänvuotisen Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.

Pro Urheilu -tunnustuspalkintoja on myönnetty vuodesta 2000 lähtien. Ne voidaan myöntää merkittävästä urheilu-urasta tai huomattavasta urheilusaavutuksesta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa.

Palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin keskiviikkona Helsingissä.

– Huippu-urheilumenestys on ollut ja on edelleen meille suomalaisille suuri asia. Palkinnon saaneet ovat oman urheilija-uransa aikana tuottaneet meille ja koko Suomen kansalle suuria ilon hetkiä ja elämyksiä, joista haluamme yhdessä teitä kiittää, Wallin sanoi jakotilaisuudessa.

Tunnustuspalkinnon saivat olympiakultamitalisti, keihäänheittäjä Arto Härkönen, olympia- ja MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Jari Puikkonen, MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Juhani Kärkinen, MM-hopeamitalisti, ratamoottoripyöräilijä Teuvo "Tepi" Länsivuori, MM-kultamitalisti, kestävyysjuoksija Pekka "Lätsä-Pekka" Päivärinta, jääkiekkoilija Juhani "Juuso" Wahlsten, olympiapronssimitalisti, estejuoksija Tapio Kantanen, MM-kultamitalisti, voimanostaja Anna-Liisa Prinkkala, MM-kultamitalisti, suunnistaja Sinikka Kukkonen, MM-hopeamitalisti, pikaluistelija Toivo Salonen ja paralympiakultamitalisti, pikajuoksija Harri Jauhiainen.

Yhdeksättä kertaa jaetut, kuvanveistäjä Nora Tapperin suunnittelemat, Pro Urheilu -mitalit myönnettiin kuudelle suomalaiselle urheilijalle tai urheilussa muuten keskeisesti vaikuttaneelle henkilölle.

Mitalin saivat urheilujohtaja Birgitta Kervinen, urheiluhistorioitsija Ingmar "Pelle" Björkman, urheilulääkäri Sakari Orava, urheilujohtaja Heikki Niininen, urheilujohtaja Marie Lundmark ja urheilutoimittaja Juhani Syvänen. 

Maila Pynnönen SAL:ssa 32 vuotta

Toimistosihteeri Maila Pynnösellä tuli keskiviikkona 32 vuotta täyteen Suomen Ampumaurheiluliitossa.

Maila Pynnösen vuosipäivä sujui muun muassa SAL:n toimistoa koristellessa joulun kunniaksi.

– Näin korkealle olen päässyt, hän nauroi, kun hän ripusti joulukoristeita käytävän kattoon tuolin päällä seisten.

Lämpimät kiitokset Mailalle menneistä vuosista!

Viivästys Urheiluampujan ilmestymisessä

Vuoden viimeinen Urheiluampuja-lehti (6/2010) ilmestyy myöhässä kirjapainon teknisistä murheista johtuen.

Lehti on lukijoilla joko perjantaina tai viimeistään ensi maanantaina eli 13. joulukuuta.

Kirjapaino pahoittelee tapahtunutta.

Aikuisilla on päävastuu lapsen päivittäisestä liikkumisesta

Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen päivittäisen kahden tunnin liikunta-annos täyttyy. Omilla valinnoillamme joko mahdollistamme tai estämme lapsen tai nuoren liikkeen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten liikkumisen nykytila ja tehdä toimenpide-ehdotuksia liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi.

Toimenpide-ehdotuksia työstettiin Nuoren Suomen koordinoimana yhteistyössä 96 asiantuntijan kanssa. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen toimenpide-ehdotukset julkistettiin tiistaina.

Testaa, oletko sinä lasten liikunnan mahdollistaja?

Tiedän kuinka paljon lapsen tulee liikkua päivittäin.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.

Seuraan lapsen liikkumista.
Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia lapsia on pojista viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Tästä joukosta valtaosa on aivan tavallisia lapsia ja nuoria. Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia, joten vanhemmilla on suuri rooli lasten liikunnan mahdollistajana. Lapsen päivittäisen liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat voisivat arvioida lapsen liikkumista. Neuvolakäynneillä, päivähoidon kasvatuskeskusteluissa ja koulun terveysseurannoissa tulee lapsen liikunta-aktiivisuus ottaa puheeksi vanhempien kanssa.

Täytän lapsen päivittäisen liikunta-annoksen pienistä tuokioista.
Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto vaan välttämättömyys. Päivittäiset liikuntatuokiot kerätään lyhyinä hetkinä pitkin päivää. Lisää lapsen omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa. Päivähoidossa ja koulussa tarjoa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen.

En pysäytä lapsen liikkumista kielloilla.
Lapsen liikkumista estää turhat kiellot. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lasta liikkumasta. Keinussa saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa hyppiä ja juosta. Huomaamattamme kiellämme lapsen liikkeen turvallisuus- ja mukavuussyihin vedoten.

Opettajana huolehdin oppilaitteni päivittäisestä liikkumisesta.
Mahdollistan jokaiselle oppilaalle tunnin liikettä joka päivä. Viikoittaiset liikuntatunnit eivät riitä. Löydän muita keinoja lisätä liikkumista mm. tarjoamalla liikunnan tukiopetusta, matalankynnyksen kerhoja tai mahdollisuuden monipuoliseen välituntiliikuntaan.

Lasten liikuttajana tunnistan liikkumattoman lapsen ryhmässäsi.
On arvioitu, että 25-30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseen aktivoimisessa. Erityisen riskiryhmän muodostavat lapset ja nuoret, jotka liikkuvat alle 30 minuuttia päivässä. Ryhmässä liikkumattomat lapset usein ”katoavat taustalle”. Tunnistamisen tueksi tulee tuottaa työkaluja liikunta-aktiivisuusseurantaan ja leikinomaisia liikuntatestejä motoristen perustaitojen havainnointiin.

Pihamme liikuttaa lasta.
Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulupihoilla. Kuntien tulee kunnostaa koulupihat lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi. Kunnostamistyön tueksi tulee tuottaa liikuttavan pihan suosituksia kodeille, päivähoitoon ja kouluun. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria tulee houkutella liikkumaan uusilla digiliikuntavälineillä.

Otan lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Miksi joku päättää nuorten puolesta miten ja missä liikutaan? Ota nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Aidon osallisuuden avulla nuoret oppivat yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Liikunnalla on tässä myös välinearvo.

Urheiluseurassamme voi sekä harrastaa että kilpaurheilla.
Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikuttajina tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää mm. tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta. Jotta monipuolinen tarjonta olisi mahdollista, seuroille tulee tarjota taloudellista tukea ja koulutusta.

Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille aikuisille. Ota koppi ja ole lasten ja nuorten liikunnan mahdollistaja!

Kehittämishankkeen taustatahoina ovat hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ja Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta.

Linkistä http://www.nuorisuomi.fi/selvitystyo löydät ”Haasteena vähän liikkuvat lapset ja nuoret” -toimenpide-ehdotusraportin ja ”Pienet valinnat ratkaisevat” -videon.

Reilun pelin sanoma kiirii eteenpäin

Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä kisattiin torstaina leikkimielinen viesti puhtaan urheilun ja reilun pelin puolesta.

Uinnin maailmanmestaria Hanna-Maria Seppälää vastaan kauhoi viisi joukkuetta eli kyseessä oli 6×25 metrin viesti. Seppälä ui yksin tuon yhteensä 150 metrin matkan ja voitti ylivoimaisesti.

Seppälää vastaan kauhoivat muun muassa huippu-urheilun muutostyöryhmän johtaja Jukka Pekkala, kansanedustaja Juha Mieto, telinevoimistelija Timo Tuuha ja Ylen urheilutoimittaja Petra Manner.

Tapahtumalla juhlistettiin Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) ja Fazerin Puhtaasti paras -ohjelman kolmannen toimintavuoden käynnistymistä. Mäkelänrinteen uintikeskus oli täynnä opiskelijoita ja valmentajia sekä lajiliittojen ja median edustajia.

˗ Ohjelma on hyvä tapa viestiä puhtaan urheilun ja reilun pelin arvoista sekä huippu-urheilijoille että yhteiskunnalle. Mahtavaa, että olemme saaneet kasaan näin paljon ihmisiä hyvän asian puolesta, kultaisen värisessä uimapuvussa uinut Seppälä sanoi.

Kultainen uimapuku viittaa ohjelman tunnukseen, joka on kultaiset kengännauhat. Ne kiteyttävät puhtaan urheilun sanoman ja ne on ansaittava ja ne ovat merkki sitoutumisesta puhtaaseen urheiluun, sanotaan ohjelmassa. Nauhat saa dopingtestissä tai osallistumisesta antidopingluennolle.

ADT:n pääsihteerin Pirjo Ruudun mukaan Puhtaasti paras -ohjelman seuraavan toimintavuoden aikana kehitetään erityisesti lajiliittojen omaa antidopingtyötä. Ohjelman tähdistön kapteeni, olympiavoittaja Tapio Korjus on tyytyväinen, että ohjelma on saanut ”hienosti ilmaa siipiensä alle”. Ruutu ja Korjus osallistuivat myös viestikisaan.

Puhtaasti paras -ohjelma esittäytyy kansainvälisesti salibandyn MM-kilpailuissa, jotka alkavat lauantaina ja järjestetään Helsingissä ja Vantaalla.

Osana ohjelmaa kerätään vetoomusta puhtaan urheilun puolesta. Tavoitteena on kerätä maailman suurin vetoomus puhtaan urheilun puolesta. Vetoomus luovutetaan Maailman antidopingtoimistolle WADA:lle.

Suomi haastaa myös muut maat kampanjoimaan rehellisen urheilun puolesta.

Vetoomuksen voi allekirjoittaa Puhtaasti paras -ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.puhtaastiparas.fi

Lisää antidopingasiaa on ensi viikolla ilmestyvässä Urheiluampuja-lehdessä 6/2010.

 

Olli Nepposelle I luokan vapaudenristi

Suomen Ampumaurheiluliiton varapuheenjohtajalle, kansanedustaja Olli Nepposelle (kok) on myönnetty itsenäisyyspäivänä I  luokan vapaudenristi. Sen sai myös kuusi muuta suomalaista.

Nepponen on vielä tämän vuoden ajan SAL:n varapuheenjohtaja. Hänet valittiin viime lauantaina Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajaksi.

Lisää kunniamerkeistä löydät täältä ja täältä.

Tulevaisuustyöryhmä huolestunut: ”Toiveista käytännön toimintaan!”

Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) Tulevaisuustyöryhmä on huolestunut. Kolmikko Rainer Hirvonen, Mikko Mattila ja Hanna Pitkänen on sitä mieltä, että mikäli menossa olevaa kehitystä ei saada muuttumaan, voidaan alkaa puhua auringonlaskun harrastuksesta ja lajin kuihtumisesta olemattomiin.

Tällaisen uhkakuvan toteutuessa vielä tällä hetkellä vahvana tekijänä oleva kansainvälinen menestys on muisto vain, Rainer Hirvonen sanoi SAL:n liittovaltuuston kokouksessa 27. marraskuuta.

Hirvonen sanoi, että yhteiskunta on muuttunut, eikä talkoohenkeä ja yhteistä tekemistä enää ole olemassa entisessä määrin. Itsekeskeisyys on noussut enemmän esiin, ja se näkyy Hirvosen mukaan esimerkiksi siinä, että vapaa-aika käytetään enenevässä määrin vain oman mielihyvän tavoitteluun.

˗ Tämän kehityksen seurauksena sitoutuminen seura- ja yhdistystoimintaan on voimakkaasti vähentynyt. Sen olemme saaneet huomata myös omassa toiminnassamme. Ampumaurheilu ei tänä päivänä ole kovin muodikas ja puoleensavetävä harrastusmuoto. Harrastajien ja erityisesti kilpailijoiden määrät ovat vähentyneet viime vuosina – nuorten ja yleisen sarjan osalta jopa hälyttävästi.

Hirvonen sanoi, että lisäksi toimintaympäristössä on sattunut tapauksia ja tapahtunut kehitystä, jotka vaikuttavat kielteisesti yhteiskunnan mielipiteisiin ja suhtautumiseen aseisiin ja aseharrastuksiin. Lähiaikoina on tulossa myös uusi aselaki, ja ampumaratoja koskeva lainvalmistelu on annettu eduskunnalle.

Kolmikko halusi esittäytyä liittovaltuustolle, koska sillä oli ajatus, johon se halusi valtuuston kannanoton. Hirvonen sanoi, että edellä kuvattu tilanne ”luo meille luonnollisen ajankohdan käynnistää muutos, ja siinä esitettyjen uhkakuvien torjumiseksi muutos on jopa välttämätön”.

˗ Huomattava on, että me emme ole yksin tällaisen muutospaineen alla, vaan koko urheiluelämä painii saman ongelman kanssa. Myös muut lajit tulevat kokemaan suuria muutoksia näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.  Mikäli te annatte meille valtuudet käynnistää uudenlaisen toimintamallin kehittämisen nyt, olemme askeleen edellä muita ja siten perässä tulevia selvästi edullisemmassa asemassa ja muille mallina.

Hirvonen painotti sitä, että muutoksella on pyrittävä aikaansaamaan sellaisia vaikutuksia, jotka kääntävät kehityksen suunnan ja tekevät ampumaurheilusta jälleen kiinnostavan ja halutun harrastus- ja urheilumuodon.

˗ Aitojen vaikutusten aikaansaamiseksi meidän on muutettava toimintatapaamme niin, että enää emme tee ja rakenna harrastuksia, joihin uuden harrastajan on sovitettava itsensä. Meidän on selvitettävä, millaista toimintaa ja millaisessa ympäristössä halutaan harrastaa ja kehittää toimintaamme tältä tarvelähtöiseltä pohjalta. 

Paras tietous harrastajien tarpeista löytyy seuroista, joten kehittämistyön onnistuminen edellyttää seurojen aktiivista mukanaoloa ja osallistumista toiminnan suunnitteluun. Seurojen esittämien toiveiden mukaisesti tämä aktiivinen osallistuminen siirtää toiminnallista painopistettä liiton toimistolta seuroille ja muuttaa liiton roolia ohjaavasta tukevaksi.

˗ Eiköhän tehdä päätös kuten Jan Carlsson aikanaan SAS:ssa, että käännetään pyramidit nurin, Hirvonen ehdotti.

Pitkänen puolestaan toivoi, että nyt ”päästäisiin toiveista käytännön toimintaan”. Hän myös kysyi, ketkä ovat valmiita lähtemään ”kanssamme matkalle kehittämään ampumaurheilua”.

Liittovaltuustossa käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen Hirvonen summasi tilanteen ja totesi, että Tulevaisuustyöryhmä on saanut valtuudet jatkaa asian eteenpäinviemistä.

(Tulevaisuusryhmä: Hanna Pitkänen, Rainer Hirvonen, Mikko Mattila, Janne Mäntynen, Jorma Lång, Heikki Rainio, Heikki Romppanen, Hannu Haapaniemi, Mikko Nordquist, Timo Rautio, Risto Aarrekivi)