Arkistot

Jäsenluettelosta poistettavat seurat

Liittohallitus on kokouksessaan 8.12.2010 päättänyt poistaa vuoden vaihteessa liiton seuraluettelosta seuraavat seurat:

Etelä-Suomen alue:
Janakkalan Urheiluampujat
Keskon Kerhon Ampujat
Metsästys- ja Ampumasura Helsinki-200
Urheiluampujat

Hämeen alue:
Action Shooting Club Lahti
Heinolan Huti-Pati
Pertunmaan Ponnistajat
Special Weapon Club

Itä-Suomen alue:
Joensuun Seudun Haulikkoampujat

Lapin alue:
Black Bower Kemijärven Ampujat
Kemin Siluettiampujat
Lapin Sudet
Pellon Ampujat

Lounais-Suomi:
Ulvilan Seudun Eräampujat

Pohjois-Pohjanmaa:
Taivalkosken Ampujat

Syynä poistoon on, että seuroilla ei ole rekisterissä yhtään jäseniä ja liiton toimistossa ei ole yhteystietoa seuroihin.

 

Petteri Kilpinen valittiin Nuoren Suomen uudeksi puheenjohtajaksi

Markkinoinnin suunnittelutoimiston TBWA/Helsingin toimitusjohtaja Petteri Kilpinen on valittu Nuori Suomi ry:n puheenjohtajaksi vuosiksi 2011-12.

Petteri Kilpinen valittiin puheenjohtajaksi Helsingissä 16. joulukuuta pidetyssä vuosikokouksessa. Hän toimii myös kansainvälisen TBWA-ketjun Euroopan johtoryhmän jäsenenä.

Kilpinen seuraa tehtävässä pääministeri Mari Kiviniemeä, joka toimi Nuoren Suomen puheenjohtajana viisi vuotta.

˗ Nuori Suomi on tehnyt arvopohjaltaan hienoa työtä suomalaisten lasten ja nuorten hyväksi vuosien ajan. On hieno asia lähteä puheenjohtajaksi järjestöön, joka on vaikuttanut merkittävästi lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluelämään, Kilpinen sanoo.

Suomalaisessa liikunta- ja urheilukentässä on viriämässä halu tehdä asioita nyt uudella tavalla. Osoituksena tästä on esimerkiksi muutosryhmä, joka pohtii huippu-urheilun menestymisedellytyksiä, ja SLU linjaa omaa rooliaan uuden strategian myötä.

˗ Nuori Suomi haluaa olla aktiivinen osallistuja tässä muutoksessa ja on valmis laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten liikkeen jatkuminen on tärkein asia koko suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin kannalta,  Kilpinen sanoo. 

Nuoren Suomen hallituksen jäseniksi valittiin jatkamaan yrittäjä Anu Harkki  ja Aino-Maija Siren Pohjanmaan Liikunnasta ja Urheilusta. Uusiksi jäseniksi valittiin Laura Hagman Suomen Taitoluisteluliitosta ja Ari Karimäki Jyväskylän kaupungilta.

Hallituksessa jatkavat valittujen lisäksi Timo Huttunen Suomen Palloliitosta, Jari Kinnunen Suomen Salibandyliitosta, Maria Laakso Suomen Voimisteluliitto Svolista ja Kari Saarinen Suomen Urheiluliitosta.

Vuosikokouksessa hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2011. Nuori Suomi toteuttaa ensi vuonna laajan yhteistyöverkoston kanssa lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tulevaisuusprosessin, missä rakennetaan yhteinen visio, etsitään tärkeimmät kehittämiskohteet ja sovitaan toimintatavoista. Myös Nuorelle Suomelle tehdään uusi strategia vuonna 2011.

Nuoren Suomi järjestää ensi keväänä Helsingissä nuorten Your Move -suurtapahtuman, joka on järjestön historian suurin yksittäinen hanke. Suurtapahtumaan odotetaan 50 000 nuorta.

Opiskeluapurahaa viidelle ampujalle

Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) jakoi keskiviikkona Suomen Urheilumuseossa pidetyssä tilaisuudessa 89 urheilijalle opiskeluapurahan lukuvuodelle 2010-11. Saajien joukossa on viisi ampujaa, jotka ovat Pauliina Frilander, Juho Hannonen, Veli-Matti Matikainen, Miikka Peltonen ja Tiia Törmälä.

Kaikkiaan 89 huippu-urheilijaa sai apurahan lähes 330 hakijan joukosta. Opiskeluapurahan saajat edustavat kesä- ja talviolympialajeja, ei-olympialajeja ja vammaisurheilua yhteensä 28 lajiliitosta.

Saajien joukossa on olympia-, paralympia- ja MM-edustajia, aikuisten ja nuorten arvokisamitalisteja sekä tulevaisuuden menestyjiä. Saajia ovat muun muassa salibandyn tuore maailmanmestari Harri Forsten, taitoluistelun arvokisamitalisti Susanna Pöykiö ja kumparelaskun olympiahopeamitalisti Mikko Ronkainen.

Apurahat jakaantuivat tasan miesten ja naisten kesken. Apurahaurheilijoista reilu kaksi kolmasosaa opiskelee yliopistossa, viidesosa ammattikorkeakoulussa ja vajaa kymmenesosa suorittaa ammatillista tutkintoa. Reilu neljännes saajista on Ronkaisen, Pöykiön ja jalkapalloilija Jari ”Jallu” Rantasen tapaan jo päättänyt aktiiviuransa. 

URA:n asiamies Tuuli Merikoski kertoo apurahan saajien pitävän apurahaa todella suuressa arvossa.

– Urheilijoille apuraha merkitsee ennen kaikkea sitä, ettei tarvitse mennä töihin rahoittamaan opiskeluaan. Lisäksi apuraha kannustaa myönteisesti suunnittelemaan lukuvuoden opintoja ja viemään niitä eteenpäin ainakin vaadittavalla 25 opintopisteellä. Taloudellisen tuen lisäksi apuraha on myös psykologisesti tärkeä tunnustus niin nykyisille aktiiveille kuin uransa jo päättäneille urheilijoille.

Opiskeluapurahan suuruus on porrastettu koulutusasteen mukaan. Korkeakouluissa ja ulkomailla opiskelevilla apuraha on tällä hetkellä 1 600 euroa, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla 1 300 euroa ja ammattitutkintoa suorittavilla 800 euroa. Nyt jaettu opiskeluapurahojen kokonaissumma nousi yli 137 000 euroon.

Jakotilaisuuden yhteydessä pidettiin pikkujouluseminaari, jossa URA-säätiön puheenjohtajan Risto Niemisen tervehdyksen lisäksi kuultiin Etelä-Afrikasta jalkapallon MM-kisoista Suomeen palanneen Pertti Alajan ja Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Susanna Rahkamon puheenvuorot.

– Kansainvälisyyden peruselinehto on olla kansallinen, tiedostaa, tuntea ja tunnustaa mistä on kotoisin.  Kansainväliseksi tullaan hiljalleen ikään kuin lumihiutaleita satelisi taivaalta; se on elinikäinen haaste, Alaja mietti.

Sekä Alaja että Rahkamo korostivat rohkeutta, uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Molemmat ovat saaneet aikanaan myös URA-apurahan.

Tilaisuudessa jaettiin nyt kolmatta kertaa Vuoden URAteko -tunnustuspalkinto, joka myönnetään merkittävistä ja uutta luovista ratkaisuista urheilijoiden opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi. Tuhannen euron tunnustuksen sai alppihiihtäjä Tanja Poutiainen.

– Poutiainen on tuonut useaan otteeseen esille julkisissa esiintymisissä opiskelun ja urheilu-uran yhteensovittamista myönteisestä näkökulmasta, omaan innostavaan ja aitoon tyyliinsä. Tanja on korostanut samalla ehjän urheilijan mallia, jossa urheilu-ura, opiskelu ja elämänhallinta-asiat nivoutuvat saumattomasti yhteen. Hän toimii itse parhaana mahdollisena esimerkkinä ja valoisana esikuvana kaikille huippu-urheilijoille, perusteli URA-säätiön puheenjohtaja Risto Nieminen valintaa.

Skypen kautta tilaisuuteen tervehdyksensä tuonut Poutiainen luovutti palkintorahansa edelleen Rovaniemellä toimivalle Lapin Alppiakatemialle urheilijoiden opiskelujen ja harjoittelun tukemiseen.

– Vaikka aikani menee tällä hetkellä urheilun merkeissä, on opiskeluja ja tulevaisuuden työelämääkin hyvä hiukan miettiä. Olen saanut yhteistyökumppanieni kautta mahdollisuuden tutustua liike-elämään ja kartoittaa oman alani, kauppatieteiden, työmahdollisuuksia. Tavoitteeni ammattiurheilu-uran jälkeen on suorittaa opinnot loppuun Lapin yliopistossa.

– Koen, että jo pienikin aavistus tulevaisuudesta urheilu-uran jälkeen ja siihen panostaminen antaa henkistä pääomaa ja tasapainottaa myös urheilua. Huolimatta siitä pääseekö omassa lajissaan maailman huipulle tai ei, on urheilu-ura suhteellisen lyhyt ja paljon haasteita elettävänä sen jälkeen, Poutiainen pohti.

Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahat 2010-11
Ampumaurheilu

Pauliina Frilander, Tampereen yliopisto, Pieksamäen seudun Ampujat, 1600,-
Juho Hannonen, Maan puolustuskorkeakoulu, Orimattilan seudun Urheiluampujat, 1600,-
Veli-Matti Matikainen, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sibbo Skyttegille r.f., 1600,-
Miikka Peltonen, Meri- ja rajavartijakoulu, Kotkan Ampumaseura, 1300,-
Tiia Törmälä, Winnova, Kankaanpään Ampujat, 1300,-

URA perustettiin Presidentti Urho Kekkosen toimesta vuonna 1972. Säätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammattienvalinnan ja ammattiin valmistautumisen hyväksi tehtävää työtä sekä pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa lopettaneiden urheilijoiden koulutustausta. Säätiö on jakanut 38 vuoden aikana opintoapurahoja yli 3800 huippu-urheilijalle yhteensä hieman yli neljän miljoonan euron edestä.

Vuoden 2013 EM-kisat Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin

Euroopan ampumaurheiluliitto (ESC) on päättänyt vuoden 2013 EM-kilpailujen isäntäkaupungit.

ESC:n tekemän päätöksen mukaan ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Tanskan Århusissa.  Sveitsin Zürichissä ammutaan muiden lajien mitalit.

ESC laittoi uudestaan hakuun haulikkolajien ja liikkuvan maalin EM-kilpailut, koska Sveitsi ei niitä lajeja pysty järjestämään. Äänestyksen tulos oli, että haulikkolajien ja liikkuvan maalin mitaleista ammutaan Saksan Suhlissa.

EM-kilpailujen päivämääriä ei ESC ole vielä päättänyt.

Seuratoiminnan kehittämistukea haettava 15.3.2011 mennessä

Vuonna 2011 Seuratoiminnan kehittämistukea voi hakea kahteen eri tarkoitukseen: päätoimisen työntekijän palkkaukseen sekä seuran liikunta- ja urheilutoiminnan kehittämiseen. Rahat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö ja ne ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa.

Ensi keväänä jaossa on tukea jälleen myös päätoimisen työntekijän palkkaukseen. Työntekijä voidaan palkata seuran hallintotehtäviin, lasten ja nuorten urheiluun tai aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan liittyviin tehtäviin. Tukea myönnetään sadalle seuralle 1.8.2011-31.5.2013 väliselle ajalle. Palkattavan tehtävän on oltava uusi toimi seurassa.

Lasten ja nuorten kehittämistukea voi hakea seuraaville hankkeille: seuran kehittäminen Sinettiseuraksi, ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen, harrastusmahdollisuuksien lisääminen 6-19-vuotiailla sekä uutena tukimuotona 11–15-vuotiaiden harjoittelukulttuurin kehittäminen.

Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kehittämistukea voi hakea ohjaajien osaamisen kehittämiseen, uuden säännöllisen toiminnan lisäämiseen, aikuisten liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kuntayhteistyöhön.

Lasten ja nuorten sekä aikuisliikunnan kehittämistukien toiminta-aika on 1.6.2011-31.7.2012. Hanketuen suuruus on 1000-8000 euroa hanketta kohden.

Kaikkien tukimuotojen hakuaika alkaa 15.12. ja päättyy 15.3.2011. Katso tarkemmat hakukriteerit ja -lomakkeet osoitteesta www.seuratuki.fi.

Kaikki ampumaurheilua koskevat tiedustelut:
Nuoriso- ja koulutuspäällikkö
Timo Rautio
t. (09) 3481 2507, 040 820 2300

Osa nuorten huippu-urheiluohjelman eli Haastajaohjelman tuista kesälajeille päätettiin

58 urheilijaa sai nimensä listaan, kun ensimmäiset tuet Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelmasta kesälajien urheilijoille vuodelle 2011 vahvistettiin.

Lisäksi 29 urheilijan tuki myönnettiin ehdollisena. Nämä urheilijat julkaistaan vasta ehdollisuuksien täytyttyä, jolloin myös tuki astuu voimaan. Nuorten huippu-urheiluohjelma muuttuu tästä eteenpäin nimelle Haastajaohjelma ja ohjelman valmennustuki suunnataan aikaisempaa selvemmin urheilijoille, jotka ovat siirtymässä kotioloista omaan talouteen.

Aiempi erillinen naisten tukiohjelma poistuu, sillä uusi Haastajaohjelma vastaa periaatteiltaan myös tuon ohjelman vaatimuksiin. Haastajaohjelman kesälajien valmennustukiin varattu kokonaissumma on 262 200 euroa.

Yksittäisten tukien määrä on 3200 euroa urheilijaa kohden, lukuun ottamatta ammuntaa, painia, uintia ja rytmisen voimistelun joukkuetta, joille myönnettiin ryhmätuki.

Haastajaohjelman urheilijat pääsevät taloudellisen tuen lisäksi tukipalvelujen, kuten opintojen ohjauksen piiriin. Taloudellinen tuki kohdennetaan ensisijaisesti valmennusleireihin.

Haastajatuella olevat ampumaurheilijat 2011
(Suomen Olympiakomitean hallituksen päätös 9.12.2010)

urheilija (syntymävuosi), seura/ valmentaja, tukikausi

Ampumaurheilu (järjestelmätuki)
Kivääri
Anton Aprelev (-92), Raseborgs Skyttar/Rabbe Österlund, 2/2
Jaakko Björkbacka (-92), Lehtimäen Ampujat/Harri Björkbacka, 2/2

Skeet
Miikka Peltonen (-87), Anttilan Erämiehet/Peeter Päkk, 2/2

Trap
Veli-Matti Matikainen (-88), Sibbo Skyttegille/Ensio Matikainen, 1/2
Juho Hannonen (-89), Orimattilan Seudun Urheiluampujat/Matti Nummela, 2/2

Pistooli
Karoliina Helle (-83), Salon Seuden Ampujat/Jussi Keskitalo 2/2

Haastajaohjelman tuelle tässä vaiheessa nimetyt urheilijat löydät täältä.

Viivästys Urheiluampujan ilmestymisessä

Vuoden viimeinen Urheiluampuja-lehti (6/2010) ilmestyy myöhässä kirjapainon teknisistä murheista johtuen.

Lehti on lukijoilla joko perjantaina tai viimeistään ensi maanantaina eli 13. joulukuuta.

Kirjapaino pahoittelee tapahtunutta.

Maila Pynnönen SAL:ssa 32 vuotta

Toimistosihteeri Maila Pynnösellä tuli keskiviikkona 32 vuotta täyteen Suomen Ampumaurheiluliitossa.

Maila Pynnösen vuosipäivä sujui muun muassa SAL:n toimistoa koristellessa joulun kunniaksi.

– Näin korkealle olen päässyt, hän nauroi, kun hän ripusti joulukoristeita käytävän kattoon tuolin päällä seisten.

Lämpimät kiitokset Mailalle menneistä vuosista!

Pro Urheilu -tunnustukset yhdelletoista urheilijalle

Yksitoista urheilijaa on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön tämänvuotisen Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.

Pro Urheilu -tunnustuspalkintoja on myönnetty vuodesta 2000 lähtien. Ne voidaan myöntää merkittävästä urheilu-urasta tai huomattavasta urheilusaavutuksesta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa.

Palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin keskiviikkona Helsingissä.

– Huippu-urheilumenestys on ollut ja on edelleen meille suomalaisille suuri asia. Palkinnon saaneet ovat oman urheilija-uransa aikana tuottaneet meille ja koko Suomen kansalle suuria ilon hetkiä ja elämyksiä, joista haluamme yhdessä teitä kiittää, Wallin sanoi jakotilaisuudessa.

Tunnustuspalkinnon saivat olympiakultamitalisti, keihäänheittäjä Arto Härkönen, olympia- ja MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Jari Puikkonen, MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Juhani Kärkinen, MM-hopeamitalisti, ratamoottoripyöräilijä Teuvo "Tepi" Länsivuori, MM-kultamitalisti, kestävyysjuoksija Pekka "Lätsä-Pekka" Päivärinta, jääkiekkoilija Juhani "Juuso" Wahlsten, olympiapronssimitalisti, estejuoksija Tapio Kantanen, MM-kultamitalisti, voimanostaja Anna-Liisa Prinkkala, MM-kultamitalisti, suunnistaja Sinikka Kukkonen, MM-hopeamitalisti, pikaluistelija Toivo Salonen ja paralympiakultamitalisti, pikajuoksija Harri Jauhiainen.

Yhdeksättä kertaa jaetut, kuvanveistäjä Nora Tapperin suunnittelemat, Pro Urheilu -mitalit myönnettiin kuudelle suomalaiselle urheilijalle tai urheilussa muuten keskeisesti vaikuttaneelle henkilölle.

Mitalin saivat urheilujohtaja Birgitta Kervinen, urheiluhistorioitsija Ingmar "Pelle" Björkman, urheilulääkäri Sakari Orava, urheilujohtaja Heikki Niininen, urheilujohtaja Marie Lundmark ja urheilutoimittaja Juhani Syvänen. 

Aikuisilla on päävastuu lapsen päivittäisestä liikkumisesta

Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen päivittäisen kahden tunnin liikunta-annos täyttyy. Omilla valinnoillamme joko mahdollistamme tai estämme lapsen tai nuoren liikkeen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten liikkumisen nykytila ja tehdä toimenpide-ehdotuksia liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi.

Toimenpide-ehdotuksia työstettiin Nuoren Suomen koordinoimana yhteistyössä 96 asiantuntijan kanssa. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen toimenpide-ehdotukset julkistettiin tiistaina.

Testaa, oletko sinä lasten liikunnan mahdollistaja?

Tiedän kuinka paljon lapsen tulee liikkua päivittäin.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.

Seuraan lapsen liikkumista.
Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia lapsia on pojista viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Tästä joukosta valtaosa on aivan tavallisia lapsia ja nuoria. Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia, joten vanhemmilla on suuri rooli lasten liikunnan mahdollistajana. Lapsen päivittäisen liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat voisivat arvioida lapsen liikkumista. Neuvolakäynneillä, päivähoidon kasvatuskeskusteluissa ja koulun terveysseurannoissa tulee lapsen liikunta-aktiivisuus ottaa puheeksi vanhempien kanssa.

Täytän lapsen päivittäisen liikunta-annoksen pienistä tuokioista.
Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto vaan välttämättömyys. Päivittäiset liikuntatuokiot kerätään lyhyinä hetkinä pitkin päivää. Lisää lapsen omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa. Päivähoidossa ja koulussa tarjoa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen.

En pysäytä lapsen liikkumista kielloilla.
Lapsen liikkumista estää turhat kiellot. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lasta liikkumasta. Keinussa saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa hyppiä ja juosta. Huomaamattamme kiellämme lapsen liikkeen turvallisuus- ja mukavuussyihin vedoten.

Opettajana huolehdin oppilaitteni päivittäisestä liikkumisesta.
Mahdollistan jokaiselle oppilaalle tunnin liikettä joka päivä. Viikoittaiset liikuntatunnit eivät riitä. Löydän muita keinoja lisätä liikkumista mm. tarjoamalla liikunnan tukiopetusta, matalankynnyksen kerhoja tai mahdollisuuden monipuoliseen välituntiliikuntaan.

Lasten liikuttajana tunnistan liikkumattoman lapsen ryhmässäsi.
On arvioitu, että 25-30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseen aktivoimisessa. Erityisen riskiryhmän muodostavat lapset ja nuoret, jotka liikkuvat alle 30 minuuttia päivässä. Ryhmässä liikkumattomat lapset usein ”katoavat taustalle”. Tunnistamisen tueksi tulee tuottaa työkaluja liikunta-aktiivisuusseurantaan ja leikinomaisia liikuntatestejä motoristen perustaitojen havainnointiin.

Pihamme liikuttaa lasta.
Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulupihoilla. Kuntien tulee kunnostaa koulupihat lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi. Kunnostamistyön tueksi tulee tuottaa liikuttavan pihan suosituksia kodeille, päivähoitoon ja kouluun. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria tulee houkutella liikkumaan uusilla digiliikuntavälineillä.

Otan lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Miksi joku päättää nuorten puolesta miten ja missä liikutaan? Ota nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Aidon osallisuuden avulla nuoret oppivat yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Liikunnalla on tässä myös välinearvo.

Urheiluseurassamme voi sekä harrastaa että kilpaurheilla.
Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikuttajina tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää mm. tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta. Jotta monipuolinen tarjonta olisi mahdollista, seuroille tulee tarjota taloudellista tukea ja koulutusta.

Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille aikuisille. Ota koppi ja ole lasten ja nuorten liikunnan mahdollistaja!

Kehittämishankkeen taustatahoina ovat hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ja Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta.

Linkistä http://www.nuorisuomi.fi/selvitystyo löydät ”Haasteena vähän liikkuvat lapset ja nuoret” -toimenpide-ehdotusraportin ja ”Pienet valinnat ratkaisevat” -videon.