SAL:n tehoryhmien testileiri alkoi Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Nuoret ampujat antavat näyttöjä viikonlopun aikana niin ammunnassa kuin myös fyysisissä testeissä. Tärkeänä tulevia valintoja ajatellen ovat myös haastattelut, joissa urheilijat kertovat motivaatiostaan ja mahdollisuuksista harjoitella jatkossa.

Tehoryhmien testileirille tänä vuonna osallistuu hyvä määrä nuoria ampujia. Kivääriampujia on leirillä 35. Pistoolissa ampujia on testissä 11 ja riistamaalissa ampujia on leirillä 8. Lisäksi urheilijoiden huoltajia ja henkilökohtaisia valmentajia on paikalla 36. Kun lisätään SAL:n tehoryhmävalmentajat, niin paikalla on yli 100 leiriläistä.

Leirin aluksi liiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi ojensi Tuomo Kamppiselle Suomen Ampumaurheiluliiton kultaisen ansiomerkin.

Odotetuinpia luentoja leiriläisille oli maajoukkueampuja Hanna Etulan luento nuoren ampujan polusta kohti arvokisaedustamiseen. Hanna kertoi lupsakkaan tapaansa kuinka hän on itse leiriläisten ikäisenä harjoitellut ammuntaa ja joutunut tekemään valintoja kohti nuorten maajoukkuetta. Hannan luennon jälkeen ei nuorille jäänyt epäilystäkään siitä kuinka itse jokainen voi vaikuttaa määrätietoisella päättäväisyydellä omaan kehittymiseen ampujana. Toki itse ei tietysti voi kaikkea tehdä ja juuri tehoryhmäläisten ikäisenä tulee nuorella urheilijalla olla erittäin hyvä valmentaja – totesi Hanna lopuksi.

Leirin päätöspäivänä sunnuntaina käydään vielä tehoryhmien leirikilpailu finaalien kera. Testileiri päättyy palautepalaveriin, jossa palautetta antavat niin urheilijat kuin myös tehoryhmävalmentajat.

Tulevat SAL:n tehoryhmät 2011 kiväärin, pistoolin ja riistamaalin osalta tullaan nimeämään joulukuun alussa.  

Tämän päivän teema on esteettömyys – myös liikuntaympäristöissä. Usein kuitenkin unohdetaan, että liikunta- ja urheiluympäristöjen käyttäjiä ovat liikkujien ohella myös yleisö, ohjaajat ja muut tilassa ammattinsa puolesta toimivat henkilöt.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Kynnys ry:n toteuttaman ESTE-hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan liikunta- ja urheiluympäristöjen esteettömyyteen. Hankkeen tuloksista kerrottiin aiemmin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Viime keväänä toteutetussa kyselyssä selvitettiin eri käyttäjäroolissa toimivien liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kokemia haasteita liikuntaympäristöissä. Kyselyyn saatiin 340 vastausta. Suurimmalle osalle liikkumisympäristön esteettömyys oli tärkein osa-alue. Toiseksi eniten painotettiin selkeitä, helposti ymmärrettäviä tiloja ja opasteiden selkeyttä ja kolmanneksi eniten näkemisympäristön esteettömyyttä. Vastaajat pitävät kohteen esteettömyydestä saatavaa etukäteistietoa erittäin tärkeänä.

Useimmin käytettyjä sisäliikuntatiloja ovat uimahallit ja virkistyskylpylät, kuntosalit sekä liikuntasalit ja -hallit (mukaan lukien koulujen liikuntasalit). Ulkoliikuntatiloista käytetyimpiä ovat kevyen liikenteen väylät. Sisäliikuntatilojen osalta toivotaan lisää esteettömiä keila-, ratsastus- ja ampumahalleja.

– Kiinnostavaa on, että liikuntaa harrastetaan mieluiten yhdessä muiden kanssa, ei ainoastaan erityisryhmissä, kertoo arkkitehti Niina Kilpelä Kynnys ry:stä.

– Tämä tarkoittaa, että esteettömyyttä tarvitaan kaikilta liikuntatiloilta, ei vain erityisryhmien käyttöön tarkoitetuilta kohteilta.

Suurimmaksi toimimisen esteeksi sisätiloissa mainittiin huono hengitysilma, liikkumisen esteet sisäänkäynnissä ja puutteellinen opastus. Toimimisen esteinä mainittiin myös kuuloympäristön esteettömyys: liiallinen taustamelu ja tilojen kuulemista hankaloittava kaikuisuus. Myös esteettömien autopaikkojen, wc-tilojen sekä puku- ja pesuhuoneiden puuttuminen tai huono suunnittelu olivat toimimisen esteinä.

ESTE-hankkeeseen liittyen on valmistumassa kaksi ammattikorkeakoulutasoista opinnäytetyötä. Anu Patrikka Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta on selvittänyt ohjaajaroolissa toimivien liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kokemia esteitä

– Ohjaajaroolissa toimivat henkilöt kokevat hankalimpina välinevarastojen, säilytystilojen ja oheistilojen, kuten kahvio- ja katsomotilojen, esteet, kertoo Patrikka.

Ritva Kotinurmi ja Liisa Kouvonen Lahden ammattikorkeakoulusta ovat kartoittaneet vammaisurheilulajien harrastamisen ja kilpailemisen asettamia erityisvaatimuksia esteettömyydelle. He painottavat lajiin tutustumisen merkitystä.

– Tämä on paljon laajempi kenttä kuin arvasimmekaan. Myös aistiympäristö ja vammaisten harrastajien käyttämät välineet, kuten näkövammaiskeilailussa valaistus ja suuntakaiteet kuuluvat esteettömyyteen, kertovat Kotinurmi ja Kouvonen.

ESTE-hankkeen keskeisiä tuloksia ja toimenpiteitä 2009-2010
1. Esteettömyyttä tulee tarkastella monitahoisesti liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvänä kokonaisuutena.
2. Kaikkien liikuntapaikkojen tulee palvella eri toimijaryhmiä esteettömästi. Esteettömyyden katkeamaton ketju alkaa liikuntapaikkaa koskevasta etukäteistiedosta ja jatkuu kohteen ja siellä toimimisen esteettömyyteen. Rakennettaessa uutta tai korjatessa vanhaa, on tilaajalla suuri vastuu esteettömyyden toteutumisesta.
3. Esteelliset liikuntapaikat voivat muodostua vapaaehtoistyön (ohjaajat, valmentajat, toimitsijat) ja työllistymisen esteeksi.
4. Vammaisurheilijoilla ja vammaisurheilun lajeissa on sellaista lajikohtaista erikoistietoa, joka tulee ottaa huomioon liikuntapaikkaa suunniteltaessa tai korjatessa.
5. Rakentamismääräyskokoelman määräykset keskittyvät liikkumisen esteettömyyteen. Myös muista esteettömyyden osa-alueista on kuitenkin olemassa hyviä suunnitteluohjeita ja käytäntöjä.

Seuraavaksi ESTE-hankkeessa pohditaan uuden käsikirjan laatimista rakentajille ja suunnittelijoille.

ESTE-hanketta (2009-2011) toteuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Kynnys ry. Yhteistyössä ovat mukana Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry.

Riihimäelle on suunnitteilla sisäampumarata, jossa ammuttaisiin oikeilla aseilla simulaattorikuviin. Simulaattorirata mahdollistaisi laukauksen harjoittelun esimerkiksi liikkuvaan videokuvaan – kuitenkin oikeaa asetta ja patruunoita käyttäen!

Simulaattorirata mahdollistaa monipuolisen harjoittelun liikkuvaan maaliin, ja myös paikalla oleviin tauluihin. Ampumatilanteita voi luoda simulaattorilla monipuolisesti videokuvista animaatioihin. Vastaavaa rataa ei vielä Suomesta löydy.

Olisitko Sinä kiinnostunut käyttämään tällaista ampumarataa? Vastaa kyselyyn ja auta kartoittamaan radan tarvetta.

Vastaa kyselyyn:
• Tästä linkistä pääset kyselylomakkeelle
• Vastaa 3.12.2010 mennessä

Tutustu videoammuntaan saksalaisilla sivuilla:
• Tästä linkistä pääset simulaattorikuviin
• Valitse "25 m video shooting gallery" tai "3D Simulator”"
• Klikkaa nuolta kuvan päällä, niin kuva vaihtuu

Suomen Olympiakomitean (OK) hallitus myönsi maanantaina valmennuksen kehittämismäärärahaa yhdelletoista hankkeelle yhteensä 110 000 euroa vuodelle 2011. Yksi hankkeista on Suomen Ampumaurheiluliiton huippuammunnan kehittämis- ja tutkimusohjelma 2009-2016, jolle myönnettiin ensi vuodeksi 20 000 euroa.

Olympiakomitean tuki suunnattiin tukiohjelman periaatteiden mukaisesti Lontooseen 2012 ja Sotšiin 2014 tähtääviin tai pidemmällä aikajänteellä olympiavalmennusta tehostaviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Hankkeiden tuloksellisessa läpiviennissä luotettiin edelleen pääosin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n osaamiseen.

Olympiakomitean valtuuskunta hyväksyi komitean vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Toiminnan painopisteenä on edistää huippu-urheilun toimintatavan muutosta tulevana toimintavuonna.

Vuoden muita tärkeimpiä toimintoja ovat valmennusjärjestelmän tehostaminen etenkin Lontoo 2012 -kesäkisoja silmällä pitäen sekä nuorten huippu-urheiluohjelman kehittäminen vastaamaan entistä paremmin nuorten lahjakkaiden urheilijoiden tarpeita.

Talousarvio päätyy 8 883 000 euroon, mikä on olympialaisten välivuodeksi poikkeuksellisen paljon. Suuruus selittyy osin huippu-urheilun muutosprojektin kuluilla, joista valtaosa katetaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakamilla veikkausvoittovaroilla.

Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan OK:n sääntöjen mukaisesti uusia jäseniä. Suomen Kiipeilyliitto, Suomen Krikettiliitto ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto nostavat Suomen Olympiakomitean jäsenmäärän 59 jäseneen.

Tuetut hankkeet löydät täältä.

SAL KS alueen Syyskokous pidettiin 27.10.10 Tässä henkilövalinnat ja liitteenä pöytäkirja, toimintasuunnitelma 2011 ja ennätysluettelo 2010

Soini palkittiin 30.10. Grande Finalessa erittäin ansiokkaasta työstään Sodankylän Ampujat ry:n kultahippu toiminnassa.

SAL:n nuorisovaliokunta on tehnyt tarkennuksia ja lisäyksiä tukiammunnan sääntöihin tulevalle kaudelle. Säännöt ovat voimassa heti.

Tukiammunnassa noudatetaan SAL:n virallisia sääntöjä kaikilta muilta osin, kuin mitä tukiammunnan omissa säännöissä on määrätty. Nyt päivitettyjä sääntöjä on noudatettava kaikessa kansallisessa kilpailutoiminnassa sekä Kultahippujärjestelmän kilpailuissa.

Sääntöihin lisättiin myös kohtaan ampujan avustamiseen ilma-aseilla pykälään 2.4.
kohta muistuttamaan vuoden päästä voimaan tulevasta säännöstä:  

"Avustaja saa 10-, 12- ja 11-14A -sarjoissa START-komennon jälkeen virittää aseen mikäli se on puristeilma- tai jousitoiminen ase. Kuitenkin ampujan on itse avattava latausaukko, laitettava luoti ja suljettava latausaukko. 8 -sarjassa avustaja voi suorittaa koko lataustoimenpiteen. (Tämä sääntökohta tulee voimaan 1.10.2011)".

Em. omatoimisuutta olisi hyvä kokeilla ja harjoitella jo tulevalla kaudella.

Uudet Kultahippusäännöt 2010 löydät liitteestä. Kopioi uudet säännöt seurallesi.

 
Sääntöihin tehdyt tarkennukset ja lisäykset (punaisella värillä) löydät liitteestä.

Kultahippusääntöjä voi myös tilata SAL:n toimistosta hintaan 2 € kpl.

Etelä-Suomen alueen ilmakiväärin leiritykset kaudelle 2010-2011 alkavat 27.11 Tammisaaressa.

Ensimmäinen ilmakiväärileiri tukiampujille ja nuorille 14-20v pidetään lauantaina 27.11 Tammisaaressa. Nuoret jatkavat leiriä myös sunnuntaina 28.11.

Uudet leriosallistujat voivat nyt myös tilata Etelä-Suomen alueen Suomi-fleecetakkeja. Tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät leiri-ilmoituksen yhteydestä.

Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Haapaniemi ja toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi olivat tyytyväisiä sunnuntaina Vierumäellä päättyneeseen Grande Finale -viikonloppuun, jonka aikana järjestettiin lajiparlamentti ja palkittiin vuoden parhaat ampumaurheilijat.

˗ Viikonloppu oli onnistunut. Runsas palaute oli myönteistä, ja lajiparlamentissa oli ennätysmäärä osanottajia eli noin 160, Aarrekivi sanoi.

˗ On hienoa huomata, että seuraväki, urheilijat ja valmentajat ovat aktiivisesti mukana, koska liitto haluaa olla kulkemassa jatkossa entistä voimakkaammin seuraväen ja toimijoiden tukena ja apuna. ME yhdessä, kuten slogan kuuluu, kuljemme rinnalla auttaen.

Lajiparlamentissa käsiteltiin perinteisesti toimintasuunnitelmat sekä valittiin jaostoille uudet jäsenet, jotka hallitus myöhemmin syksyllä lopullisesti vahvistaa.

˗ Viikonloppu oli tiivis, vapaaseen keskusteluun on ehkä liian vähän aikaa. Toivoisin, että eri lajien ihmiset oppisivat tuntemaan toisensa paremmin ja että kärkiurheilijoita olisi täällä enemmän. Viikonloppu oli kuitenkin onnistunut, ja positiivinen yllätys oli, että väkeä oli näin paljon. Suurin osa ihmisistä kaipaa tällaista kauden päätöstapahtumaa. Hyvään suuntaan tämä menee, Haapaniemi myhäili sunnuntaina.

Sunnuntaina aamupäivällä hallituksen jäsen, hankepäällikkö Markku Lainevirta ja koulutuspäällikkö Timo Rautio kävivät läpi ampumakorttikoulutusta ja AMPU-hanketta.

Lauantai-illan vuoden parhaiden palkitsemistilaisuudessa tunnelmoivat Lenni-Kalle Taipale ja Vallu Lukka Frank Sinatran musiikin tunnelmissa.

Perjantaina 29.10. Metsästysmuseo juhlisti Riihimäellä 20-vuotista olemassaoloaan . Juhlassa museo muisti yhteistyökumppaneitaan, joiden joukossa oli myös Suomen Ampumaurheiluliitto.  

Liitolle myönnetyn huomionosoituksen vastaanotti  puheenjohtaja Mikko Nordquist, joka kiitos sanoissaan kiitti museota hyvästä yhteistyöstä mm. mm. liiton 90-vuotisnäyttelyn tiimoilta, joka toteutettiin museon kanssa yhteistyössä. 

Metsästysmuseossa on ampumaurheilumateriaalia paljon  mm. entisen mestariampujamme Olavi Elon kisamuistoja, mitaleja ja aseita.