Olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen ampui ilmakiväärillä neljänneksi maailmancupfinaalissa Bangkokissa Thaimaassa keskiviikkona 5. marraskuuta. Joensuun Ampujia edustava 27-vuotias Häkkinen tähtäsi hienon tuloksen 701,9 (599+102,9) pistettä. Maailmancupfinaalin voitti Intian 25-vuotias Gagan Narang kahdella ME-tuloksella. Hän tähtäsi finaalin uudeksi ME-tulokseksi 703,5 pistettä ja sivusi peruskilpailun täydellistä ME-tulosta 600.

– Aivan huikea tulostaso. Finaaliraja oli 596 pistettä, mutta finalistien peruskisatulosten keskiarvo oli yli 598 pistettä. Muillakin ampujilla lienee ollut yhtä hyvä valmistautuminen kuin minulla. Nyt tuli normaalia vähemmän harjoiteltua ennen kisaa. Silloin tulos voi olla melkein mitä vaan, hollolalainen Henri Häkkinen naureskeli tyytyväisenä uransa ensimmäisen maailmancupfinaalin jälkeen.

Henri Häkkinen oli tyytyväinen omaan kilpailuunsa ja tulokseensa. 701,9 (599+102,9) pistettä on hänen ennätyksensä kansainvälisissä kilpailuissa. Olympiapronssia hän laukoi 699,4 (598+101,4) pisteellä. Häkkinen on ampunut kotimaassa ilmakiväärin SE-tulokset: peruskilpailussa 600 pistettä ja finaalissa 702,4 pistettä.

– Kisan ampuminen oli jännä fiilis, kun kilpailin ilmakiväärillä ensimmäisen kerran Pekingin olympialaisten jälkeen. Oikein mukavalta se tuntui pitkästä aikaa.

Henri Häkkinen kehui peruskilpailun alun sujuneen loistavasti. Viimeiset sarjat ja finaali teettivät töitä.

– Peruskisan puoleen väliin oli ihan unelma-ammuntaa. Sen jälkeen oli vaikeaa, kun lajikestävyys ei ole niin hyvä kuin kesällä, hän kertoi.

– Finaali on aina oma kisansa. Tänäänkin oli aika vaikeaa. Finaalissa oli hankala löytää hyvää ampuma-asentoa. Silloin ei tule hyvää tulosta jokaisella laukauksella.

Peruskilpailu ja finaali ammuttiin eri radalla, joiden valo-olot olivat vähän erilaiset. Häkkinen arvioi radat hyviksi.

– Yleensähän maailmancupfinaali on kauden päätöskisa, mutta en oikein tiedä, oliko tämä uuden kauden aloitus vaiko vanhan kauden lopetus.

Kisapaikalla Häkkistä valmensi ja hänen ammuntaansa jännitti Juha Hirvi. Häkkinen osallistui maailmancupfinaaliin ensimmäisen kerran. Pekingin olympialaisiin kansainvälisen huippu-urheilu-uransa päättänyt Hirvi on urallaan kokenut lukuisia maailmancupfinaaleja, joissa hän on ampunut kolme kertaa toiseksi ja kaksi kertaa kolmanneksi.

– Ihan mukava sitä on olla tällä puolella aitaa. Pari viimeistä finaalilaukausta minuakin vähän jännitti, Hirvi kuvaili tunnelmia.

Pistooli- ja kiväärilajien maailmancupfinaali, Bangkok, Thaimaa.

Ilmakivääri, miehet, 60 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: 1) Gagan Narang Intia 703,5 ME-tulos (600 sivuaa ME-tulosta + 103,5), 2) Matthew Emmons USA 702,5 (598+104,5), 3) Qinan Zhu Kiina 702,3 (599+103,3), 4) Henri Häkkinen Suomi 701,9 (599+102,9), 5) Peter Sidi Unkari 701,3 (599+102,3), 6) Nemanja Mirosavljev Serbia 700,9 (597+103,9), 7) Artur Aivazian Ukraina 700,2 (596+104,2), 8) Thomas Farnik Itävalta 698,0 (597+101,0), 9) Yifei Cao Kiina 591, 10) Alin George Moldoveanu Romania 591.

Helsinkiläinen 19-vuotias Risto Hirvikallio ampui kolmanneksi nuorten standard-luokassa practicalin MM-kilpailussa Balilla 27.10.-1.11.2008.

Practicalin 15. MM-kilpailu Indonesiassa Balilla oli 6-päiväinen ja sisälsi 35 ammuttavaa osuutta. Laukausmäärä oli 551. Kilpailuihin osallistui 1200 ampujaa 54 eri maasta.

Suomesta oli mukana 14 edustajaa kaikissa neljässä aseluokassa.

Open-luokka, 353 kilpailijaa: 1) Eric Grauffelt Ranska 100%, 2) KC Eusebio USA 94,86%, 3) Max Michael Jr USA 94,12%, …180) Jukka Suominen FIN 58,67%

Modified-luokka, 50 ampujaa: 1) Jojo Vidanes USA 100%, 2) Zdenek Henes, CZE, 98,96%, 3) Michael Voight USA 98,01%, …18) Stefan Borgström FIN 80,06%, …36) Jari Majuri FIN 60,48%.

Standard-luokka, 309 ampujaa: 1) Travis Tomasie USA 100%, 2) Blake Migues USA 98,78%, 3) Shanon Smith USA 98,14%, …50) Esa Marjoniemi FIN 76,55%, …56) Risto Hirvikallio FIN 75,54%, …81) Mikael Kaislaranta FIN 70,31%, …92) Mika Riste FIN 68,60%, …163) Sebastian Koreneff FIN 58,86%, …218) Johannes Hanhirova FIN 47,02%.

Production-luokka, 282 ampujaa: 1) Adam Tyc CZE 100%, 2) Matthew Mink USA 94,62%, 3)Robert Gordon Vogel USA 94,7%, …30) Timo McKeown FIN 81.92% (paras pohjoismaalainen), …57) Vesa Kaunisto FIN 74,80%, …126) Jyrki Savinko FIN 61,81%, …188) Sauli Luolajan-Mikkola FIN 50,03%, …228) Esa Kaunisto FIN 41,34%

Teksti: Timo McKeown

Katso kisajärjestäjien nettisivut http://www.worldshootbali.com/.

Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela on YLE Radio Suomen "Taustapeili"-ohjelman vieraana 3. marraskuuta. Suora lähetys alkaa kello 17.33.

– Ampumaurheilijan arkea olympiavoiton jälkeen. Miten Pekingin olympiavoitto on muuttanut Satu Mäkelä-Nummelan ja hänen valmentajamiehensä Matti Nummelan arkea? Keskustelua johtaa Nina Vanhatalo, "Taustapeili"-ohjelman ohjelmatiedot kertovat.

Ohjelma löytyy lähetyksen jälkeen YLE:n nettisivuilta osoitteesta http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/taustapeili.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on nimittänyt saksalaisen Franz Schreiberin toimitusjohtajakseen. Schreiber on aloittanut tehtävässään 1. marraskuuta.

Franz Schreiber on aiemmin toiminut Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) toimiston päällikkönä. Toimisto sijaitsee Münchenissä Saksassa.

Franz Schreiberin isä Horst G. Schreiber on toiminut ISSF:n pääsihteerinä vuodesta 1980. Horst G. Schreiber täytti 80 vuotta 27. toukokuuta.

Muutosten tarkoitus on kehittää tukiammuntaa siten, että se palvelee oikean ampumasuorituksen oppimista ja ampujana kehittymistä.

TUKIAMMUNTAAN UUSIA TUKIMALLEJA JA KÄYTÄNTÖJÄ

Tukiammunnan tarkoitus on oppia normaali ampuma-asento ja suoritus. Nyt käytössä olevan kiinteän pöytätuen käyttö kaiken ikäisille aloittelijoille on suositeltavaa. Kilpailutoiminnassa alle 8-vuotiaat tulevat jatkossakin käyttämään kiinteää tukea, mutta alle 10-vuotiaiden kilpasarjoihin tuodaan nyt vaihtoehdoksi kivääriin ns. vaahtomuovituki ja pistooliin 3-pistetuki.

Kokeneempien 10IT sarjan ampujien olisi hyvä lähteä hakemaan lisää haastetta ja opettelemaan oikeaa ampuma-asentoa vaahtomuovituen tai 3-pistetuen avulla. Vaihtoehtoiset tukimallit palvelevat paremmin oikean asennon ja oikean ampumasuorituksen oppimista. Pitkällä tähtäimellä niihin siirtyminen kannattaa.

Nuorisovaliokunta suunnittelee, että Kultahippukilpailuissa siirrytään tulevaisuudessa näihin nyt vaihtoehtoisiksi tuotuihin tukiin. Nyt alkaneella ilma-asekaudella uudet tukimallit ovat vaihtoehtoina aiemmin käytetyille. Ja jos joku ampuja ei uutta tukea vielä ota käyttöön, niin finaalitapahtumassa hän pääsee kokeilemaan uusia tukimalleja. Alkaneen kauden aikana haetaan vielä lisää kokemuksia tukien käyttämisestä. Vaahtomuovituki on ollut käytössä Ruotsissa jo pitkään. 3-pistetuki on puolestaan ollut jo ruutipuolella käytössä.

Pistoolin kuvioammunta jää pois tukisarjoista

Pienoispistoolin 14T sarjassa ammutaan 30 laukausta kouluammuntaa aiemman kouluammuntaa 20 laukausta ja kuvioammuntaa 20 laukausta sijaan. Kuvioammunnassa tukiammunta ei palvele oikean ampumasuorituksen oppimista.

Muutos ei sulje pois kuvioammunnan harjoittelua eikä kilpailutoimintaakaan, sillä vanhimmat kultahippuampujat voivat kokemuksen ja voiman karttuessa hakea kilpailukokemusta nuorten sarjoista.

Maakunta- ja aluekarsinnat historiaa – tilalle alueen kultahippukarsinnat

Kultahippujen kilpailujärjestelmästä on poistettu käsitteet alue- ja maakuntakarsinnat, jotka on korvattu Kultahippukarsinnoilla. Jokainen SAL:n alue voi järjestää enintään kolmet Kultahippukarsinnat. Aluemestaruuskilpailu voi olla yksi Kultahippukarsinta, mutta sitä ei säännöissä edellytetä, sillä alueet ja niiden toimintatavat ovat erilaiset.

Muutoksen tavoitteena on selkeyttää kultahippujen kilpailujärjestelmää ja tarjota lapsille omalla alueellaan useampi mahdollisuus kilpailla ja näyttää taitojaan.

SAL Nuorisovaliokunta

Vuoden Kultahippuseurana palkittiin Turun Seudun Ampujat, Kultahippuohjaajana Taisto Häkkinen Joensuun Ampujista ja Noora Kivistö Seinäjoen Seudun Ampujista.

Vuoden 2008 Kultahippuseura

Turun Seudun Ampujat (TSA)

Turun Seudun Ampujat on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana vauhdilla suurimpien Kultahippuseurojen joukkoon. Seuran ohjaajat ja valmentajat ovat osallistuneet koulutuksiin ja seuralla on tavoitteena kehittyä entisestään.

Seura osallistuu runsain joukoin kultahipputapahtumiin ja turkulaiset erottuvat joukosta aina iloisina ja reiluina kilpakumppaneina.

Vuoden 2008 Kultahippuampuja

Noora Kivistö, Seinäjoenseudun Ampujat (SSA)

Kuortanelainen 13-vuotias Noora Kivistö on lahjakas pistooliampuja. Hän on harrastanut ammuntaa nelisen vuotta ja osallistunut ahkerasti Kultahippukilpailuihin sekä hakenut myös kokemusta nuorten sarjoista. Nooraa kuvaillaan positiiviseksi kaveriksi, joka harrastaa ampumaurheilun lisäksi monipuolisesti liikuntaa.

Nooran valmentaja Eero Hautala palkittiin vuoden 2004 Kultahippuohjaajana.

Vuoden 2008 Kultahippuohjaaja

Taisto Häkkinen, Joensuun Ampujat (JA)

Häkkinen pohtii mielellään ampumaurheilun nuorisotoimintaa ja kultahipputoiminnan tulevaisuuden näkymiä. Hän toimii Joensuun Ampujissa ampumakouluohjaajana yhdessä kokeneen Veli-Pekka Niirasen kanssa.

Vuoden Kultahippuohjaaja tuli mukaan seuratoimintaan poikansa Henrin kannustamana. Henkan Olympiapronssimitalin myötä myös isä pääsi kertomaan tunnelmiaan mediassa. Hänen positiiviset viestinsä nuorisotoiminnan tärkeydestä ovat osaltaan nostaneet ampumaurheilun nuorisotoiminnan arvostusta ja varmasti kannustaneet seuroja nuorisotoiminnan kehittämisessä.

Taisto Häkkinen on hieno esimerkki isästä, joka toimii ampumaurheiluseurassa vaikka oma poika on jo aikuinen ja siirtynyt urallaan eteenpäin.

Lue lisää Kultahippupalkinnoista

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi parhaita urheilijoitaan, valmentajiaan, seuratoimijoitaan ja seurojaan kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 1. marraskuuta.

Suomen Ampumaurheiluliiton palkitut

Vuoden ampuja 2008: Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Vuoden vammaisampumaurheilija: Erkki Pekkala, Haapajärven Ampumaseura.

Huippuampujien cupkilpailun voittaja: Krister Holmberg, Raseborg Skyttar.

Vuoden nuori ampuja: Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat.

Vuoden yllättäjä: liikkuvan maalin nuorten MM- ja EM-joukkuekultamitalin ampuneet Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Jarmo Toiva Kymppi-64 ja Mårten Westerlund Raseborg Skyttar.

Vuoden valmentaja: Matti Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Ampumaurheiluliiton stipendit: Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat, Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto ja Krister Holmberg Raseborg Skyttar.

Ampujien ansiomerkit

Kultainen ansiomerkki jalokivellä: Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Krister Holmberg Raseborg Skyttar, Pekka Paatinen Helsingin Varuskunnan Ampujat, Esko Lempola Tampereen Siluettiampujat, Jouni Jyrä Vammalan Seudun Ampujat, Rauno Ärväs Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura ja Jussi Airas Lappeenrannan Siluettiampujat.

Kultainen ansiomerkki: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Hannu Murisoja Haapajärven Ampumaseura, Veikko Huotari Kirskunmäen Urheiluampujat, Pekka Lintula Tampereen Siluettiampujat, Allan Granlund Pirkanmaan Siluettiampujat ja Reino Uuttu Salon Seudun Ampujat.

Hopeinen ansiomerkki: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto, Mårten Westerlund Raseborg Skyttar, Risto Murisoja Haapajärven Ampumaseura, Jari Parkki Jurvan Metsästysseura ja Bror Eriksson Ålands Sportskytteförening.

Erikoismaininnat: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat (olympiapronssi sekä täydet 600 pistettä ilmakiväärillä ja 300 metrin kiväärin makuuasennon kilpailussa), Juha Hirvi Kotkan Ampumaseura (ensimmäisenä suomalaisena osallistunut kesäolympialaisiin kuusi kertaa), Jyrki Viitakoski Satakunnan Ampujat (viisi henkilökohtaista siluetin MM-kultamitalia), Marko Nikko Sibbo Skyttegille (viisi henkilökohtaista siluetin MM-mitalia), Juha Soini Jalasjärven Ampujat (voitti kaikki viisi ilmakiväärin, pienoiskiväärin ja 300 metrin kiväärin SM-kultaa)

Kultahippupalkinnot

Vuoden kultahippuampuja: Noora Kivistö Seinäjoen Seudun Ampujat.

Vuoden kultahippuohjaaja: Taisto Häkkinen Joensuun Ampujat.

Vuoden kultahippuseura: Turun Seudun Ampujat.

Haulikkolajien palkitut
Trap, N-sarja: Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.
Trap, juniori: Jesse Kinnunen, Sibbo Skyttegille.
Trap, Y-sarja: Janne Kirvesmäki, Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura.
Trap, Y55-sarja: Heikki Siivonen, Lahden Ampumaseura.
Skeet, N-sarja: Katja Poutanen, Hyvinkään Metsästysampujat.
Skeet, juniori: Jesse Louhelainen, Lahden Ampumaseura.
Skeet, Y-sarja: Lauri Leskinen, Sibbo Skyttegille.
Skeet, Y55-sarja: Ismo Peltola, Jurvan Metsästysseura.
Sporting, N-sarja: Leena Korhonen, Oulaisten Ampujat
Sporting, Y-sarja: Jari Rajala, Sibbo Skyttegille.
Sporting, juniori: Lassi Vesakoski, Jakobstads Skytteförening.
Sporting, Y55-sarja: Rune Sundqvist, Jakobstads Skytteförening.

Kiväärilajien palkitut
Kiväärimies: Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat.
Kiväärinainen: Hanna Etula, Lahden Ampumaseura.
Kivääripoika: Juha Soini, Jalasjärven Ampujat.
Kiväärityttö: Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat.
Kiväärivammaisampuja: Erkki Pekkala, Haapajärven Ampumaseura.

Pistoolilajien palkitut
Pistooliampuja: Mira Nevansuu, Kuortaneen Kunto.
Vuoden yllättäjä: Janne Kuvaja, Poliisien Ampumaseura.
Vuoden pistoolinuori: Jesse Peltomäki, Kuortaneen Kunto.
Vuoden työnsankari: Kai Jahnsson, Poliisien Ampumaseura.

Siluettilajien palkitut:
Vuoden siluettiampuja: Jyrki Viitakoski Satakunnan Ampujat.

Kasa-ammunnan palkitut
Vuoden kasa-ampuja: Mauri Mukari, Vähäkyrön Viesti.

Mustaruudin palkitut:
Vuoden ampuja 2008: Pekka Paatinen Helsingin Varuskunnan Ampujat.

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi Matti Nummelan Vuoden valmentajana kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä lauantaina 1. marraskuuta. Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Nummela ansaitsi tittelin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentajana. Kun Ampumaurheiluliitto valitsi Satu Mäkelä-Nummelan Vuoden ampujaksi, Nummelat ovat ensimmäinen aviopari, joka on palkittu Vuoden ampujana ja Vuoden valmentajana.

– Valinta Vuoden valmentajaksi osoittaa vain sen, että Satu on ampunut hyvin. Ansiotonta arvonnousua, orimattilalainen Matti Nummela kommentoi palkintoaan.

Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut Vuoden valmentajan vuodesta 1998 alkaen. Matti Nummela on pokannut palkinnon jo kerran aiemmin vuonna 2002.

– En usko, että muillakaan valmentajilla on pyrkimys tulla palkituksi, mutta jokainen valmentaja haluaa urheilijansa menestyvän. Paras palkinto on se, että urheilija menestyy. Niin kuin isäkin aina sanoi, että nauravaa naamaa on mukavampi katsella kuin itkevää. Epäonnistumiset ovat valmentajan pahimpia tilanteita, kun tietää omasta kokemuksestaan miten pahalta urheilijasta tuntuu, mutta ei tiedä, mitä pitäisi sanoa ja tehdä, Matti sanoo.

– Mutta totta kai arvostan huomionosoitusta erittäin paljon.

Aina voi parantaa

Matti Nummela ansaitsi Vuoden valmentajan tittelin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentajana. Vaikka olympiavoitto on olympialajin urheilijan ja valmentajan paras mahdollinen saavutus, Matti Nummela tokaisee heti, että aina voi parantaa.

– Jos Satu voittaa toisen kerran.

Satu Mäkelä-Nummela ilmoitti heti olympiavoiton jälkeen, että huippu-urheilu-ura jatkuu toistaiseksi. Seuraava päätavoite on vuoden 2012 olympialaiset Lontoossa. Ensi vuoden kilpailukalenterissa on neljä maailmancupin kilpailua sekä MM ja EM-kilpailut.

– Valmennussuhteen jatko on Sadusta kiinni, mutta näyttäisi jatkuvan. Alustavia valmennussuunnitelmia olemme jo tehneet. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa leireilemme ulkomailla. Osa leireistä on kahden viikon ja osa viikon leirejä, Matti kertoo.

– Olen jutellut muidenkin maiden valmentajien kanssa. Kaikki ovat samaa mieltä, ettei varsinaisia välivuosia ole nykyään varaa pitää. Vaikka ensi vuonna ei vielä jaeta olympiapaikkoja, löysästi ei voi harjoitella. Välivuoden jälkeen seuraavastakin vuodesta tulee helposti välivuosi. Nyt syksyllä ja talvella Satu huilaa ja lataa akkuja.

Päivittäistä lähivalmennusta

Avioparina Matti Nummela ja Satu Mäkelä-Nummela toteuttavat kirjaimellisesti Suomen Olympiakomitean ja jokaisen lajiliiton tavoitteen päivittäisestä lähivalmennuksesta tai läheisestä päivittäisvalmennuksesta. Matti arvioi, ettei ampuminen häiritse normaalia perhe-elämää, vaikka he puhuvatkin ammunnasta välillä kotona.

– Eivät lapset (8-vuotias Patrik ja 6-vuotias Sara) ole ainakaan vielä sanoneet, että älkää puhuko ammunnasta. Avioparina meidän ei tarvitse aina käydä kaikkia asioita läpi radalla, mikä on joskus suuri etu. Huonosti menneen harjoituksen jälkeen urheilijan vastaanottonappi on off-asennossa, joten asioita voi puida myöhemmin niin sanotusti paremmalla ajalla. Kun toisen tuntee erittäin hyvin, tietää, koska ei kannata puhua, hän kuvailee.

Matti myöntää oman vaimon valmentamisen olevan joskus haasteellista.

– Aviopuoliso on taatusti kriittisempi valmennettava kuin joku toinen urheilija. Hänen on helpompi kyseenalaistaa kaikki – ja väittelyhän siitä tulee. Silloin joudun perustelemaan hyvin omia näkökantojani ja voin vain toivoa, että Satu kokeilisi minun ehdotuksiani.

Matti korostaa jokaisen huippu-urheilijan olevan omanlaisensa persoonan. Jokaista pitää valmentaa eri tavalla, mutta aina aidosti.

– Huippu-urheilija menestyy vahvuuksillaan. Vahvuuksia pitää vahvistaa, vaikka virheitäkin pitää karsia. Valmentajan ei pidä yrittää muokata urheilijaa yhteen ja samaan muottiin, hän sanoo.

– Valmentajan pitää aina olla oma itsensä. Jos et ole sellainen kuin olet, uskottavuus kärsii.

Huippu-urheilutausta auttaa valmennuksessa

53-vuotias Matti Nummela on ollut vuosikymmeniä kansainvälisen tason huippuampuja. Hän on paukuttanut trapin EM-kultaa 1983 ja EM-pronssia 1992. Viime vuonna hän voitti vielä trapin Suomen mestaruuden ja ampui viime keväänä 14:nneksi maailmancupissa Teksasin Kerrvillessä USA:ssa.

– Moni ampuja ajattelee niin, että valmentaja on uskottava vasta, jos valmentaja on ampunut joskus hyvin. Oma huippu-urheilutausta ei minun mielestäni ole välttämätöntä valmentajalle eikä huippuampuja välttämättä osaa opettaa muita ampumaan, vaikka osaakin ampua itse. Paras valmentaja saattaa olla sellainen, joka ei ole ikinä osunut. Hän vain osaa opettaa ja valmentaa muita paremmin, Matti kertoo.

– Entisen huippu-urheilijan on helpompi keskustella valmennettavansa kanssa kisatilanteesta, koska hänellä on omia kokemuksia. Entinen huippu-urheilija pystyy helpommin kertomaan kisatilanteen tuntemuksista ja valmistamaan urheilijaa kilpailemaan kovassa paineessa. Entinen huippu-urheilija on kokenut samankaltaiset pettymykset vuosien varrella ja tietää, miltä se tuntuu. Onnistumiset korvaavat ja korjaavat huonoja päiviä, mutta kaikki pettymykset ja vastoinkäymiset eivät unohdu.

Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajat
1998 Mikko Mattila
1999 Alf Sjöblom
2000 Mikko Mattila
2001 Pirjo Peltola
2002 Matti Nummela
2003 Tero Hovila
2004 Lauri Siltavirta
2005 Mauri Turunen
2006 Lauri Siltavirta
2007 Seppo Nevansuu
2008 Matti Nummela

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan Vuoden ampujana kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä lauantaina 1. marraskuuta. Kun Ampumaurheiluliitto valitsi hänen valmentajansa Matti Nummelan Vuoden valmentajaksi, Nummelat ovat ensimmäinen Vuoden ampujana ja Vuoden valmentajana palkittu aviopari.

– Isona tavoitteena on 2012 olympialaiset Lontoossa. Kaikki muut kilpailut ennen olympialaisia ovat välitavoitteita. Vasta olympialaisissa tiedän, ovatko askelmerkit osuneet kohdalleen, 38-vuotias orimattilalainen Satu Mäkelä-Nummela kertoo.

– Ensi vuoden kilpailukalenterissa on neljä maailmancupia, EM-kilpailu ja MM-kilpailu sekä maailmancupfinaali. Joka vuosi kalenterissani on maailmancupfinaali, johon voi ansaita paikan maailmancupissa sekä MM- tai olympiakilpailussa. Kolme kertaa olen paikan ottanut – tänä vuonna finaali oli Valko-Venäjän Minskissä ja sen lisäksi olen ampunut maailmancupfinaalissa 2006 Espanjan Granadassa ja 2005 Dubaissa.

Nykyisen tiedon mukaan ampujat ryhtyvät kilpailemaan olympiapaikoista 2010 alkaen maailmancupeissa, MM-kilpailuissa ja maanosien mestaruuskilpailuissa. Pekingin olympialaisiin naisten trapiin sai paikan 18 ampujaa.

– Naisten haulikkolajeissa paikan voi hankkia vain yksi ampuja jokaisesta maasta, kun muissa olympialajeissa paikan voi ottaa kaksi ampujaa jokaisesta maasta. Olympiajoukkueen valintaa ajatellen olisi parempi, että itse pystyisin hankkimaan paikan, kun vain yksi paikka on tarjolla, Satu Mäkelä-Nummela asettaa itselleen tavoitteen.

Satu Mäkelä-Nummelan kovia suomalaisia kilpakumppaneita ovat seurakaveri Noora Antikainen ja Sibbo Skyttegillen Mopsi Veromaa. Suomen Olympiakomitea valitsi Pekingin olympiajoukkueeseen ne ampujat, jotka olivat Suomelle maapaikan hankkineet. Satu otti paikan voittamalla maailmancupin Saksan Suhlissa 2006. Voittaessaan maailmancupin ja olympialaiset Satu ampui täsmälleen saman tuloksen 91 (70+21) kiekkoa.

Etelä-Afrikasta tuntuma ammuntaan

Satu Mäkelä-Nummela ja Matti Nummela ovat jo alustavasti suunnitelleet ensi talven harjoitusleirinsä. Ulkomaanleirit ovat helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

– Etelä-Afrikkaan olemme suunnitelleet kahden viikon leiriä, koska sinne asti ei kannata lähteä lyhyemmäksi aikaa. Kahden viikon leiriin pitää valmistautua lyhyemmällä viikon leirillä – se on sellainen sisäänajoleiri, Satu kertoo.

– Talvella tulee aika pitkä aika, etten pääse harjoittelemaan ampumista kunnolla.

OSU:n kotirata jo kiinni

– Orimattilan Seudun Urheiluampujien oma rata meni kiinni torstaina. Nyt pitää olla hyvissä väleissä Lahden Urheilukoulun haulikkoampujien kanssa, että pääsen heidän kanssaan harjoittelemaan Hollolan Hälvälään. Jos ilmat ovat tällaisia, ampuminen rupeaa hiipumaan, Satu Mäkelä-Nummela kuvailee olympiavoittajan arkista harjoittelua.

– Minulla on kodin pihapiirissä oma heitin, johon olet saanut mikrofonilaukaisun. Nyt ei enää tarvitse käyttää lapsityövoimaa (lapset 8-vuotias Patrik ja 6-vuotias Sara), kun pidän tuntumaa yllä ykköstrapia ampumalla. Tähän asti he ovat olleet lähettämässä kiekkoja.

Monenlaista muistamista

Satu Mäkelä-Nummela kertoo saaneensa monenlaisia onnitteluita ja muistamisia olympiavoiton jälkeen. Erityisellä lämmöllä hän muistelee kotiinpaluuta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sen lisäksi omat juhlansa järjestivät Orimattilan kaupunki, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Mallusjoen Nuorisoseura ja Suomen Ampumaurheiluliitto.

– Olemme saaneet villasukat koko perheelle. Juuri äskettäin rautalankayhtye lähetti cd:n, jossa on heidän rautalankaversionsa Porilaisten marssista. Ruotsista on tullut tervehdys naiselta, jolla on sama sukunimi kuin minulla. Yksi onnittelukortti oli Helsingin olympialaisten virallinen postikortti, jonka lähettäjä on muistanut ilmeisesti kaikkia olympiavoittajia kortilla. Olen vastannut kaikille, joiden osoite on ollut mukana, Satu kertoo esimerkkejä onnitteluista.

– Bluesin kotiottelussa Jypiä vastaan kävin pudottamassa kiekon. Se jäi hyvin mieleen, kun tuli oltua ensimmäisen kerran jääkiekko-ottelussa ja oli hankalaa kävellä korkokengissä liukkaalla jäällä. Onneksi erotuomari talutti. Eilen työpaikallani Neste Tuuliharjassa kaksi vanhempaa Kuopion seudulla asuvaa herrasmiestä tuli pyytämään nimikirjoitusta. Kassista löytyi vielä pari kuvakorttia nimikirjoituksia varten. He kehuivat tapaamisen matkansa kohokohdaksi.

Ampumaurheiluliiton Vuoden ampujat
1965 Hannele Wirilander
1967 Simo Morri
1969 Kimmo Hovila
1970 Esa Kervinen
1974 Markus Remes
1975 Seppo Mäkinen
1976 Markus Remes
1977 Helvi Leppämäki
1978 Paavo Palokangas, Seppo Mäkinen ja Juha Rannikko
1979 Paavo Palokangas
1980 Mauri Röppänen
1981 Arto Vainio
1982 Sirpa Ylönen
1983 Matti Nummela
1984 Rauno Bies
1985 Ralf Westerlund
1986 Juha Hirvi
1987 Seppo Mäkinen
1988 Pirjo Peltola
1989 Jari Pälve
1990 Petri Eteläniemi
1991 Satu Pusila
1992 Juha Hirvi
1993 Satu Pusila
1994 Satu Pusila
1995 Riitta-Mari Murtoniemi
1996 Riitta-Mari Murtoniemi
1997 Janne Himanka
1998 Satu Pusila
1999 Pia Julin
2000 Juha Hirvi
2001 Marko Kemppainen
2002 Helena Juppala
2003 Krister Holmberg
2004 Marko Kemppainen
2005 Juha Hirvi
2006 Petri Savinainen
2007 Mira Nevansuu
2008 Satu Mäkelä-Nummela

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Suomen Ampumaurheiluliitto ry myöntää vuosittain Ympäristöpalkinnon SAL:n tarkoitusperiä edistävästä ympäristötoiminnasta. Ympäristöpalkinto voidaan myöntää yhteisölle tai järjestölle, seuralle tai yksityiselle henkilölle tai henkilöille. Vuoden 2008 Ympäristöpalkinto on haettavissa 10.11. asti.

Suomen Ampumaurheiluliitto ry myöntää vuosittain Ympäristöpalkinnon SAL:n tarkoitusperiä edistävästä ympäristötoiminnasta. Ympäristöpalkinto voidaan myöntää
– yhteisölle tai järjestölle
– seuralle
– yksityiselle henkilölle tai henkilöille

Palkinnon tarkoituksena on sekä palkita ympäristön hyväksi tehty työ, että kannustaa huomioimaan ympäristön merkitys SAL:n toiminnassa. Samalla palkinto on merkki ympäröivään yhteiskuntaan ampujien vakavasta asenteesta ympäristöä kohtaan.

Palkinnosta päättää SAL:n hallitus ja palkinto jaetaan muiden huomionosoitusten yhteydessä ja siitä tiedotetaan tehokkaasti julkisuuteen.

Jaettavat palkinnot ovat seuraavat:
– vuoden ympäristövaikuttaja. Palkintona on kunniakirja ja saajana voivat olla sekä yhteisöt että järjestöt.
– vuoden ympäristöteko. Palkintona on kunniakirja ja rahapalkkio. Saajana voivat olla joko seura, henkilö tai henkilöt.

SAL:n ympäristövaliokunta esittelee palkinnot hallitukselle esitysten pohjalta. Esityksiä palkituiksi perusteluineen voivat tehdä kaikki halukkaat vuosittain 10.11.marraskuuta 2008 mennessä. Ympäristövaliokunta voi myös omatoimisesti tehdä esityksen palkittavista SAL:n hallitukselle. Hallitukselle on esiteltävä kuitenkin kaikki palkittaviksi tehdyt esitykset.

Palkinnonsaajista pidetään luetteloa sekä Ampumaurheiluliiton Ampumaurheilunetissä että vuosittain tehtävässä vuosikertomuksessa. Luettelossa pidetään kaikkia eri vuosina palkinnon saaneita.

Palkinto jaetaan tänä vuonna SAL:n kokouksen yhteydessä 29.11. SLU-talossa Helsingissä.

Esitykset ympäristöpalkinnon saajiksi perusteluineen (kirjallinen osio, mahdolliset kuvat jne.) tulee tehdä ensisijaisesti sähköpostilla risto.aarrekivi@sal.slu.fi 10.11.2008 mennessä. Esitysten lähettäminen kirjeenä on myös mahdollista. Silloin lähetyksen tulee olla perillä Suomen Ampumaurheiluliitossa 10.11. klo 12 mennessä.