Liittovaltuusto hyväksyi sääntömuutoksia kokouksessaan 25.11.2006 Vantaalla. Sääntömuutokset astuvat voimaan 1.1.2007.

Haulikkolajien taulukkoon lisäyksenä sarjat Y15, N20 ja Y70

Huomaa!
F=Olympialaji, sarjassa ammutaan finaali
(F)=Ei olympialaji, mutta sarjassa ammutaan finaali

Kilpailukelpoisuus ja osallistumisoikeus

KY 6.1 kilpailukelpoisuus ja osallistumisoikeus
Uusi pykälä 6.1.9 Invalidiliiton urheiluampujilla on osallistumisoikeus kaikkiin SAL:n kilpailuihin niillä rajoituksilla, kun on kohdissa 6.1.6, 6.1.7 ja 6.1.8.

Pelastus- ja turvallisuusohjelma

Pelastus- ja turvallisuusohjelmaan liittyen KY/2005 Liite 4 SAL:n kilpailujen teknisen asiantuntijan (TA) toimintaohje. L 4.2 kohtaan lisätään: Pelastus- ja turvallisuusohjelman tarkastaminen.

KY/2005 Liite 1 Suomen Ampumaurheiluliiton SM- ja arvokilpailujen järjestämisohjeet. L 1.2.1 3-2 vuotta ennen kilpailua kohtaan lisätään: Pelastus- ja turvallisuusohjelman laatiminen/päivittäminen.

KY/2005 Liite 10 Lomakkeet. Ampumakilpailujen järjestämislupahakemukseen lisätään kohta: Pelastus- ja turvallisuusohjelma tehty.

Kivääri- ja pistoolilajien taulukko uudistettu

Kilpailutoiminnan yleissäännöt –kirjan sivulla 47 oleva ”Kivääri- ja pistoolilajien taulukko” on uudistettu. Taulukossa on yhdistetty rivit 1 ja 5, 2 ja 6, 7 ja 9 sekä 8 ja 10. Sarjajakoon ei ole tehty muutoksia.

Huomaa!
F=Olympialaji, sarjassa ammutaan finaali.
(F)=Ei ole olympialaji, mutta sarjassa ammutaan finaali

Tukiammunnan sarjajako

Liittovaltuusto hyväksyi tukiammunnan sarjajaon lisäyksenä kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja ohjeisiin.

Sarja 11–14 A on tarkoitettu 11–14-vuotiaille ensimmäistä kauttaan kilpaileville.

Tytöt ja pojat ampuvat omassa ikäluokassaan samassa sarjassa.

Kilpailukausi käsittää aikavälin 1.10.–30.9. Ampuja saa kilpailukauden aikana täyttää enintään sarjan mukaisen maksimi-iän. Tukiammunnan säännöt (voimassa 1.10.2006).

Suomen Ampumaurheiluliitto valitsi yksimielisesti puheenjohtajansa, helsinkiläisen Helena Walldénin toiselle kaksivuotiskaudelle. Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto ja varsinainen kokous kokoontuivat tänään lauantaina 25. marraskuuta Hotelli Cumulus Airportissa Vantaalla.

– Mitali vuoden 2008 olympialaisissa Pekingissä on seuraavan kaksivuotiskauden julkisuudessa näkyvin tavoite. Olympiamenestys on suomalaiselle ampumaurheilulle lähes elinehto. Vuonna 2000 Juha Hirvi ampui olympiahopeaa pienoiskiväärin täysottelussa ja vuonna 2004 Marko Kemppainen ampui olympiahopeaa skeetissä. Suurelta osin tämän mitaliketjun vuoksi ampumaurheilu on yksi Olympiakomitean painopistelajeista, mikä tuo merkittävästi resursseja huippu-urheiluun, Helena Walldén sanoo.

– Hyvän menestyksen ja toimivan organisaation vuoksi ampumaurheilu on myös Paralympiakomitean painopistelaji. Myös vammaisampumaurheilijoiden tavoitteena on jatkaa mitaliketjuaan 2008 paralympialaisissa Pekingissä. Vuonna 2004 Ateenassa Minna Leinonen ampui paralympiakultaa ja vuonna 2000 Sydneyssä Erkki Pekkala paralympiahopeaa.

Ampujat ovat jo hankkineet Pekingin olympialaisiin kaksi maakohtaista edustuspaikkaa. Ne ovat Suomen ensimmäiset – ja tähän mennessä ainoat – olympiaedustusoikeudet. Juha Hirvi hankki paikan pienoiskiväärin täysotteluun, 3 x 40 laukauksen kilpailuun, jo keväällä 2005 voittamalla maailmancupin Fort Benningissä USA:ssa. Satu Mäkelä-Nummela ampui paikan naisten trapiin voittamalla maailmancupin Saksan Suhlissa kesäkuussa 2006. Ampumaurheiluliiton tavoitteena on hankkia yhteensä seitsemän edustuspaikkaa, joista jokaisen lajiryhmän (kivääri-, pistooli- ja haulikkolajit) tavoitteena on vähintään yksi edustuspaikka.

Vierumäen ampumaurheilukeskus suuri mahdollisuus

Suomen Urheiluopisto rakentaa ensi vuoden aikana ampumaurheilukeskuksen Vierumäelle. Ampumaurheiluliitto toimii hankkeessa asiantuntijana.

– Vierumäen hallihanke on ampumaurheilulle suuri mahdollisuus. Sen myötä laji pääsee näkyville todella hienoon ympäristöön, Helena Walldén kehuu.

– Vierumäelle voimme anoa ilma-aseiden sekä 25:n ja 50:n metrin pistooli- ja kiväärilajien arvokilpailuja. Ne auttavat hankkimaan lajille näkyvyyttä ja uusia yhteistyökumppaneita.

Olosuhteiden kehittäminen ja ympäristöasioiden osaaminen ovat olleet Ampumaurheiluliiton viime vuosien painopisteenä. Toiminnanjohtaja Risto Aarrekiven johdolla laji on tehnyt runsaasti töitä, jotta radat pysyisivät ampumaurheilijoiden käytössä.

– Liitto on tehnyt niin paljon töitä kehittääkseen ympäristöasioita ja -osaamista, esimerkiksi rataluokitusta, että lopputuloksen on oikeastaan pakko olla positiivinen, Helena Walldén uskoo.

Jouko Juppala jatkaa varapuheenjohtajana

Suomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto valitsi yksimielisesti vantaalaisen Jouko Juppalan jatkamaan liittohallituksen varapuheenjohtajana kaksivuotiskauden. Liittovaltuusto valitsi ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti myös liittohallituksen kolme jäsentä. Lahtelainen Heikki Keskitalo jatkaa jäsenenä seuraavat kaksi vuotta. Uusiksi jäseniksi liittovaltuusto valitsi vantaalaisen Sari Ollilan ja orimattilalaisen Paavo Palokankaan. Liittohallituksen erovuoroisista jäsenistä helsinkiläinen Erik Ahlström jätti paikkansa.

Liittohallituksessa jatkaa varapuheenjohtajana mikkeliläinen kansanedustaja, prikaatikenraali Olli Nepponen. Jäseninä jatkavat tamperelainen Jukka-Pekka Alanen, helsinkiläinen Markku Lainevirta ja helsinkiläinen Pia Nybäck.

Talousarvion loppusumma 1.531.400 euroa

Liittovaltuusto hyväksyi Ampumaurheiluliiton vuoden 2007 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liittohallituksen esittämän talousarvion summa on 1.531.400 euroa ja se on 12.450 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2006 talousarvion loppusumma on 1.428.200 euroa ja sekin on ylijäämäinen.

– Tänä vuonna maksoimme vuonna 2002 ottamamme lainan kokonaan takaisin jopa vuoden etuajassa. Taloutemme on nyt vakaalla pohjalla ja voimme keskittyä varsinaiseen toimintaan, ampumaurheiluun, toteaa Helena Walldén tyytyväisenä.

Ampumaurheiluliitto panostaa myös ensi vuonna huippu-urheiluun, johon budjetista kuluu 40 prosenttia. Huippu-urheilijoiden tärkein tavoite arvokilpailumenestyksen lisäksi on maakohtaisten edustuspaikkojen hankkiminen 2008 olympialaisiin Pekingiin. Vuoden 2007 arvokilpailuja ovat ilma-aseiden EM-kilpailut 12.-18.3. Ranskan Deauvillessä, Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien EM-kilpailut 10.-25.7. Granadassa Espanjassa, haulikkolajien MM-kilpailut 1.-9.9. Nikosiassa Kyproksella ja vammaisampumaurheilun EM-kilpailut 22.-29.7. Suhlissa Saksassa. Arvokilpailujen lisäksi olympiapaikkoja on jaossa neljässä maailmancupin kilpailussa.

– Yksi toiminnan painopiste on nuoriso- ja harrastustoiminta, johon panostamme 23 prosenttia budjetista, Helena Walldén sanoo.

Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja, diplomi-insinööri Helena Walldén työskentelee johtajana Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolassa. 53-vuotias Walldén toimii yritysasiakkaista vastaavana johtajana ja toimitusjohtajan sijaisena ja on OKO-konsernin johtoryhmän jäsen.

Liittovaltuusto kaksivuotiskaudelle 2007-2008

Ampumaurheiluliiton varsinainen kokous valitsi liittovaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi. Liittovaltuustossa on yhteensä 27 jäsentä ja enintään kolme lisäjäsentä. Liittovaltuusto valitsee puheenjohtajansa ensimmäisessä kokouksessaan maaliskuussa 2007.

Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston jäsenet 2007–2008:
Etelä-Suomen alue: Antero Lindberg (varajäsen Toni Karlsson), Leena Piipponen (Kalevi Lehtinen), Anders Holmberg (Sven Holmberg), Curt Sjöblom (Kari Puustinen), Timo Alanen (Kari Kalliomäki).
Hämeen alue: Hannu Haapaniemi (Jukka-Pekka Heikkilä), Tapio Jurvanen (Eino Kivisalmi), Olavi Malminen (Pentti Saloranta).
Itä-Suomen alue: Anna-Kaisa Räsänen (Seppo Mahlamäki), Martti Halttunen (Seppo Asikainen).
Kaakkois-Suomen alue: Marko Leppä (Annika Häkkänen), Tauno Tuhkanen (Jaakko Puisto), Marko Matilainen (Seppo Sorvali).
Keski-Suomen alue: Teemu Lahti (Pirkko Karjalainen).
Lapin alue: Tapio Hänninen (Jukka Törmänen).
Lounais-Suomen alue: Jorma Koski (Ilkka Ratamo), Mikko Nordqvist (Esa Esala), Jorma Röppänen (Matti Viljakainen).
Pohjanmaan alue: Jukka Yliketola (Teijo Kimpimäki), Ville Peltoniemi (Marjo Yli-Kiikka).
Pohjois-Pohjanmaan alue: Hannu Säävälä (Pekka Hakalin), Veikko Huotari (Paavo Karjalainen).
Reserviupseeriliitto: Jussi Keskitalo (Hannu Lahtinen).
Reserviläisliitto: Tapani Kaistila (Olli Nyberg).
Upseerien ampumayhdistys: Vesa Nissinen (Juhani Sillanpää).
Päällystöliitto: Timo Taskinen (Jyrki Latvala).
Svenska Finlands Skytteförening: Georg-Peter Björkqvist (Christian von Schantz).
Lisäjäsenet: Seppo Ronkanen (vammaisampumaurheilun edustaja), Pekka Karras, Hannu Herranen (Puolustusvoimien edustaja).

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi, puhelin 040 7746 950.

Suomen Olympiakomitean hallitus myönsi 8.000 euroa Ampumaurheiluliiton ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen "Hauliparven ja kiekon lentoratojen kohtaaminen haulikkoammunnassa"-tutkimukseen. OK:n hallitus päätti vuoden 2007 kehittämismäärärahoista keskiviikkona 15. marraskuuta.

Kehittämismäärärahoilla tuetaan lajien tai Olympiakomitean tarpeesta syntyneitä tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden tavoitteena on edistää Olympiakisoihin tähtäävää valmentautumista sekä menestystä tulevissa Olympiakisoissa. Tukea jaettiin 15 hankkeelle yhteensä 90 000 euroa. Lisäksi samassa tarkastelussa jaettiin keskinäisten avustusten Vancouver 2010 -ohjelmasta 13 500 euroa Vancouverin talvikisoihin tähtääviin kehityshankkeisiin kaudelle 2006-2007.

Valmennuksen kehittämismäärärahat vuodelle 2007
(Suomen Olympiakomitean hallituksen päätös 15.11.2006)

Vancouver 2010 -ohjelman tuki kehityshankkeisiin vuodelle 2007
(Suomen Olympiakomitean hallituksen päätös 15.11.2006. Täydentää 14.9.2006 tehtyjä tukipäätöksiä.)

– Skeetin tulevaisuus näyttää hyvältä. Meillä on kasvamassa nuoria, jotka ovat samalla tasolla kuin Marko Kemppainen heidän ikäisenään. Taso on laajempi kuin aiemmin. Naisten puolella on ampujia vähemmän, mutta sielläkin on hyviä, arvioi Lauri Siltavirta, jonka Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi Vuoden valmentajana ampumaurheilun kauden päätöstilaisuudessa Vierumäellä 4. marraskuuta. Siltavirta työskentelee Marko Kemppaisen ja Maarit Lepomäen henkilökohtaisena valmentajana ja Ampumaurheiluliiton skeet-valmentajana.

Skeet-ampujat ottivat kauden 2006 aikana kolme arvokilpailumitalia, kun Maarit Lepomäki ja Marko Kemppainen ampuivat EM-pronssit Mariborissa Sloveniassa elo-syyskuun vaiheessa ja Jesse Louhelainen laukoi poikien MM-pronssia heinä-elokuun vaihteessa Zagrebissa Kroatiassa. Vuonna 2005 pojat ampuivat MM-pronssia joukkueella Jesse Louhelainen, Ville Hukkanen ja Miikka Rintala. Kolmesta mitalista huolimatta Siltavirta arvioi kauden olleen pettymys.

– Kyllä me olympiapaikkoja ja MM-menestystä lähdimme hakemaan. EM-pronssit ovat sellaisia lohdutusmitaleita, kun EM-kilpailussa ei enää olympiapaikkoja ollut jaossa, hän sanoo.

Marko Kemppainen panosti tänä vuonna kahteen kisaan. Olympiapaikkaa hän haki maailmancupin Kairon kilpailusta ja MM-kilpailusta. Kairossa hän oli 8:s tuloksellaan 121 ja MM-kilpailussa vasta 41:s tuloksellaan 118.

– Kairo meni ihan hyvin, mutta MM-kilpailu oli pettymys. Menestyspaineet olivat liian kovat, kun panostimme vain kahteen kilpailuun. Ensi vuonna tärkeitä kilpailuja on kolme, joissa kaikissa on olympiapaikkoja jaossa. Panostamme EM-kilpailuun (heinäkuussa Espanjan Granadassa), jossa on viisi olympiapaikkaa jaossa, ja MM-kilpailuun (syyskuussa Kyproksen Nikosiassa), jossa on yksi olympiapaikka. Kolmannen kilpailun ratkaisee se, miten paljon saamme rahoitusta, Siltavirta kertoo suunnitelmista.

Mestaruuskilpailujen lisäksi skeetin olympiapaikkoja on jaossa maailmancupin neljässä kilpailussa, yksi jokaisessa. Haulikon maailmancupit ovat 18.-29.3. Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa, 15.-24.4. Changwonissa Koreassa, 6.-15.6. Lonatossa Italiassa sekä 25.6.-4.7. Mariborissa Slovenia.

Lähes kaksi kuukautta leirillä

Siltavirta ja Kemppainen valmentautuvat ensi kauteen huolellisesti ja ahkerasti. Tavoitteena on 25.000-30.000 kiekon rikkominen.

– Laukausmäärä kasvaa tästä kaudesta, kun leirejä on enemmän ja kun aloittamme ampumisen hieman aikaisemmin, Siltavirta sanoo.

– Suunnitelmissa on kolme kahden viikon leiriä ja yksi viikon leiri eli yhteensä seitsemän viikkoa. Viikon leiri on Japanissa ennen maailmancupin kilpailua Koreassa. Muiden leirien paikat ratkaisee käytettävissä olevat rahat.

Joka tapauksessa Kemppainen ampuu ensi vuonna jokaisessa maailmancupissa. Näin kilpailukausi venyy puolen vuoden mittaiseksi.

Tavoitteena olympiamitali

Siltavirran ja Kemppaisen yhteistyön kirkkaimmat helmet ovat olympiahopea 2004 ja MM-pronssi 2001. Seuraava suuri tavoite on 2008 olympialaisissa Pekingissä.

– Eihän sitä mitalia huonompaa tavoitetta voi asettaa, Siltavirta kuittaa.

Juuri nyt Kemppainen ei pysty harjoittelemaan, kun hän mursi vasemman käden kämmenestään luita hirvimetsällä. Käsi on ollut kipsissä kolmisen viikkoa ja on vielä viikon.

– Etusormi toimii hyvin, mikä on tärkeintä, kun Marko ampuu vasemmalta puolelta.

Runsas vuosikymmen valmentajana

55-vuotias Lauri Siltavirta on työskennellyt valmentajana runsaan vuosikymmenen.

– 1995 kilpailin viimeisen kerran MM-kilpailussa. Sama reissu oli Markolle ensimmäisiä ja hän tuntui tarvitsevan opastajaa, Siltavirta muistelee yhteistyön alkua.

– Sitä ennen olin tehnyt töitä Oulun alueen junioreiden kanssa. Oliko se nyt 2000 vai 2001, kun liitosta soittivat ja pyysivät valmentajaksi.

Siltavirta ampui urallaan kaksi kolme kertaa maailmancupin palkintopallille ja MM-kilpailussa sijalle 16. Hänen aikanaan skeetissä ammuttiin 200 kiekon kilpailuja. Uran viimeisinä vuosina kiekkomäärä väheni 125:een.

– Voitot jäivät ottamatta ja olympialaiset käymättä. Ennätykseni on 197 kiekkoa, hän muistelee.

– Silloin ammuimme joskus katsastuksissa yhteensä 300 kiekkoa kahtena päivänä. Jenkit valitsevat vieläkin joukkueensa sillä tavalla.

Vuosikymmenien kokemuksella Siltavirta arvioi skeetin tulevaisuuden hyväksi. Esimerkiksi hänen kotiseudullaan, Oulun alueella, ampujia on paljon ja perinteet ovat pitkät.

– Tämä on lintualuetta. Haulikkoammunnan perustana on metsästys. Nuoret oppivat metsästämään ja ampumaan liikkeeseen jo nuorena. Minä ammuin haulikolla jo alta 10-vuotiaana, hän muistelee.

– Minun pappani ampui haulikolla savikiekkoja jo 1900-luvun alussa.

Lauri Siltavirta
· seura: Oulun Seudun Haulikkoampujat
· kotipaikka: Kempele
· ammatti: maanviljelijä
· syntymäaika: 19.2.1951
· saavutuksia valmentajana: Marko Kemppaisen olympiahopea 2004 ja MM-pronssi 2001 sekä EM-pronssi 2006
· saavutuksia skeet-ampujana: omin sanoin "MM-kilpailussa 16:s ja maailmancupissa muutaman kertaa palkintopallilla, mutta ei voittoa"
· palkintoja valmentaja: Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentaja 2004

Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajat

1998 Mikko Mattila
1999 Alf Sjöblom
2000 Mikko Mattila
2001 Pirjo Peltola
2002 Matti Nummela
2003 Tero Hovila
2004 Lauri Siltavirta
2005 Mauri Turunen
2006 Lauri Siltavirta

mv

ISSF TV tarjosi suorina netti-tv-lähetyksinä Mikko Mäkitalon kaksoistrapin ja Marko Talvitien olympiapistoolin finaalit maailmancupin finaalista Granadasta 6. ja 7. lokakuuta. Finaalit ovat edelleen nähtävissä osoitteessa http://www.issf.tv/. Mäkitalon ja Talvitien mielestä finaalivideot ovat valmennuksellisestikin mielenkiintoisia.

ISSF TV tarjosi maailmancupfinaalista suorina lähetyksinä yhdeksän finaalia. Kaikkiaan Espanjan Granadassa kilpailtiin 15 finaalia. Suomalaisittain erittäin mielenkiintoisia olivat kaksoistrapin ja olympiapistoolin kilpailut, kun Mikko Mäkitalo ampui kaksoistrapissa neljänneksi ja Marko Talvitie laukoi olympiapistoolissa neljänneksi. Janne Kirvesmäen trap-finaalia ISSF TV ei lähettänyt.

Mikko Mäkitalon mielestä finaalivideoista on valmennuksellistakin hyötyä.

– Siitä on hyvä seurata omaa ja kilpakumppanien ampumatekniikkaa, esimerkiksi jalka-asento, vartalon asento, rentous, ampumarytmi sekä mahdolliset virheet esimerkiksi ammuttaessa ohi jostain tietystä kiekosta. Näin voi löytää uusia asioita omaan harjoitteluun. Harvoin pääsee seuraamaan omaa ammuntaansa ja vertaamaan sitä maailman huippujen kanssa, hän sanoo.

Vaikka jokainen ampuja pyrkii kilpailun aikana keskittymään omaan tekemiseensä, Mäkitalo myöntää, että haulikkoampuja ei voi välttyä näkemästä muiden suorituksia.

– Kyllä finaalin ja peruskilpailun aikana aina näkee ja kuulee, kun kaveri ampuu ohi. Sitä ei voi kukaan kieltää. Eri asia on, miten sen kukin ottaa eli vaikuttaako se oman suorituksen tekemiseen vai ei, hän kertoo.

– Finaalin ja peruskilpailun aikana näet ja kuulet vain toisten ohilaukaukset ja osumat. Lähempää tarkastelua ei voi ampumasuorituksen aikana tehdä. Lähempi tarkastelu finaalista on helppo tehdä finaalivideota katsomalla. Se paljastaa omat ja muiden ampujien virheet sekä vahvuudet.

Ampumaurheilussa televisiointi on vielä harvinaista, joten jokainen ampuja huomaa kameramiehet ja kamerat ainakin esittelyssä ennen kilpailua. Silloinhan kamera tuijottaa suoraan silmiin korkeintaan parin metrin päässä.

– Televisiointi ei häirinnyt minua. Ampujien edessä, maassa oleviin automaattikameroihin ei kiinnitä juuri minkäänlaista huomiota. Radan sivuilla olevat kuvaajat ovat niin kaukana, ettei heihin kiinnitä huomiota finaalin tuoksinassa. Lähimpänä ampujia oleva kuvaaja on ampujien takana ja onneksi ainakin maailmancupin finaalissa hän oli sen verran ammunnasta tietoinen, ettei tullut ihan olkapään viereen kuvaamaan. Hänetkin huomasin vasta vitospaikalta ykköselle kävellessä. Kaiken kaikkiaan positiivinen juttu tuo televisiointi, Mäkitalo arvioi.

Marko Talvitie ei ole vielä ehtinyt finaalivideota katsoa. Aiempien kilpailujen videoista hän on katsellut muun muassa yleisnäkymiä radoista, joilla ei ole vielä ampunut.

– Finaalivideosta voinee erilaisten kuvakulmien ansiosta löytyä joitakin valmennuksellisia seikkoja, jotka eivät valmentajan takaapäin kuvaamina näkyneet. Pitää analysoida video yhdessä valmentajan kanssa, Talvitie arvioi.

– Televisiointi on tervetullut minun puolestani laajemmaltikin ampumakisoihin. Finaalitilanteessa ei tule ajatelluksi, että näkyykö kello tai sponsorit. Tunteiden näyttämistä sarjan jälkeen ja finaalin aikana on pakko yrittää hillitä, ettei tule pärskäytettyä mitä tahansa. On vaan keskityttävä asiaan, jota varten finaalissa ollaan eli ampumaan keskittyneesti, tarkasti ja vielä positiivisen rennosti hyviä osumia ja sarjoja!

Videoihin pääset tutustumaan osoitteessa http://www.issf.tv/default.aspx?cship=645&year=2006&view=videostories

Lisätietoja: http://www.issf.tv/default.aspx?cship=645&year=2006&view=videostories

Satu Mäkelä-Nummela, Janne Kirvesmäki, Mikko Mäkitalo ja Marko Talvitie ampuvat maailmancupin finaalissa Granadassa Espanjassa 4.-7. lokakuuta. Finaalin 15 lajissa kilpailee yhteensä 155 urheilijaa 37 maasta.

Satu Mäkelä-Nummela kilpailee naisten trapissa keskiviikkona. Janne Kirvesmäki aloittaa miesten trapin keskiviikkona ja ampuu toisen päivän torstaina. Marko Talvitie kilpailee olympiapistoolissa perjantaina. Suomalaisista on viimeisenä vuorossa Mikko Mäkitalo, joka ampuu kaksoistrapissa lauantaina.

Maailmancupin finaaliin kutsutaan 12 parasta urheilijaa ampumaurheilun jokaisessa 15 olympialajissa. Kauden neljän maailmancupin perusteella kisaan pääsee kahdeksan ampujaa. Heidän lisäkseen finaalissa ampuvat heinä-elokuussa Kroatian Zagrebissa käydyn MM-kilpailun mitalistit sekä viime vuonna maailmancupin finaalin voittaneet.

Mäkelä-Nummelalle toinen finaali

Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava 36-vuotias Satu Mäkelä-Nummela hankki maailmancupin finaalipaikkansa voittamalla trapin kauden neljännen maailmancupin Saksan Suhlissa. Samalla hän hankki Suomelle edustusoikeuden 2008 olympialaisiin. Mäkelä-Nummela otti paikan lajin kolmanneksi korkeimmalla pistemäärällä, 26 pistettä. Hän ampui finaalissa myös viime vuonna, mutta uran ensimmäinen finaali sujui kokemusta hakien.

– Nyt pitäisi päästä siitä kokemuksen hakemisesta eteenpäin. Ihan tosissani lähden ampumaan. Muihin kilpailuihin verrattuna finaalissa on ihan kunnolliset palkinnotkin. Niitä lähden tavoittelemaan, sanoo Satu, joka kilpailee keskiviikkona.

– Olen harjoitellut ihan hyvin. Vapaapäivät ovat kuluneet radalla ja töiden jälkeen olen pystynyt ampumaan noin seitsemään asti, ennen kuin tulee liian pimeää.

Talvitie ensimmäiseen finaaliinsa

Olympiapistooliampuja Marko Talvitie kilpailee ensimmäisessä maailmancupin finaalissaan perjantaina. Hänen valmistautumisensa on sujunut hyvin, kun Suomen syksy on ollut lämmin ja kuiva.

– Muutaman kerran olen ehtinyt radalle niin myöhään, että olen joutunut harjoittelemaan illan hämärtyessä. Kelit ovat olleet hyvät. Finaalista on ollut saatavissa vain vähän tietoa, mutta katsotaan mitä tuleman pitää.

Lehtimäen Ampujia edustava 29-vuotias Talvitie otti finaalipaikan ampumalla toiseksi tuloksella 780 (581+199) kauden ensimmäisessä maailmancupissa Kiinan Guangzhoussa 1. huhtikuuta. Finaalin (780) ja peruskilpailun (581) SE-tuloksilla alkanut arvokilpailukausi venyy yli puolen vuoden mittaiseksi.

– Finaalissa ammumme kilpailun yhtenä päivänä, kuten ammuimme maailmancupissa Kiinassakin. Useimmiten olympiapistoolin kilpailu on kaksipäiväinen. Yhden päivän kilpailu on suunniteltava hyvin, ettei syöminen ja juominen unohdu. Pitäisi jaksaa keskittyä koko päivän.

Maailmancupin finaalissa Talvitie pääsee tutustumaan myös ensi vuoden EM-kilpailuiden suorituspaikkaan, mikä on tällä kertaa poikkeuksellisen tärkeää. Pistooli-, kivääri- ja haulikkolajien EM-mitaleista sekä viimeisistä edustuspaikoista 2008 olympialaisiin kilpaillaan Granadassa heinäkuun puolivälistä alkaen.

Kirvesmäen kokemus karttunut

Karstulan Seudun Metsästys- ja ampumaseuraa edustava 37-vuotias Janne Kirvesmäki sanoo kuluvan kauden tuoneen hänelle runsaasti kokemusta. Uran ensimmäinen maailmancupin finaali on siihen vielä mainio lisä.

Kauden ensimmäisessä maailmancupissa Kirvesmäki ampui peruskilpailussa loistavan tuloksen rikkomalla 124 kiekkoa 125:stä huhtikuun alussa Kiinassa. Hän lähti finaaliin kärjessä, mutta uran ensimmäisessä arvokilpailufinaalissa meni rikki enää 18 kiekkoa 25:stä ja sijoitus putosi viidenneksi. Sekä peruskilpailun 124 että finaalin 142 kiekkoa ovat uusia SE-tuloksia ja ne tuottivat yhteensä 18 pistettä, joilla Kirvesmäki pääsi maailmancupin perusteella kahdeksantena finaaliin.

– Viimeiset harjoitukset ovat menneet ihan hyvin. Nyt korvat vain ovat tukossa laskeutumisen jälkeen, kun viime päivinä olen ollut flunssainen, karstulalainen Kirvesmäki kertoi maanantaina Barcelonan lentokentältä.

– Granadan rata on minulle uusi, mutta huomenna on virallinen harjoitus. Ensimmäinen kilpailupäivä on keskiviikkona.

Mäkitalo lähtee tuttuun ympäristöön

Salon Seudun Ampujia edustava 28-vuotias Mikko Mäkitalo ampui kaksoistrapin finaalipaikan kauden neljännessä ja viimeisessä maailmancupissa Saksan Suhlissa. Peruskilpailun tulos 140 kiekkoa 150:stä tuotti 8 pistettä ja finaalin 5:s sija 4 pistettä. Hyvinkääläinen Mäkitalo on 12 pisteellään viidenneksi paras finalisti maailmancupin perusteella.

– Hyvällä mielellä lähden kisaan, kun valmistautuminen on sujunut hyvin. Maailmalla finaalia arvostetaan todella paljon, vaikka kilpailussa ei olekaan jaossa esimerkiksi olympiapaikkoja, Mäkitalo sanoo.

Hän pääsi tutustumaan maailmancupin finaalin tunnelmaan jo viime vuonna Dubaissa. Silloin tuloksena oli 10:s sija tuloksella 134. Kuuden parhaan finaalin raja oli 138 kiekkoa.

Tunnelman lisäksi Mäkitalolle on tuttua myös kilpailun haulikkorata. Hän on ampunut Granadassa yhden maailmancupin sekä viikon leirin.

Keskiviikko 4.10.
10.30-15.30 miesten trapin 125 kiekon peruskilpailun 1. päivän 75 kiekkoa
10.30-15.30 naisten trapin 75 kiekon peruskilpailu
17.30 naisten trapin 25 kiekon finaali

Torstai 5.10.
10.30-14.40 miesten trapin 125 kiekon peruskilpailun 2. päivän 50 kiekkoa
17.30 miesten trapin 25 kiekon finaali

Perjantai 6.10.
10.30-13.00 miesten olympiapistoolin 60 laukauksen peruskilpailun 1. osa (30 ls)
14.30-17.00 miesten olympiapistoolin 60 laukauksen peruskilpailun 2. osa (30 ls)
18.00 miesten olympiapistoolin 20 laukauksen finaali

Lauantai 7.10.
10.30-15.00 miesten kaksoistrapin 150 kiekon peruskilpailu
16.00 miesten kaksoistrapin 50 kiekon finaali

Maailmancupin finalistit suomalaislajeissa

Naisten trap: 2005 mc-finaalin voittaja Elena Tkach Venäjä, MM-mitalistit Susan Nattrass Kanada, Li Chen Kiina ja Hye Gyong Chae Pohjois-Korea sekä maailmancupin perusteella Zuzana Stefecekova Slovakia (30 pistettä), Mei Zhu Kiina (28), Satu Mäkelä-Nummela Suomi (26), Theresa Dewitt USA (22), Irina Laricheva Venäjä (19), Megumi Inoue Japani (19), Charlotte Kerwood Iso-Britannia (19) ja Susanne Kiermayer Saksa (19).

Miesten trap: 2005 mc-finaalin voittaja Giovanni Pellielo, MM-mitalistit Manavjit Singh Sandhu Intia, Erminio Frasca Italia ja Bret Erickson USA sekä maailmancupin perusteella Massimo Fabbrizi Italia (29 pistettä), Aleksei Alipov Venäjä (27), Pavel Gurkin Venäjä (26), Stefan Ruettgeroth Saksa (24), Manuel Silva Portugali (22), David Kostelecky Tshekki (22), Michael Herman USA (19) ja Janne Kirvesmäki Suomi (18).

Miesten kaksoistrap: 2005 mc-finaalin voittaja Håkan Dahlby, MM-mitalistit Vitali Fokejev Venäjä, Binyuan Hu Kiina ja Roland Gerebics Unkari sekä maailmancupin perusteella Vasiliy Mosin Venäjä (28 pistettä), Rajyavardhan Singh Rathore Intia (20), Richard Faulds Iso-Britannia (17), Mashfi Almutairi Kuwait (15), Mikko Mäkitalo Suomi (12), Hamad Alafasi Kuwait (12), Thomas Turner Australia (11) ja Marco Innocenti Italia (10).

Olympiapistooli: 2005 mc-finaalin voittaja Sergei Alifirenko Ve
näjä (olisi saanut paikan myös MM-mitalistina), MM-mitalistit Penghui Zhang Kiina ja Zhongsheng Liu Kiina sekä maailmancupin perusteella Ralf Schumann Saksa (30 pistettä), Oleksandr Petriv Ukraina (22), Roman Bondaruk Ukraina (21), Young Hoon Lee Korea (18), Marko Talvitie Suomi (17), Marco Spangenberg Saksa (16), Aleksei Klimov Venäjä (16) ja Sergei Poliakov Venäjä (15).

mv

Riistamaaliampuja Tarmo Koskela palkittiin Puolustusvoimain Urheilukoulun saapumiserän 2/2005 parhaana urheilijana perjantaina 29. syyskuuta Hämeen Rykmentin upseerikerholla Lahdessa. Varusmiesaikanaan Koskela ampui pronssia poikien liikkuvan maalin sekajuoksuissa ilma-aseiden EM-kilpailussa Moskovassa. Saapumiseränsä kotiuttamisjuhlassa Koskela sai myös parhaan ampujan palkinnon.

Borgå Skyttar – Porvoon Ampujat –seuraa edustava 20-vuotias Tarmo Koskela aloittaa heti varusmiespalveluksensa jälkeen opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hänen pääaineensa on maatalousekonomia.

Vaikka liikkuva maali ei ole enää olympialaisten ohjelmassa, Koskela aikoo jatkaa lajin parissa huippu-urheilu-uraansa. Hän kertoo, että opiskelija-asuntolan alakerrassa löytyy liikkuvan maalin ilmakiväärirata ja naapurirakennuksesta punttisali, joten harjoitusolot ovat jatkossa hyvät. Harjoitus- ja opiskelukaverina on Juho Säteri.

Tarmo Koskelan lisäksi saapumiserässä II/2005 varusmiehenä palvelivat kivääriampujat Markus Manninen (Hämeenlinnan Ampumaseura) ja Juhana Toikko (Alavuden Ampujat), haulikkoampujat Antti Helin (Sibbo Skyttegille), Riku Aaltonen (Hyvinkään Metsästysampujat), Miikka Valtonen (Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseura) ja Niko Hyvärinen (Orimattilan Seudun Urheiluampujat). Saapumiserässä II/2006 varusmiespalveluksensa aloittavat haulikkoampujat Oskari Kössi (Loimaan Laukojat), Miikka Peltonen (Anttilan Erämiehet), Mika Ruotsalainen (Satakunnan Ampujat) ja Antti Tuomenoksa (Vihdin Ampumaseura) sekä kivääriampuja Toni Matilainen (Pieksämäen Seudun Ampujat).

Urheilukoulun parhaan ampujan palkinnon saajat ennen Tarmo Koskelaa: 2004 Miikka Rintala, 2003 Tuukka Laurila, 2002 Jaakko Hacklin, 2001 Vesa Lautamatti, 2000 Ville Laitinen, 1999 Marko Ojala, 1998 Arvi Heikkilä, 1997 Teemu Tiainen, 1996 Mikko Mäkitalo, 1995 Jaana Pitkänen, 1994 Marko Kemppainen, 1993 Esa Heinonen, 1992 Niko Kamaja, 1991 Sami Remes ja 1990 Jyrki Leppihalme.

mv

Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut Leena Paavolaisen valmennuksen johtajaksi 28. syyskuuta. Paavolainen on 39-vuotias liikuntatieteiden tohtori ja työskentelee vuoden vaihteeseen asti Suomen Paralympiakomitean valmennuspäällikkönä.

– Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaminen on mahdollisuus, jota en halunnut jättää käyttämättä. Se on iso haaste, mutta pidän haasteista. Valmennuksen johtajan toimenkuva on sellainen, että uskon koulutukseni ja tehtäväni työelämässä luoneen siihen osaamisen, Paavolainen sanoo.

– Olen niin huippu-urheiluorientoitunut, että haluan toimia huippu-urheilussa. Nyt pääsen entistä enemmän ja laajemmin keskittymään siihen työhön, josta pidän.

Leena Paavolainen sanoo tutustuneensa ampumaurheiluun jo lapsena, koska hänen isänsä on kilpaillut kivääri- ja pistooliammunnassa. Itse hän on harrastanut ammuntaa hirvimetsällä.

– Kilpaurheilu-urallani keskityin hiihtoon.

Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kehuu Leena Paavolaisen määrätietoiseksi ja tavoitteelliseksi. Toimintatavat ovat tulleet tutuiksi, kun Paralympiakomitean johtama vammaisampumaurheilu on osa Ampumaurheiluliiton valmennus- ja kilpailutoimintaa.

– Leenalla on laaja kokonaisnäkemys valmennuksesta sekä vankka käytännön valmentajakokemus. Lisäksi hänellä on erinomaiset verkostot. Leenalla on hyvät lähtökohdat jatkaa Kare Norvapalon työtä kohti ammattimaisempaa valmennusta ja valmentautumista, Risto Aarrekivi toteaa.

Valmentaja ja urheilija toiminnan keskiössä

Leena Paavolainen aloittaa virallisesti Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana vuoden vaihteessa.

– Virallisesti silloin. Siihen mennessä pyrin perehtymään tarkemmin lajin nykytilanteeseen.

Hän toteaa olevansa valmennuksen johtajana resurssien ja edellytysten luoja. Varsinaisen valmennustyön ja tuloksen tekevät urheilija ja valmentaja.

– Heidän pitää pystyä työskentelemään pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti. Minun toimintani yksi peruslähtökohdista on valmentajien työn tukeminen, heidän jaksamisensa edistäminen ja osaamisen kehittäminen.

Paavolainen arvelee, että Ampumaurheiluliitossakin pitää vielä selkiyttää valmennusorganisaatiota sekä panostaa huippu-urheilijoiden liittojohtoiseen valmennukseen.

– Lahjakkaiden urheilijoiden tilanne pitää myös kartoittaa tarkasti. Liittojohtoisessa valmennuksessa on panostettava urheilijoihin, jotka ovat potentiaalisia menestyjiä ja jotka sitoutuvat toimintaan, hän sanoo.

Yhteistyö Kihun kanssa ammunnan vahvuus

Leena Paavolainen on työskennellyt 1991 alkaen vuosikymmenen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä ensin testauspäällikkönä ja myöhemmin vastaavana lajitutkijana. Yksi Kihun aikaisista työkavereista on Kare Norvapalo, joka jätti Ampumaurheiluliiton päävalmentajan tehtävän elokuun alussa. Kare siirtyi kehityspäälliköksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun.

– Muun muassa yhteistyö Kihun kanssa on yksi suomalaisen ampumaurheilun vahvuuksia, joilla voimme pärjätä kilpailussa maailmalla. Ammunta on yksi parhaiten ja pitkäjänteisimmin Kihun osaamista hyödyntäneitä lajeja.

Paavolainen toteaa huippuampumaurheilun olevan maailmalla täysammattilaisten keskinäistä kilpailua. Siinä kamppailussa suomalaiset voivat menestyä vain erittäin laadukkaalla valmentautumisella, sillä pienessä maassa lahjakkuuksia ei ole hukattavaksi.

– Vahvuuksia on myös yhteistyö ja kehittämishankkeet Tanhuvaaran ja Kuortaneen urheiluopistojen kanssa. Kansainväliset mitat täyttävä ampumaurheilu- ja harjoittelukeskus rakennettaneen myös Vierumäelle, hän toteaa

– Juha Hirven olympiahopea Sydneystä ja Marko Kemppaisen olympiahopea Ateenasta todistavat, että Suomesta löytyy huippuammunnan valmennusosaamista.

Kohti Lontoota

Vuoden 2008 Pekingin olympialaisten 390 edustuspaikasta on jaettu lähes puolet, 185. Olympiamaapaikat jakaantuvat 41 eri maalle. Suomelle edustuspaikan ovat ampuneet Juha Hirvi pienoiskiväärin täysotteluun eli 3 x 40 laukauksen kilpailuun, ja Satu Mäkelä-Nummela trapiin.

Juha ampui paikan aivan ensimmäisten joukossa voittamalla maailmancupin toukokuussa 2005 USA:n Fort Benningissä. Satu otti paikan voittamalla maailmancupin kesäkuussa 2006 Saksan Suhlissa. Ampumaurheiluliitto on asettanut tavoitteekseen seitsemän olympiaedustajaa, yksi jokaiseen lajiryhmään eli kivääri-, pistooli- ja haulikkolajeihin. Paralympialaisten tavoitteena on niin ikään yhteensä seitsemän osanottajaa kivääri- ja pistoolilajeihin.

Vuoden 2007 aikana olympiamaapaikkoja on jaossa maanosien mestaruuskilpailuissa 116, maailmancupeissa 60 ja haulikon MM-kilpailussa 5. EM-kilpailussa olympiamaapaikan saa palkinnoksi 41 ampujaa.

– Ensimmäinen ja tärkein tavoite ovat tietysti Pekingin olympialaiset ja paralympialaiset, joihin urheilijoiden ja valmentajien valmistautuminen on jo pitkällä. Pidemmällä tähtäimellä minun tehtäväni on varmistaa, että lahjakkaat ampujat pystyvät tavoittelemaan myös 2012 Lontoon sekä 2016 kisojen edustuspaikkoja.

Leena Paavolainen
– 39-vuotias liikuntatieteiden tohtori, joka asuu Riihimäellä. Perheeseen kuuluu aviomies sekä 11- ja 14-vuotiaat tytöt
– on toiminut Suomen Paralympiakomitean valmennuspäällikkönä 2001 alkaen

mv

Timo Laitinen voitti skeetin, Petri Nummela trapin ja Mikko Mäkitalo kaksoistrapin ranking-finaalissa Kokkovuoren radalla Lempäälässä sunnuntaina 17. syyskuuta. Pohjois-Hämeen Ampujien järjestämässä tapahtumassa ampujat saivat nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä säästä ja katsojat mielenkiintoisista kilpailuista.

Ranking-finaalissa nähtiin monta mielenkiintoista kaksinkamppailua. Esimerkiksi miesten kaksoistrapin finaalissa Mikko Mäkitalo pummasi viimeisestä neljästä kiekosta kaksi ja luuli jo hävinneensä Kim Känsälälle. Pettymys haihtui, kun Petri Nummela kuulutti finaalin päättyneen tasan ja komensi ampujat uusintaan. Känsälä aloitti uusinnan ja ampui molemmat kiekot ohi. Mäkitalo keskittyi vuorollaan pitkään ja rikkoi molemmat.

– Kunto on ihan ok. Tästä on tarkoitus harjoitella ihan hyvin maailmancupin finaaliin asti, totesi Salon Seudun Ampujia edustava 28-vuotias Mikko Mäkitalo. Maailmancupin finaali on tänä vuonna lokakuun alussa Granadassa Espanjassa. Mäkitalon lisäksi suomalaisista pääsivät Satu Mäkelä-Nummela (trap), Janne Kirvesmäki (trap) ja Marko Talvitie (olympiapistooli) ampumaan lajinsa 12 maailman parhaan finaalissa.

– Kokkovuoren radat eivät ole mitään helppoja ampua ja pystyin ampumaan hyviä sarjoja. Tällaisia kilpailuja saisi olla enemmän, kun nämä ovat ihan erilaisia kuin muut kilpailut. Tämä oli hyvää harjoitustakin, kun nyt tuli ammuttua kuusi sarjaa eli 300 kiekkoa.

Mäkitalo muisteli ampuneensa kolmannen tai neljännen ranking-finaalin voittonsa. Voittajat pokkasivat palkinnoksi 850 euron stipendin.

Pudotuskilpailuna käydyssä finaalissa voittajat pääsivät ampumaan normaalia kilpailua enemmän. Skeetin voittanut Laitinen ampui normaalin kaksipäiväisen kilpailun, 5 kierrosta ja finaali, yhdessä päivässä.

Haulikkojaoston puheenjohtaja Hannu Haapaniemi kirjoitti heti kilpailujen jälkeen sunnuntaina haulikkojaoston nettisivuille enteellisesti otsikolla ”Ranking-finaalit on ammuttu”. Maanantaina hän oli samaa mieltä.

– Parlamentissa pitää keskustella, kannattaako kilpailua jatkaa. Tämä ei tunnu kiinnostavan kaikkia ampujia eikä seuroja. Sopivaa päivää on vaikea löytää. Nytkin jahtikausi on alkanut, joten ampujia oli pois. Lisäksi kausi on pitkä, Haapaniemi sanoi.

Haulikon ranking-finaalin kolme parasta lajeittain:
Skeet: 1) Timo Laitinen, 2) Pekka Voutilainen, 3) Vesa Pietarila.
Trap: 1) Petri Nummela, 2) Ari Lehtonen, 3) Janne Kirvesmäki.
Kaksoistrap: 1) Mikko Mäkitalo, 2) Kim Känsälä, 3) Raimo Jokiniemi.

mv

Suomalaiset ampuivat kaksi voittoa avoimissa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Kööpenhaminassa viikonvaihteen aikana. PM-kultaa laukoivat ilmakiväärissä Tiia Törmälä ja haulikolla Antti Helin.

Kankaanpään Ampujia edustava 15-vuotias Tiia Törmälä voitti tyttöjen ilmakiväärin 40 laukauksen kilpailun huipputuloksella 496,5 (393+103,5). Peruskilpailussa Tiia sivusi omaa ennätystään 393, joka on samalla N15-sarjan Suomen ennätys. Kymmenen laukauksen finaalisarjassa hän paransi omaa ennätystään peräti 2,6 pistettä.

Sibbo Skyttegillen 20-vuotias Antti Helin voitti poikien trapin tuloksella 124 (106+18). Helinin nimissä on Y20-sarjan finaalin SE-tulos 136, jonka hän on ampunut sekä viime että tänä vuonna.

Hämeenlinnan Ampumaseuraa edustava 19-vuotias Henri Lahtinen ampui kolmanneksi ilmakiväärin 60 laukauksen kilpailussa tuloksella 687,6 (586+101,6). Pohjoismaiden mestaruuden voitti Ruotsin Erik Rosenberg tuloksella 693,3 (589+104,3).

Ampumaurheilun nuorten avoimet PM-kilpailut, 6.-10. syyskuuta, Tanska, Kööpenhamina.

Tytöt, 10 metrin ilmakivääri, 40 ls + 10 ls:n finaali: 1) Tiia Törmälä Suomi 496,5 (393+103,5), 2) Emma Skenning Ruotsi 495,2 (394+101,2), 3) Gitte Henriksen Tanska 494,9 (393+101,9), 4) Gina Helstad Norja 494,6 (392+102,6), 5) Maria Hägglund Ruotsi 493,2 (391+102,2), 6) Pernille Hansen Tanska 493,1 (390+103,1), 7) Pauliina Frilander Suomi 492,9 (392+100,9), 8) Anette Jensen Tanska 488,4 (388+100,4).

Pojat, trap, 125 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Antti Helin Suomi 124 (106+18), 2) Mattias Dahlman Ruotsi 122 (105+17), 3) Marcus Dahlman Ruotsi 121 (105+16), 4) Jesse Kinnunen Suomi 120 (103+17), 5) Veli-Matti Matikainen Suomi 113 (93+20), 6) Johan Johansson Ruotsi 106 (91+15).

Pojat, 10 metrin ilmakivääri, 60 ls + 10 ls:n finaali: 1) Erik Rosenberg Ruotsi 693,3 (589+104,3), 2) Robin Magnusson Ruotsi 688,6 (586+102,6), 3) Henri Lahtinen Suomi 687,6 (586+101,6), 4) Mikko Ollikainen Suomi 685,8 (585+100,8), 5) Markus Gillman Ruotsi 681,5 (580+101,5), 6) Even Nikolaisen Norja 678,5/10,5 uusinnassa kuudennesta sijasta (578+100,5), 7) Kenneth Paar Iso-Britannia 678,5/10,3 (578+100,5), 8) Matthew Pill Iso-Britannia 675 (576+99,0), …10) Toni Matilainen Suomi 575.

Tytöt, 50 metrin pienoiskivääri, makuu, 60 ls: 1) Marie Jannesson Ruotsi 586, 2) Annette Jensen Tanska 585, 3) Anne Marit Nordloekke Norja 583, 4) Lizette T. Kjeldsen Tanska 582, 5) Anne Martine Hegle Norja 580, 6) Malin Gustavsson Ruotsi 580, 7) Fredrika Jonsson Ruotsi 580, 8) Pernille Hansen Tanska 578, …11) Tiia Törmälä Suomi 576, 12) Pauliina Frilander Suomi 573.

Tytöt, 50 metrin pienoiskivääri, 3 x 20 ls + 10 ls:n finaali: 1) Malin Gustavsson Ruotsi 668,4 (573+95,4), 2) Pernille Hansen Tanska 661,4 (566+95,4), 3) Anne Marit Nordloekke Norja 655,4 (561+94,4), 4) Marie Degn Poulsen Tanska 649,9 (559+90,9), 5) Tiia Törmälä Suomi 645,5 (550+95,5), 6) Ann Cathrine Sverkmo Norja 644,5 (556+88,5), 7) Gitte Henriksen Tanska 643,6 (554+89,6), 8) Fredrika Jonsson Ruotsi 637,5 (549+88,5), …12) Pauliina Frilander Suomi 540.

Pojat, 50 metrin pienoiskivääri, makuu, 60 ls + 10 ls:n finaali: 1) Ole Magnus Bakken Norja 690,3 (589+101,3), 2) Robin Magnusson Ruotsi 686,9 (583+103,9), 3) Ole Kristian Bryhn Norja 686,2 (586+100,2), 4) Olli Ruokolainen Suomi 685,6 (582+103,6), 5) Matthew Thomsen Iso-Britannia 685,4 (584+101,4), 6) Martin Christensen Tanska 683,2 (580+103,2), 7) Thomas Karstensen Tanska 682,3 (580+102,3), 8) Sam Andersson Ruotsi 681,5 (582+99,5), 9) Mikko Ollikainen 577.

Pojat, 50 metrin pienoiskivääri, 3 x 40 ls + 10 ls:n finaali: 1) Robin Magnusson Ruotsi 1249,9 (1153+96,9), 2) Ole Magnus Bakken Norja 1230,9 (1137+93,9), 3) Björn Thomas Svendsen Norja 1220,6 (1133+87,6), 4) Markus Gillman Ruotsi 1217,1 (1125+92,1), 5) Even Nikolaisen Norja 1215,6 (1123+92,6), 6) Robin Lindberg Ruotsi 1211,4 (1114+97,4), 7) Mikko Ollikainen Suomi 1209,6 (1115+94,6), 8) Thomas Karstensen Tanska 1206,8 (1114+92,8), 9) Juha Soini Suomi 1112, …11) Henri Lahtinen Suomi 1111.

Pojat, 25 metrin vakiopistooli, 60 ls: 1) Lars Jörgensen Tanska 536, 2) Rune Berven Hansen Norja 531, 3) Jens Morten Rasmussen Tanska 529, 4) Aslak Dueskar Norja 529, 5) Kristoffer Ingelin Suomi 522, 6) Marius Aarre Norja 514, 7) Klaus Elian Tanska 509.

Pojat, 25 metrin urheilupistooli, 60 ls: 1) Pontus Nordberg Ruotsi 567, 2) Jens Morten Rasmussen Tanska 556, 3) Lars Jörgensen Tanska 551, 4) Niklas Engström Ruotsi 550, 5) Kristoffer Ingelin Suomi 545, 6) Marius Aarre Norja 535, 7) Thomas H. Östborg Norja 535, 8) Klaus Elian Tanska 533.

Pojat, 50 metrin vapaapistooli, 60 ls + 10 ls:n finaali: 1) Lars Jörgensen Tanska 616,8 (530+86,8), 2) Andreas Carlsson Ruotsi 611,4 (520+91,4), 3) Patrik Larsson Ruotsi 608,8 (524+84,8), 4) Pontus Nordgren Ruotsi 595,8 (506+89,8), 5) Andreas Oyangen Norja 589,3 (500+89,3), 6) Jens Morten Rasmussen Tanska 572,2 (488+84,2), 7) Klaus Elian Tanska 562,9 (481+81,9), 8) Kristoffer Ingelin Suomi 532,1 (474+58,1).

Pojat, 10 metrin ilmapistooli, 60 ls + 10 ls:n finaali: 1) Andreas Carlsson Ruotsi 654,1 (559+95,1), 2) Patrik Larsson Ruotsi 652,8 (557+95,8), 3) Jens Morten Rasmussen Tanska 650,2 (557+93,2), 4) Pontus Nordgren Ruotsi 649,6 (551+98,6), 5) Aslak Dueskar Norja 645,2 (549+96,2), 6) Lars Jörgensen Tanska 641 (551+90,0), 7) Andreas Öyangen Norja 633,4 (543+90,4), 8) Glen Eldershaw Iso-Britannia 628,3 (538+90,3), …11) Kristoffer Ingelin Suomi 529.

Pojat, skeet, 125 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Marcus Svensson Ruotsi 138 (116+22), 2) Stefan Nilsson Ruotsi 136/4 uusinnassa hopeasta (116+20), 3) Morten Clemmensen Tanska 136/3 (114+22), 4) Markus Hanski Suomi 136/2 (114+22), 5) Denis Olsen Tanska 136/1 (115+21), 6) Miikka Peltonen Suomi 131 (111+20), …7) Oskari Kössi Suomi 97.

mv