Hannu Istermaa tähtäsi kasa-ammunnan pienoiskiväärin vapaan luokan Suomen mestaruuden sunnuntaina 6. heinäkuuta Lohtajalla. Istermaa ampui 5×10 laukauksen kilpailussa kasojen keskiarvoksi 32,214 millimetriä.
Lohtajan Metsästysseuran Antti Rahkola laukoi SM-hopeaa ja Vähäkyrön Viestin Mauri Mukari SM-pronssia. Mukari ampui raskaan luokan SM-kultaa SE-tuloksella viikko sitten Keiteleellä.
Täydelliset tuloket löydät täältä: http://www.ammuntatulokset.fi/2008/20080706_lohtaja.htm.
Minna Leinonen, Tapani Meriläinen, Veikko Palsamäki ja Erkki Pekkala ampuvat paralympialaisissa Pekingissä 6.-17. syyskuuta. Suomen Paralympiakomitean hallitus valitsi kaikkiaan 30 urheilijaa 13 eri lajiin keskiviikkona 2. heinäkuuta.
Suomalaisia nähdään ammunnassa, bocciassa, jousiammunnassa, judossa, maalipallossa, purjehduksessa, pöytätenniksessä, ratsastuksessa, tandem-pyöräilyssä, uinnissa, tenniksessä, penkkipunnerruksessa ja yleisurheilussa. Suomen joukkue on hyvä sekoitus kokemusta ja nuorta intoa. Pekingin joukkueessa 17 urheilijalla on kokemusta aiemmista paralympialaisista, ensikertalaisia on mukana 13. Miehiä joukkueessa on 25 ja naisia 5.
– On hienoa, että saavutimme paikkoja näin monessa lajissa. Menestyslajiemme rinnalle on noussut uusien lajien urheilijoita. Uskon, että Pekingissä nähdään ennen kokemattoman upeat paralympialaiset, joukkueenjohtaja Maria Laakso toteaa.
Suomen joukkueen johtajana toimii Paralympiakomitean pääsihteeri Maria Laakso ja apulaisjoukkueenjohtajana valmennuspäällikkö Kimmo Mustonen. Joukkueen lääkäri on Vesa Järveläinen ja vastuullisena fysioterapeuttina toimii Kati Kauhanen. Tiedottajana mediaa palvelee Paralympiakomitean viestintä- ja yhteyspäällikkö Leena Kummu.
Pekingin paralympialaiset järjestetään 6.–17.9.2008. Pekingissä kilpailee 4 000 urheilijaa noin 145 maasta. Paralympiakullasta kilpaillaan 20 lajissa. Suomen pääjoukkue matkustaa kisoihin 30.8.2008.
Edellisissä paralympialaisissa Ateenassa 2004 Suomella oli edustajia 10 lajissa. Suomen paralympiajoukkue sai kahdeksan mitalia ja oli mitalitilastossa sijalla 33. Leo-Pekka Tähti voitti pyörätuolikelauksen sadalla ja kahdella sadalla metrillä kultamitalit luokassa T54. Paralympiakultaa saivat myös Marjaana Väre keihäänheitossa (luokka F42) ja Minna Leinonen 10 metrin ilmakiväärissä (luokka SH2). Rauno Saunavaara voitti hopeaa keihäänheitossa luokassa F54. Pronssimitalit menivät judoka Jani Kallungille alle 66 kiloisten sarjassa, Tiina Ala-aholle keihäänheitossa (luokka F33) ja Markku Niinimäelle kuulantyönnössä (luokka F54). Pistesijoille pääsi 16 yksilöurheilijaa ja kaikki viisi palloilujoukkuetta, eli 67 prosenttia suomalaiskilpailijoista saavutti mitalin tai pistesijan. Suomalaiset tehtailivat kaksi maailmanennätystä ja seitsemän Suomen ennätystä. Yksilölajeissa 82 prosenttia urheilijoista ylsi kauden parhaaseensa.
Ammunta: Minna Leinonen (Jyväskylä), Tapani Meriläinen (Joensuu), Veikko Palsamäki (Haapajärvi) ja Erkki Pekkala (Haapajärvi). Päävalmentaja Pirjo Peltola (Joensuu)
Boccia: Vesa Koivuniemi (Tampere), Timo Ollikka (Lappeenranta) ja Leena Särelä (Espoo). Päävalmentaja Lasse Mäkinen (Lempäälä)
Jousiammunta: Jean-Pierre Antonios (Turku), Keijo Kallunki (Järvenpää) ja Osmo Kinnunen (Kerava). Päävalmentaja Hannu Nurhonen (Turku)
Judo: Jani Kallunki (Vantaa) ja Rauno Peltoniemi (Espoo). Päävalmentaja Juha Vainio (Vantaa)
Maalipallo, miehet: Veli-Matti Aittola (Nurmijärvi), Toni Alenius (Pertteli), Jorma Kivinen (Tampere), Jarno Mattila (Helsinki), Erkki Miinala (Helsinki) ja Petri Posio (Kuusankoski). Päävalmentaja Timo Laitinen (Koria)
Tandem-pyöräily: Jarmo Ollanketo (Haapavesi). Pilottipyöräilijänä polkee Marko Törmänen (Oulu). Päävalmentaja Antti Hagqvist (Kankaanpää)
Pöytätennis: Esa Miettinen (Kuopio). Päävalmentaja Jarno Peltovako (Tampere)
Pyörätuolitennis: Taneli Tenhunen (Lahti). Päävalmentaja Eero Saari (Lahti)
Ratsastus: Katja Karjalainen (Kellokoski). Päävalmentaja Arto-Pekka Heino (Hyvinkää)
Uinti: Antti Latikka (Espoo). Päävalmentaja Pasi Salonen (Helsinki)
Penkkipunnerrus: Juhani Kokko (Ylikiiminki) ja Janne Piipponen (Haukipudas). Päävalmentaja Jari Laine (Kemi)
Purjehdus: Juhani Mattila (Espoo). Päävalmentaja Rikard Bjuström (Tampere)
Yleisurheilu: Tiina Ala-aho (Oulu), Markku Niinimäki (Mäntsälä), Leo-Pekka Tähti (Pori) ja Marjaana Väre (Helsinki). Päävalmentaja Tero Linja (Palokka)
(Suluissa on urheilijan kotipaikkakunta).
Mira Nevansuu ajaa Hyundai I30:lla, kunnes lähtee olympialaisiin Pekingiin heinä-elokuun vaihteessa. Nevansuu sai Hyundai I30:n käyttöönsä palkintona valinnastaan vuoden 2007 ampujaksi.
– Hyvin se jaksaa vääntää, kehaisi Kuortaneen Kuntoa edustava 22-vuotias Mira Nevansuu Hyundain I30 1.4 Classic 5d -mallia, kun oli ajanut Helsingistä ensin Alavudelle ja sitten vielä kesätyöpaikalleen Kuortaneen Urheiluopistolle.
Muutaman sadan kilometrin kokemuksen perusteella hän hieman harmitteli, ettei ehdi lähteä Hyundailla reissaamaan. Seuraavat viikot hän valmistautuu uransa ensimmäiseen olympiakilpailuun. Mira kilpailee ilmapistoolilla Pekingissä 10. elokuuta.
– Auto on käytössä lähinnä Alavuden ja Kuortaneen välillä ajaessani kodin ja kesätyöpaikan väliä.
Hyundain PR-päällikkö Timo Rintakoski luovutti Hyundain I30 1.4 Classic 5d:n Mira Nevansuulle ME-auton pihamaalla Helsingissä 1. heinäkuuta. Samalla hän toivotti onnea koko kahdeksan ampujan joukkueelle olympialaisiin.
– Onnea matkaan niin Miralle kuin muillekin ampujille. Me olemme hengessä mukana, seuraamme kisoja tiiviisti ja toivomme, että kaikki menisi hyvin, Timo Rintakoski totesi.
Suomalaisampujien olympiamitaliketju on nyt kahden olympiadin mittainen. Juha Hirvi laukoi pienoiskiväärin 3×40 laukauksen olympiahopeaa 2000 Sydneyssä. Marko Kemppainen paukutti haulikon skeetin olympiahopeaa 2004 Ateenassa.
Haulikkoampujat paukuttivat hyviä tuloksia Pohjois-Hämeen Ampujien perinteisessä Sako-Beretta GP:ssä Lempäälän Kokkovuoressa viikonloppuna 28.-29. kesäkuuta. Petri Nummela voitti miesten trapin 140 (119+21) kiekolla ja Satu Mäkelä-Nummela naisten trapin 83 (67+16) kiekolla. Lauri Leskinen paukutti skeetin ykkössijan 144 (120+24) kiekolla. Jesse Louhelainen sivusi finaalin SE-tulosta voittaessaan skeetin Y20-sarjan 143 (119+24) kiekolla. Veli-Matti Matikainen sivusi trapin Y20-sarjan finaalin SE-tulosta 136 (114+22) kiekollaan.
– Täytyihän se voitto ottaa, kun sellainen oli tarjolla. Oli mukava, kun jaksoin ampua raskaan harjoitusjakson jälkeen näin hyvin, 24-vuotias Lauri Leskinen makusteli tyytyväisenä voittoaan.
– Tämä oli sellainen fiiliskisa – automaatiohommaa. Nautin ampumisesta.
Sibbo Skyttegillen Leskinen on ampunut hyvän kauden. Hän voitti 144 (119+25) kiekolla Polar GP:n Hollolassa 24.-25. toukokuuta. Hän oli paras suomalainen 144 (122+22) kiekolla Finlandia GP:ssä Sipoossa 17.-18. toukokuuta. Lisäksi hän paukutti 120 kiekkoa rikki maailmancupissa USA:n Teksasin Kerrvillessä 4.-5. toukokuuta.
– Nyt tuntuu siltä, että minulla on mahdollisuus parempiinkin tuloksiin, kun kaikki napsahtaa kohdalleen, keravalainen Leskinen kertoi.
– Seuraava tavoitteeni on skeetin SM-kilpailu Siilinjärvellä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. SM-kisaan valmistaudun niin kuin arvokilpailuun. Hyvä ja tavoitteellinen valmistautuminen auttaa pitämään motivaatiota ja virettä yllä. Samalla se on tietoista paineen luomista itselle. Sen paineen kanssa pitää sitten pystyä kilpailemaan
Lahden Ampumaseuraa edustava Petri Nummela voitti trapin hyvällä tuloksella 140 (119+21) kiekkoa. Saman peruskilpailutuloksen 119 kiekkoa hän ampui maailmancupissa Saksan Suhlissa 4.-6. kesäkuuta.
– Kyllä Sako Beretta GP:n voitto on iso voitto, vaikka olen kisan voittanut aiemminkin. Siitä on muistona asekaapissa Sakon metsästyskivääri. Nyt tuli palkinnoksi Beretan haulikko, 37-vuotias hollolalainen Nummela sanoi.
– Viimeisten kilpailujen tulosten suunta on oikea. Harjoitusten perusteella tiesin, että tällainen tulos tulee, jos kilpailussa ei lähde turhia yrittämään. Kisassa lipesi vain eilinen keskimmäinen sarja (22 kiekkoa).
Petri Nummela paukutti eilen lauantaina rikki 70 (24+22+24) kiekkoa. Tänään sunnuntaina hän ampui peruskilpailussa 24 ja 25 kiekkoa sekä finaalissa 21 kiekkoa. Trapin peruskilpailussa on mahdollisuus ampua jokaista kiekkoa kahdella laukauksella, kun finaalissa on käytössä vain yksi laukaus.
– Finaali lähti hyvin käytiin, mutta loppuun ammuin reikiä (ohilaukauksia). Ei minulla paniikkia ollut. Finaali meni normaalilla vähän yli sadan sykkeellä, hän sanoi.
– Ennen finaalia minulla ei ollut tietoa muiden ampujien tuloksista, mutta tietysti tiesin olevani kärjessä.
Lauri Leskisen tavoin Nummela on asettanut tavoitteekseen SM-kilpailun elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Trapparit ampuvat Suomen mestaruuksista Orimattilassa.
Lahden Ampumaseuran 20-vuotias Jesse Louhelainen sivusi jo toisen kerran tänä vuonna Y20-sarja finaalin SE-tulosta 143 (119+24) kiekkoa. Ensimmäisen kerran hän sivusi finaalin SE-tulosta Finlandia GP:ssä Sipoossa 17.-18. toukokuuta.
– Ihan hyvin meni, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Muutamia reikiä tuli sinne tänne lähinnä huolimattomuutta, hollolalainen Louhelainen arvioi kilpailuaan.
Ensimmäisenä kisapäivänä lauantaina Louhelainen rikkoi 70 (23+25+22) kiekkoa. Tänään sunnuntaina hän murskasi peruskilpailussa 25 ja 24 kiekkoa ja finaalissa 24 kiekkoa.
– Tämä päivä meni nappiin. Se eilinen 22 kiekon sarja laski tulosta.
Lahden Urheilukoulussa varusmiehenä palveleva Jesse Louhelainen on jo tähän mennessä ampunut hyvän kauden. Meriittilistalla on kolme Y20-sarjan SE-tulosta: peruskilpailun SE-tulos 121 kiekkoa sekä kaksi finaalin SE-tuloksen 143 kiekkoa sivuamista.
– Kunto on ollut aika tasainen. Toivottavasti se jatkuukin tasaisena EM-kisassa (7.-13.7. Kyproksen Nikosiassa).
Louhelainen on urallaan voittanut poikien skeetin MM-pronssia 2006 Kroatian Zagrebissa.
Satu Mäkelä-Nummela voitti naisten trapin Lempäälän Kokkovuoressa lauantaina 28. kesäkuuta. Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Mäkelä-Nummela rikkoi 83 (67+16) kiekkoa.
37-vuotias orimattilalainen Satu Mäkelä-Nummela murskasi peruskilpailussa 67 (20+23+24) kiekkoa. Ensimmäistä sarjaa lukuun ottamatta peruskilpailu oli oikein hyvä.
– Ensimmäisessä sarjassa tekniikka oli perinteisesti sekaisin. Lähdin jo huutooni, hän suomi itseään kisan jälkeen.
– Peruskilpailussa osumani olivat hyviä. Ammuin vain kolme kiekkoa tuplalla.
25 kiekon finaalisarjan Mäkelä-Nummela aloitti huonosti ja sai lopulta rikki vain 16 kiekkoa. Hän lähti finaaliin ykköspaikalta tasatuloksella OSU:n Noora Antikaisen kanssa ja neljä kiekkoa Sibbo Skyttegillen Mopsi Veromaan (63) edellä. Finaalin aikana kisaa johtivat Antikainen ja Veromaa, kunnes Mäkelä-Nummela kiri viimeisillä kiekoilla ohi.
– Finaali oli aivan järkyttävä. Matti (valmentaja Matti Nummela) sanoi, että heitin laukaukset käsillä.
Mäkelä-Nummela kilpailee seuraavan kerran ensi viikonloppuna isossa kansainvälisessä kilpailussa Liettuassa. Haulikkolajien EM-kilpailu on vuorossa 7.-13. heinäkuuta Kyproksen Nikosiassa. Hänen pääkilpailunsa on naisten trap Pekingin olympialaisissa 11. elokuuta.
XXV Sako-Beretta GP, Kokkovuori, Lempäälä, Pohjois-Hämeen Ampujat, 28.-29.6.2008.
Skeet, Y-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Lauri SSG Leskinen 144 (120+24), 2) Vesa Lautamatti AEM 143/2 uusinnassa toisesta sijasta (119+24), 3) Janne Himanka HiMS 143/1 (119+24), 4) Heikki Meriluoto SiUra 142/1 (119+23), 5) Tomi Aspholm L-HA 142/1 (118/2 uusinnassa finaalipaikasta +24), 6) Max Rosenberg A-HA 141 (118/1/2+23), 7) Seppo Lehtonen OSH 118/1/1, 8) Kai Leppälä IMAS 117, 9) Andrei Ineshin EST 117, 10) Heikki Järvinen A-HA 117.
Trap, Y-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Petri Nummela LAS 140 (119+21), 2) Janne Kirvesmäki KarMas 138 (115+23), 3) Petri Haklin SaSA 134 (115+19), 4) Antti Helin SSG 131 (116+15), 5) Heikki Svahn SSG 131 (113+18), 6) Andres Kull EST 130 (114+16), 7) Esa Jaakkola L-HA 111, 8) Pasi Saarinen SaSA 110, 9) Henrikki Vitali SSG 110, 10) Ari Jokinen LAS 109,
Tr
ap, N-sarja, 75 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Satu Mäkelä-Nummela OSU 83 (67+16), 2) Noora Antikainen OSU 82 (67+15), 3) Mopsi Veromaa SSG 80 (63+17), 4) Kirsi Kurtti Cal12 73 (58+15 ), 5) Marjo Penttilä NMA 72/2 uusinnassa viidennestä sijasta (54+18), 6) Satu Pusila NMA 72/1 (59+13).
Skeet, N-sarja, 75 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Katja Poutanen HyMA 85/2 uusinnassa voitosta (62+23), 2) Eeva Voutilainen-Saari SUMA 85/0 (61+24), 3) Jenna Väisänen SSG 81 (59+22), 4) Piia Teitto AEM 80 (60+20), 5) Jaana Grahn L-HA 73 (54+19), 6) Amanda Ölander PS-PA 70 (53+17).
Skeet, Y20-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Jesse Louhelainen LAS 143 sivuaa SE-tulosta (119+24), 2) Teemu Vähämäki L-HA 142 (118+24), 3) Vesa Pietarila L-HA 138 (113+25), 4) Pekka Parikka KontU 134 (113+21), 5) Teemu Hauskanen P-HA 129 (108+21), 6) Jarno Mattila HyMA 124 (102+22).
Trap, Y20-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Veli-Matti Matikainen SSG 136 sivuaa SE-tulosta (114+22), 2) Jesse Kinnunen SSG 132 (112+20), 3) Joni Granqvist IA 126 (108+18), 4) Juho Hannonen OSU 122 (105+17), 5) Timi Hietala OSU 111 (96+15), 6) Juha Perttola OSU 110 (96+14).
Skeet, Y17-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Juha Huttu-Hiltunen OMAS 126 (102+24), 2) Jesse Tuomi RSA 123 (104+19), 3) Otto Merikallio SSG 121 (97+24), 4) Janne Eronen A-HA 119 (96+23), 5) Paavo Hemmo A-HA 118 (97+21), 6) Janne Vallioniemi A-HA 110 (89+21).
Trap, Y17-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Erkki Kull EST 120 (98+22), 2) Roni Vitali SSG 111 (94+17), 3) Mika Bister K-64 102 (84+18), 4) Lauri Miettinen SiUra 81 (70+11), 5) Juho Lepistö K-64 80 (71+9).
Skeet, Y50-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Rauno Kortelainen IEM 135 (111+24), 2) Markku Poikonen KkA 133 (111+22), 3) Ismo Peltola MA 132 (108+24), 4) Hannu Merikallio SSG 129 (107+22), 5) Mikko Aaltonen HyMA 128 (106+22), 6) Hartte Ojanen HyMA 128 (107+21).
Trap, Y50-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Matti Nummela OSU 128 (109+19), 2) Raimo Jokiniemi LoA 124 (106+18), 3) Heimo Manninen MA 123 (104+19), 4) Harri Bister K-64 118 (99+19), 5) Markku Vikström,KellMS 116 (101+15), 6) Timo Valtonen MKMS 116 (99+17).
Skeet, Y60-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Jorma Hacklin LL 136 (113+23), 2) Toivo Syrjänen KK-A 127 (104+23), 3) Eino Arvonen LL 124 (103+21), 4) Pekka Liljanoksa A-HA 123 (102+21), 5) Reino Jussilainen LL 121 (103+18), 6) Pentti Särkkä IEM 119 (99+20).
Trap, Y60-sarja, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Reino Laine K-64 123 (103+20), 2) Ari Lehtonen LAS 123 (105+18), 3) Seppo Silvan ViHA 121 (106+15), 4) Heikki Siivonen LAS 118 (105+13), 5) Guy Finnberg SSG 111 (95+16), 6) Reino Kriikkula JMS 109 (93+16).
Skeet,Y70-sarja, 75 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Derek Elms GBR 82 (61+21), 2) Antti Mäkelä NoSA 72 (55+17), 3) Erkki Vainionpää KurA 70 (55+15), 4) Mauri Ala-Korpela KurA 67 (52+15), 5) Vilho Kotila KoE 64 (48+16), 6) Erkki Mansikkamäki P-HA 56 (46/2 uusinnassa finaalipaikasta +10).
Trap,Y70-sarja, 75 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Raimo Nikander Cal12 80 (61+19), 2) Aimo Paasela Rassi 67 (53+14), 3) Kalevi Rytkönen MKMS 61 (51+10), 4) Matti Lindegren K-64 51 (38+13).
Olavi Varoma viettää 100-vuotissyntymäpäiväänsä tänään torstaina 26. kesäkuuta Helsingissä. Satakunta vierasta kokoontui iltapäivällä juhlimaan Olavi Varoman täyttä vuosisataa Helander-kotiin Helsingin Haagaan.
Sukulaisten lisäksi Olavi Varoman syntymäpäivää juhli iso joukko ystäviä vuosikymmenten varrelta. Ampumaystävien lisäksi paikalla oli entisiä työtovereita, muiden muassa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen. Varoma työskenteli Helsingin Sanomien urheilutoimittajana 1959-1974.
Alla on Pekka Kurkisen tekemä 100-vuotishaastattelu, joka on julkaistu Urheiluampuja-lehdessä. Kurkinen on Varoman pitkäaikainen ystävä. Varoma työskenteli 1951-1959 silloisen Ampujainlehden päätoimittajana.
Teksti: Pekka Kurkinen
Lehtimiesveteraani Olavi Varoma täytti 26. päivä kesäkuuta 100 vuotta. Komea luku ja erinomaisen sopiva miehelle, joka jo nuorena antoi koko sydämensä ampumaurheilulle. Sadan pisteen sarjat kun ovat tuttuja SM-mitaleille ja suojeluskunnan mestaruuksiin yltäneelle ampujalle.
Parhaiten Olavi kuitenkin tunnetaan toimittajan työstään, johon voidaan liittää epiteetti Suomen ampumajournalismin Grand Old Man. Pitkän uransa aikana hän toimi myös Ampujainlehden päätoimittajana vuosina 1951-1959.
Tapaan Olavi Varoman hänen viime vuosiensa asunnossa Pohjois-Haagan Helander-kodissa hieman ennen lähestyvää merkkipäivää. Minua tervehtii pirteän oloinen mies, joka kuitenkin jo varhaislapsuudessa vammautuneen jalan vuoksi on myöhemmällä iällään joutunut turvautumaan rollaattoriin. Sama vehje on kyllä myös kuntoväline, jolla sitkeä emeritus hoitaa kuntoaan kävelemällä lähes päivittäin asuinpaikkansa pitkää käytävää edestakaisin 20-30 kertaa, jos kelit eivät salli pihalle menoa.
Kysyn tältä tervaskannolta kuluneen kysymyksen: miltä tuntuu odottaa 100-vuotispäiviään? Mielituolissaan istuva mies miettii hetken, hymähtää ja sanoo: "Käsittämätön kokemus, mutta täytyy ottaa vastaan, mitä taivaallinen komentaja antaa. Ei olisi pikkupoikana uskonut, että tällaiseen saavutukseen yltää." Veteraani hymähtää ja jatkaa: "Odottamistahan tämä vaan on. On vähän vaikea saada tätä loppuaikaa kulumaan."
Olavin muuten erinomaista terveyttä varjostamaan ovat tulleet kuuroutuminen ja näön heikkeneminen. Se on pimentänyt ja hiljentänyt elinpiiriä niin, ettei ihme jos joskus aktiiviseenkin mieleen hiipii yksinäisyyden ja voimattomuuden tunne.
"Onhan tämä jo turhaa aikaa. Yritän kuitenkin panna ajatuksiani järjestykseen erilaisilla keinoilla. Teeveetä en enää näe, siitä oli seuraa, mutta yritän lukea, mitä pystyn. Olen tavannut vanhaa katekismustakin ja opetellut uudestaan kymmenen käskyä. Pientä aivojumppaa.”
"Ei aihetta valittaa. Olen elänyt aikani ja päässyt tähän asti. Olosuhteisiin nähden olen tyytyväinen", hän jatkaa.
Valittaminen ei koskaan ole kuulunut tämän jämäkän miehen tapoihin. Periksi antamattomuus, jota nytkin tarvitaan, sitäkin selvemmin. Pitkäaikaisesta ystävästä kuvastuu sopu elämän ja sen loppumisen välillä. Rauha ja arvokkuus.
Näköä on jäljellä sen verran, että Olavi pystyy suurennuslasilla lukemaan lehtien otsikot ja keskustelutoverin tikkukirjaimet. Näin hän yhä tiiviisti seuraa maailman menoa, niin politiikkaa kuin urheilua. Muistiaan hän vähättelee, vaikka varsinkin ammunnasta puhuttaessa vuosiluvutkin tulevat kuin apteekin hyllyltä.
Kuulo-ongelma on rakkaan harrastuksen tuttua seurausta. Kuulo katosi kokonaan pari vuotta sitten. Päässä kuuluu enää merkillisiä hälyääniä. Elämän ilta ei tule yksin.
Yksin ei vanha lehtimies sentään muutenkaan joudu olemaan. Hän on tyytyväinen Helander-kotinsa palveluihin, ja seuraa pitävät vuorollaan neljä lasta perheineen sekä pirteä, yhdeksän vuotta nuorempi Inkeri-sisko. Vielä ovat vierellä pysyneet myös jotkut ystävät. Ikätovereista on vajetta.
"Ehkä se, että minulla on näinkin hyvin, on kiitosta ajasta, jolloin kävin 20 vuotta lähes päivittäin katsomassa halvaantunutta puolisoani sairaalassa hänen elämänsä loppuun asti", Olavi miettii melkein itsekseen.
"Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä", sanoi J.W. von Goethe. Jos sen on pitänyt mielessään ja elänyt rikkaan elämän, on paljon muistoja. Niistäkin, hyvistä ja huonoista, on seuraa.
Olavi Varoman rakkaimmat muistot liittyvät ampumiseen. Aseet tulivat tutuiksi jo varhain, sillä Isak-isä oli mestariluokan ampuja hänkin. Ensimmäinen väkevä kokemus oli päästä isän kanssa seuraamaan Pohjoismaisia pääkaupunkikisoja kotikaupungissa Helsingissä Kiffenin radalla 1925. Siitä kipinä iski.
Kiffenin rata sijaitsi melkein samoissa Haagan maisemissa, missä Olavi nyt asuu. Mies on ikään kuin palannut juurilleen.
Ensimmäistä kokemustaan näyttösuojassa hän muistelee mielellään. Taululla oli kävellyt kärpänen. Laukaus napsahti tauluun, ja kärpästä ei enää ollut. Sen paikalla oli osuma. "On ne uskomattoman tarkkoja", oli nuoren miehen ensimmäinen ajatus.
Aluksi tuli kokeiltua myös parabellumia, mutta kivääri tuntui pian luontevammalta. "Halusin olla mieluummin kivääriampuja kuin pistooliherra, niin kuin pistoolimiehiä silloin nimiteltiin."
Isä oli suojeluskunnan jäsen ja suomalaisuusmies, joka 1925 vaihtoi suvun Wallenius-nimen Varomaksi. Niinpä Olavikin jo koulupoikana oli mukana suojeluskuntatoiminnassa ja kertoo siellä tottuneensa myös 300 metrin lajeihin.
Kuusi vuotta Helsingin kisakokemuksia myöhemmin hän itse kilpaili Tukholmassa ja uusi Bruno Frietschin ja Karl August Larssonin kanssa pääkilpailun eli edustusammunan voitosta. Frietsch, hänkin 100 vuoden kerhoon päässeitä ampujamiehiä, voitti tiukkaakin tiukemman kisan, Olavi oli kolmas. Se ei jäänyt ainoaksi menestykseksi, 600 metrin kilpailussa tuli toinen tila. Helsinki voitti joukkuekilpailun. Nyt Olavin tavoitteena on voittaa Bruno ikäkilpailussa.
Noina 30-luvun alkuvuosina nuori mies oli Sakossa pystykorvien sisäänampujana ja kävi 1931 ja 1933 voittamassa myös suojeluskuntien kouluammuntamestaruudet. Suomen Metsästysyhdistyksen riveissä tuli myöhemmin kaksi SM-kultaa pienoiskiväärin ja sotilaskiväärin joukkuekilpailuissa. Henkilökohtaisesti paras saavutus on SM-hopea pienoiskiväärin makuuasentokilpailussa. Rakkaita muistoja.
Olavi kasvatti myös lapsistaan ampujia. Päivänsankari ei peittele tyytyväisyyttään siitä, että kolme neljästä ylsi vähintään ikäsarjojensa piirinmestaruustasolle. Irma Varoma (Völkert) voitti 1969 Oslossa PM-kultaa isän toisessa paraatilajissa, pienoiskiväärin makuuasentokilpailussa.
Isä Varoma oli matkalla niihin kisoihin, kun auto Ruotsissa suistui tieltä. Ajomiehenä ollut toimittajakollega sai surmansa, Olavi selvisi kolhuilla ja vammaisen jalkansa murtumisella. Tapaturman jälkeen Olavi oli katsellut jalkaansa ja todennut: ”Taipuihan se sentään tämäkin polvi. Valitettavasti vain väärään suuntaan."
Lehtimiesura alkoi järjestö- ja sotilasvirkamiehen tehtävien ohessa vapaana urheilutoimittajana. Sota-aikana Varo
ma oli kanslistina muun muassa Salmenkankaan, Vuoksenrannan ja Miehikkälän linnoitustöissä. Helsingissä hän toimi jonkin aikaa Puolustusvoimain tilitoimiston päällikkönä.
Ensimmäiset jutut ilmestyivät Ajan Suunnassa. Ampumaurheiluliitossa vietetyn kymmenen vuoden jälkeen, jolloin Varoma toimi myös liiton apulaissihteerinä, hän työskenteli vakinaisena Helsingin Sanomien urheilutoimittajana 1959-1974. Siihen aikaan urheiluammunta vielä sai maan valtamediassa reilusti palstatilaa. Hyvät tulokset ja saavutukset noteerattiin.
Valpas reportteri seurasi tarkasti tapahtumia. Hän oli asiantunteva ja kannustava kirjoittaja. Moni nuori ampuja sai tuolloin rohkaisua ja intoa tekemisiinsä Urheiluampujan ja Helsingin Sanomien artikkeleista. Ammunnan ohella Varoma seurasi ampumahiihtoa ja piti viikoittaista bridge-palstaa.
Helsingin maailmanmestaruuskisat 1937 olivat mahtava kokemus. Varoma toimi ampumatoimikunnan sihteerinä ja ulkomaisten toimittajien avustajana. Siitä alkaen hän kiersi uskollisesti useimmat MM-tapahtumat, monet olympiakisat ja muut keskeiset kilpailut aina Lahdessa ja Hollolassa ammuttuihin vuoden 2002 maailmanmestaruuskisoihin saakka. Niistä matkoista on kirjoitettu ja muisteltavaa riittää. Ampumaurheilun parissa vietetty aika on ollut elämän keskeinen sisältö.
Paljon nähneen miehen vanhat silmät syttyvät, kun puheeksi tulevat Tukholma 1947, missä Pauli Aapeli Janhonen voitti vapaakiväärillä ensimmäisen kolmiasentokultansa, tai Wiesbaden 1966, jossa Olavi itse oli parhaiten menestynyt suomalainen voitettuaan lehdistöammunnan.
Paikan päällä nähtyä ja koettua Varoma kirjasi vielä 1994 julkaistuun Ampumaurheiluliiton juhlakirjaan ja 1997 hän johti veteraanidelegaatiota Tukholmaan, missä vietettiin ammunnan ensimmäisten sodan jälkeisten MM-kisojen 50-vuotisjuhlaa.
Olavi Varoma on saanut ansioistaan lukuisia huomionosoituksia, muun muassa Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) kultaisen ansiomitalin ja Suomen Ampumaurheiluliiton kultaviirin.
Mutta onhan elämässä ollut myös vastoinkäymisiä ja epäonnea, totta kai. Hölmöyksiäkin on tullut tehtyä. Aina jotain tuolta korkeudelta elämäänsä katseleva myös katuu.
"Monesta asiastahan sitä itseään moittii, mutta suurin typeryys oli se, että lopetin Kauppakorkeakoulun kesken. Se maksoi minulle myöhemmin monta mahdollisuutta. Likat siinä taisivat vähän sotkea asioita", mies naurahtaa.
Entäpä viisaan vanhuksen vihje nuoremmille ampujille? "Harjoitelkaa kunnolla ja kaikilla keleillä. Ampujan on opittava hallitsemaan niin sateet kuin tuulet, kuuma ja kylmä."
Onnittelumme Olavi! Ja vielä lisää elämän vuosia!
Vielä sotilaiden pohjoismaiden ampumamestaruuskilpailujen viimeisenäkin päivänä Suomi täydensi henkilökohtaisten lajien mitalitiliään. Tällä kertaa oli vuorossa Tom Rönnberg, joka ampui isopistoolin maasto-ammunnassa itsensä hopealle.
Päättyneissä sotilaskilpailuissa Suomi saavutti kiväärilajeissa kaksi henkilökohtaista mitalia: Kari Pennanen hopeaa ja Jussi Puustinen pronssia vakiokiväärikilpailussa. Kaksi mitalia saavutettiin myös pistoolilajeissa kun Suomussalmen Marko Räsänen otti hopeaa isopistoolin pika-ammunnassa hyvällä tuloksella 582. Voíton otti lähes totuttuun tapaan Norjan Pål Hembre kovalla tuloksella 588. Suomen Petri Ylinen oli viides (572).
Päätöspäivänä Tom Rönnberg loisti pistoolin maastoammunnassa ampuen itsensä hopealle Pål Hembren jälkeen. Tom jäi norjalaisesta vain kolme pistettä (199 – 196). Muut suomalaissijoitukset olivat 11. Pekka Vaarala, 12. Petri Ylinen ja 13. Antti Jokinen. Marko Räsänen joutui keskeyttämään aserikon vuoksi.
Joukkuekisoissa Suomi saavutti seuraavat sijat
– kultaa vakiokiväärissä
– hopeaa vakiokiväärin pika-ammunnassa
– pronssia kiväärin maastoammunnassa
– hopeaa isopistoolissa
– hopeaa pistoolin pika-ammunnassa
– pronssia pistoolin maastoammunnassa
Kokonaisuutena tämän vuotiset kilpailut menivät suomalaisilta odotusten mukaisesti. Seuraavat kansainväliset sotilaskilpailut ovat syyskuun puolivälissä Ruotsin Bodenissa järjestettävät maailmanmestaruuskilpailut. Tätä ennen sotilasjoukkueesta Kai Jahsson ja Henri Häkkinen osallistuvat olympialaisiin.
Aamuauringon lämmitellessä 300 metrin radan ampumakatosta kilpailukuntoon valmistautuivat Suomen ja Norjan maineikkaat kivääriampujat ottamaan uusintoja kahdenvälisestä paremmuudestaan. Edellinen kerta toukokuun alussa päättyi Suomen voittoon yli ME-tuloksen. Tänään voiton vei puolestaan Norja, ja sekin yli ME-tuloksella.
Voimassa oleva kiväärin pika-ammunnan (3×20) joukkue-ME-tulos (1693, keskiarvo 564) on Norjan hallussa, minkä se ampui Intiassa viime lokakuussa. Suomen kivääriampujat ampuivat keväällä Plzenissä viisi pistettä paremman tuloksen. Tänään Norja palautti Suomen ruotuun ampumalla 11 pistettä voimassa olevaa ennätystä paremmin. Suomikaan ei ampunut huonosti jääen ennätykestä vain 3 pistettä. Ennätys jää kuitenkin kirjaamatta, koska sellaiseksi hyväksytään vain MM-kisoissa ammuttu tulos.
Suomen parhaana tänään oli Jussi Puustinen 564 pisteen tuloksella. Sillä irtosi karvas neljäs sija tasatuloksella Tanskan Steffan Olsenin jälkeen. Kimmo Tulonen oli viides 563:lla ja Henri Häkkinen kuudes niin ikään tuloksella 563. Juha Rutonen ampui 550 ja Kari Pennanen 549.
Kilpailun voitti Norjan Thore Larsen ampumalla 573. Toiseksi sijottui Norjan Webjørn Berg 568:lla.
Joukkuekilpailussa Ruotsi oli kolmas ja Tanska neljäs.
Pistooli- ja kiväärilajien nuorten 18. ”Shooting Hopes”-kilpailu, Pilsen, Tshekki, 6.-8.6.2008.
Urheilupistooli, pojat, 60 ls: 1) Hambir Singh Intia 580 (287+293), 2) Tomas Tehan Tshekki 578 (288+290), 3) Oliver Gilquin Ranska 576 (285+291), …12) Jesse Peltomäki Suomi 568 (286+282).
Liikkuva maali, pienoiskivääri, pojat, 60 ls (normaalijuoksut): 1) Frantisek Losos Tshekki 580,
2) Jan Dovrtel Tshekki 579, 3) David Szigeti Unkari 569/19/18 uusinnassa kolmannesta sijasta, 4) Ryszard Jodajtis Puola 569/19/17, , …5) Patrik Lindström Suomi 567.
Ilmakivääri, pojat, 60 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: 1) Pascal Loretan Sveitsi 696,2 (593+103,2), 2) Ethan Settlemires USA 693,4 (592+101,4), 3) Ivan Yordanov Bulgaria 692,8 (589+103,8), …17) Ville Nokipii Suomi 584.
Jesse Peltomäki tähtäsi ilmapistoolilla kahdeksanneksi 664,0 (571+93,0) pisteellä nuorten Shooting Hopes –kilpailussa Tshekin Pilsenissä lauantaina 7. kesäkuuta. Kisan voitti Saksan 20-vuotias Manuel Heilgemeier hurjalla tuloksella 686,5 (586+100,5) pistettä. Hän jäi vain 0,8 pistettä poikien finaalin ME-tuloksesta 687,3 ja 2 pistettä peruskilpailun ME-tuloksesta 588. Molemmat ME-tulokset on ampunut Venäjän Leonid Ekimov ilma-aseiden EM-kilpailussa 2007.
Kuortaneen Kuntoa edustava 19-vuotias Jesse Peltomäki ampui peruskilpailussa hyvän tuloksen 571 pistettä ja oli kovatasoisessa kilpailussa kahdeksas. Hän jäi omasta ennätyksestään 4 pistettä ja poikien SE-tuloksesta 5 pistettä.
– Peruskisa oli ihan ok. Minulla ei ollut juurikaan huonoja osumia, vaan paljon hyviä ysejä, kuortanelainen Peltomäki arvioi kilpailuaan.
Kymmenen laukauksen finaalin Jesse Peltomäki aloitti muita paremmin ja nousi kuudenneksi. Sarjan puolivälissä alkoivat vaikeudet ja pistemääräksi jäi 93,0 pistettä.
– Finaalissa alku hieman jännitti, loppu ei. En tiedä, mikä meni pieleen, mutta eipä tuo niin vakavaa, hän sanoi.
Jesse Peltomäki kilpailee vielä urheilupistoolilla huomenna sunnuntaina Pilsenissä. Se on hänen kolmas kilpailunsa kolmessa päivässä kovatasoisessa Shooting Hopes –kilpailussa.
Viime ajat Jesse Peltomäki on keskittynyt valmentaja-isänsä Reinon kanssa 50 metrin pistoolin harjoitteluun, mikä onkin tuottanut ennätyksellisen ruutiasekunnon. Hän ampui 50 metrin pistoolin uudeksi peruskilpailun SE-tulokseksi 558 pistettä ja finaalin SE-tulokseksi 655,1 pistettä Laukaassa 24. toukokuuta. Eilen hän paukutti ”vaparilla” 644,3 (553+91,3) pistettä Pilsenissä. Peltomäen kesäkauden päätavoite on ruutiaseiden luotilajien EM-kilpailu Tshekin Pilsenissä 9.-11. heinäkuuta.
Pistooli- ja kiväärilajien nuorten 18. ”Shooting Hopes”-kilpailu, Pilsen, Tshekki, 6.-8.6.2008.
Ilmapistooli, pojat, 60 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: 1) Manuel Heilgemeier Saksa 686,5 (586+100,5), 2) Boris Artaud Ranska 676,0 (576+100,0), 3) Tomasz Palamarz Puola 671,9 (573+98,9), 4) Jindra Dubovy Tshekki 671,7/9,7 uusinnassa neljännestä sijasta (575+96,7), 5) Dominik Sanger Saksa 671,7/9,4 (576+95,7), 6) Christoph Schultheiss Saksa 671,3 (572+99,3), 7) Zakir Khan Intia 667,2 (572+95,2), 8) Jesse Peltomäki Suomi 664,0 (571+93,0), …55) Henri Rutanen Suomi 547.
Urheilupistooli, tytöt, 60 ls:n peruskilpailu ja 10 ls:n finaali: 1) Michaela Musilova Tshekki 775,7 (578+197,7), 2) Sara Babics Unkari 769,7 (579+190,7), 3) Stafaniya Naydenova Bulgaria 768,7 (570+198,7), …30) Anette Källi Suomi 553.
Liikkuva maali, ilmakivääri, pojat, 40 ls (sekajuoksut): 1) Laszlo Boros Unkari 379, 2) Ryszard Jodajtis Puola 370, 3) Josef Nikl Tshekki 365, …11) Patrik Lindström Suomi 333.
Pienoiskivääri, pojat, 3×40 ls:n peruskilpailu + 10 ls:n finaali: 1) Adam Hrabovsky Tshekki 1256,4 (1162+94,4), 2) Petr Dvorak Tshekki 1245,0 (1149+96,0), 3) Rafal Lukaszyk Puola 1243,8 (1148+95,8), …49) Ville Nokipii Suomi 1114 (390+360+364).
