– Käsiaseiden (pistoolien, pienoispistoolien, revolvereiden ja pienoisrevolvereiden) saatavuutta rajoitetaan. Käsiaseeseen voisi jatkossa saada luvan vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harrastanut aktiivisesti ammuntaa vähintään kaksi vuotta ampumaseuran jäsenenä, toteaa sisäasianministeriön 25. kesäkuuta julkaisema tiedote. – Hallitus päätti tänään torstaina 25.6. ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisen sisällöstä. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle 26.6.

– Ampuma-aselakia esitetään muutettavaksi siten, että käsiaseeseen lupaa hakevan on jatkossa esitettävä ampumaseuran ampuma-asekouluttajan antama todistus harrastuksestaan. Aselakiin ehdotetaan lisättäväksi ampuma-asekouluttajia koskevat säännökset. Kouluttajan tulee olla 20 vuotta täyttänyt, ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetun luvan haltija, ampumaseuran jäsen tai sen palveluksessa sekä tulevan Poliisihallituksen määrittämät vaatimukset täyttävän koulutuksen suorittanut, sisäasiainministeriö toteaa tiedotteessaan.

– Ensimmäisen käsiaseen hallussapitolupa ehdotetaan myönnettäväksi aina määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Jos henkilö hankkii uusia käsiaseita tämän määräajan kuluessa, kaikkien käsiaseiden hallussapitolupien voimassaoloaika päättyy ensimmäisen määräajan umpeutuessa.

Sisäasiainministeriö kertoo, että ensimmäisen määräaikaisen luvan jälkeen luvan haltija voisi saada käsiaseelleen toistaiseksi voimassa olevan hallussapitoluvan. Luvan haltijan on kuitenkin viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun tai -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta, riistanhoitoyhdistyksen antama todistus loukku- tai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta taikka luotettava selvitys ampuma-aseen käytöstä näytökseen, kuvaukseen tai muuhun esitykseen.

– Metsästysaseeseen voisi jatkossa saada hankkimisluvan vasta, kun on täyttänyt 18 vuotta. Huoltajien suostumuksella voisi 15 vuotta täyttänyt henkilö saada rinnakkaisluvan haulikkoon, yhdistelmäaseeseen, kivääriin tai pienoiskivääriin metsästystä taikka ampumaurheilua ja -harrastusta varten. Huoltajalle voitaisiin puolestaan antaa lupa ampuma-aseen hankkimiseen ja hallussapitoon, jos alle 18-vuotias lapsi harrastaa metsästystä tai ammuntaa. Lupa olisi voimassa siihen saakka, kunnes rinnakkaisluvanhaltija täyttää 19 vuotta, sisäasiainministeriö tiedottaa.

– Lääkärille ja muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle ehdotetaan oikeutta tehdä poliisille ilmoitus henkilöstä, joka saattaa olla sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Tämän ilmoituksen perusteella poliisi voisi harkintansa mukaan pyytää luvanhaltijalta tai luvan hakijalta lisäselvityksiä aseluvan edellytysten tarkistamista varten.

Sisäasiainministeriö kertoo, että poliisilakiin ehdotetaan lisättäväksi poliisin mahdollisuus saada luvan hakijana ja haltijana olevasta henkilöstä tietoja henkilön soveltuvuuden arviointia varten. Poliisi voisi saada soveltuvuuden arviointia varten muun muassa tietoja asevelvollisen palveluksesta ja palveluskelpoisuudesta. Henkilön suostumuksella poliisi voisi saada myös henkilöä koskevia terveystietoja. Jos luvanhakija ei poliisin pyynnöstä anna suostumusta terveystietojen saamiseen, poliisi voisi aloittaa aselupaa koskevan peruutusmenettelyn.

– Aselakiin ehdotetaan lisättäväksi soveltuvuustestiä koskeva uusi säännös. Hankkimisluvan hakija olisi velvollinen suorittamaan lupaviranomaisen järjestämän hänen henkilökohtaista sopivuuttaan aseen hallussapitoon selvittävän tietokoneperusteisen soveltuvuustestin. Testin perusteella kenenkään hakemusta ei hylätä, vaan poliisi käyttää tuloksia arvioidessaan tarvitaanko henkilön soveltuvuudesta ampuma-aseen haltijaksi lisäselvityksiä, sisäasiainministeriö kertoo.

– Ampuma-aselain muutosehdotukset esitetään tulevaksi voimaan aikaisintaan 1.3.2010.

Valtioneuvoston lausuma

Sisäasiainministeriö tiedottaa, että valtioneuvosto hyväksyi ampuma-aselain muutosesityksen käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa se toteaa, että ampuma-aselainsäädännön uudistamisen II vaiheessa selvitetään seuraavia kansallisia ampuma-aselainsäädännön uudistamistarpeita, jotka tulevat mahdollisiksi mm. uuden aserekisterin käyttöönoton myötä:
– selvitetään mahdollisuudet kieltää sellaisia yksittäisiä puoliautomaattisten käsiaseiden tai isokaliiperisten revolvereiden malleja, jotka eivät sovellu ampumaurheilukäyttöön
– voimassaolevien vanhojen aselupien uudelleentarkastelu
– aseiden säilytystä koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet
– ampumaratojen perustamista ja ylläpitoa koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä niihin liittyvät turvallisuutta ja muita seikkoja koskevien ehtojen uudistaminen
– jousiaseita ja tehokkaita ilma-aseita koskevien säännösten uudistaminen.

Sisäasiainministeriö kertoo, että lisäksi II vaiheessa otetaan huomioon muut lainsäädännön uudistamistarpeet esimerkiksi kaasusumuttimia koskevien säännösten osalta.

Sisäasiainministeriö valmistelee tarvittavat lainsäädäntöehdotukset siten, että eduskunta saa ne käsiteltäväkseen syysistuntokauden 2010 alussa.

Lisätietoa ampuma-aselain uudistamishankkeesta löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/aselaki

Pohjanmaan AM-kilpailun tuloksia

Pohjanmaan aluemestaruuskilpailut pidettiin Ylivieskassa 12.-14.6.2009. Kilpailussa ammuttiin 16 uutta ennätystä.
Aluemestaruuskilpailun yhdeydessä ammuttiin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan välinen piiriottelu, joka oli hyvin tasainen. Keski-Pohjanmaa voitti piiriottelun lopulta 14 pisteen erolla (10958-10944).

Suomen sotilasmaajoukkue otti kultaa pohjoismaisissa ampumamestaruuskilpailuissa kiväärin pika-ammunnassa Tanskan Århusissa keskiviikkona 17.6.2009 ennen Norjan tarunhohtoista joukkuetta.

Sotilaiden pohjoismaiset mestaruuskilpailut ammuttiin Tanskan Århusissa ja Borrisissa 14.-16.6.2009. Kilpailut olivat Suomen sotilaille todella menestykselliset. Tilastojen valossa suomalaiset eivät ole kokonaisuudessaan ampuneet joukkuekilpailuissa näin hyviä tuloksia sitten vuoden 1990. Tästä osoituksena ovat esimerkiksi joukkue-ennätystulokset kiväärin pika-ammunnassa (+4 pistettä) ja pistoolin pika-ammunnassa (+22).

Suomalaiset saavuttivat joukkuekultaa pistoolin ja kiväärin pika-ammunnoissa sekä pistoolin maastoammunnassa. Joukkuehopeaa tuli lisäksi isopistoolissa ja vakiokiväärissä. Henkilökohtaisia mitaleita nappasi Henri Häkkinen (vakiokiväärin hopeaa ja kiväärin pika-ammunnan kultaa), Jussi Puustinen (kiväärin pika-ammunnan pronssia), Kai Jahnsson (isopistoolin pronssia ja pikapistoolin hopeaa ja Marko Räsänen (maasto-ammunnan hopeaa).

Kiväärin pika-ammunnan tulokset

1. Henri Häkkinen FIN 576
2. Rene Christiansen DEN 572
3. Jussi Puustinen FIN 571
11. Kari Pennanen FIN 557
12. Kimmo Tulonen FIN 554
13. Juha Rutonen FIN 553.

Joukkuetulokset

1. FIN 2258
2. NOR 2254
3. DEN 2242
4. SWE 2195.

Sotilaiden pohjoismaisissa kilpailuissa joukkuekisassa ampuu 5 urheilijaa, josta 4 parhaan ampujan tulos lasketaan joukkuekilpailuun. Tämänvuotista kilpailua paremmin Suomen kiväärimiehet ovat koskaan aiemmin ampuneet pika-ammuntaa vain vuonna 2008 Tsekin Plzenissä, jolloin Henri Häkkinen, Jussi Puustinen ja Kimmo Tulonen ampuivat keskiarvotuloksen 566.

Suomi voitti joukkueella Kai Jahnsson, Petri Ylinen, Marko Räsänen ja Ville Nousiainen isopistoolin sotilaspika-ammunnan sotilaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Tanskan Århusissa tiistaina 16. kesäkuuta. Kai Jahnsson paukutti henkilökohtaisessa kilpailussa toiseksi 583 pisteellä. Kisan voitti Norjan Tor Jonassen 585 pisteellä.

Sotilaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, Århus, Tanska.

Isopistoolin sotilaspika-ammunta, 60 ls: 1) Tor Jonassen Norja 585, 2) Kai Jahnsson Suomi 583, 3) Pål Hembre Norja 582, 4) Petri Ylinen Suomi 577, 5) Marko Räsänen Suomi 576, 6) Ville Nousiainen Suomi 574, 7) Jorma Jäntti Suomi 568.

Joukkuekilpailu: 1) Suomi (Jahnsson, Ylinen, Räsänen ja Nousiainen) 2310, 2) Norja 2286, 3) Ruotsi 4) Tanska.

Suomen Ampumaurheiluliiton hallitus valitsi Antti Puhakan, Jorma Jäntin, Veli-Matti Matikaisen, Juho Hannosen ja Timo Laitisen ISSF:n lajien EM-kisajoukkueeseen maanantaina 15. kesäkuuta. Kaikkiaan 36 suomalaisampujaa kilpailee Euroopan mestaruuksista 14.-25. heinäkuuta Kroatian Osijekissa.

Kotkan Ampumaseuraa edustava Antti Puhakka ampuu kiväärin 300 metrin lajeissa. Suomussalmen Urheiluampujien Jorma Jäntti kilpailee iso- ja vakiopistoolissa. Sibbo Skyttegillen Veli-Matti Matikainen rikkoo kiekkoa miesten trapissa ja Orimattilan Seudun Urheiluampujien Juho Hannonen poikien trapissa. Sibbo Skyttegillen Timo Laitinen ampuu skeetissä.

Suomen joukkue Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton ruutiaselajien EM-kilpailussa Kroatian Osijekissa 14.-25.7.2009.

Trap, naiset, 75 kiekkoa: Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan Seudun Urheiluampujat ja Mopsi Veromaa Sibbo Skyttegille.

Kaksoistrap, miehet, 150 kiekkoa: Simo Köylinen Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Sami Ritsilä Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujat ja Niko Hyvärinen Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Trap, miehet, 125 kiekkoa: Veli-Matti Matikainen Sibbo Skyttegille

Trap, pojat, 125 kiekkoa: Jesse Kinnunen Sibbo Skyttegille ja Juho Hannonen Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Skeet, miehet, 125 kiekkoa: Lauri Leskinen Sibbo Skyttegille, Marko Kemppainen Suomussalmen Urheiluampujat ja Timo Laitinen Sibbo Skyttegille.

Skeet, naiset, 75 kiekkoa: Marjut Heinonen Haapaveden Ampumaseura.

Skeet, pojat, 125 kiekkoa: Vesa Pietarila Lounais-Hämeen Ampujat, Jarno Mattila Hyvinkään Metsästysampujat ja Matti Pietarinen Kontiolahden Urheilijat. Varalla: Teemu Vähämäki Lounais-Hämeen Ampujat.

Pienoiskivääri, naiset, 3 x 20ls ja makuuasennon 60ls: Hanna Etula Lahden Ampumaseura, Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat ja Marjo Yli-Kiikka Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura. Varalla: Pauliina Frilander Pieksämäen Seudun Ampujat.

Pienoiskivääri, miehet, 3 x 40ls ja makuuasennon 60ls: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Pekka Saari Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura ja Jussi Puustinen Joensuun Ampujat.

300 metrin kiväärilajit (3×40 ls, makuuasennon 60 ls sekä 3×20 ls): Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Jussi Puustinen Joensuun Ampujat ja Antti Puhakka Kotkan Ampumaseura.

Pienoiskivääri, pojat, 3 x 40ls ja makuuasennon 60ls: Juho Kurki Kankaanpään Ampujat, Jaakko Björkbacka Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura ja Sami Valkama Turun Seudun Ampujat.

Liikkuva maali, miehet, pienoiskivääri, 60ls ja 40ls: Krister Holmberg Raseborgs Skyttar.

Liikkuva maali, pojat, pienoiskivääri, 60ls ja 40ls: Tomi-Pekka Heikkilä Kymppi-64 (Kangasala), Sami Heikkilä Kymppi-64 ja Mårten Westerlund Raseborgs Skyttar.

Urheilupistooli, naiset, 60ls: Ritva Karri Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura.

50m pistooli, miehet, 60ls: Kai Jahnsson Poliisien Ampumaseura (Helsinki) ja Teemu Tiainen Poliisien Ampumaseura.

Iso- ja vakiopistooli, miehet, 60ls: Janne Kuvaja Poliisien Ampumaseura, Kai Jahnsson Poliisien Ampumaseura ja Jorma Jäntti Suomussalmen Urheiluampujat.

50m pistooli, pojat, 60ls: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto.

Pohjois-Hämeen Ampujat juhli 130-vuotista taivaltaan haulikkolajien ampumaurheilukeskuksessaan Lempäälän Kokkovuoressa lauantaina 13. kesäkuuta.

Suomen Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen Pia Nybäck piti Pohjois-Hämeen Ampujien 130-vuotisjuhlien juhlapuheen. Nybäck voitti kaksoistrapin maailmanmestaruuden 1999 PHA:n haulikkolajien ampumaurheilukeskuksessa Lempäälän Kokkovuoressa. Nybäck toimii Suomen Olympiakomitean hallituksen varapuheenjohtajana.

Lämmin kiitos kutsusta tänne Lempäälään juhlistamaan Pohjois-Hämeen Ampujien 130-vuotista toimintaa. Kokkovuoren radalle on kautta vuosien ollut aina mukava tulla, on kyseessä sitten ollut seuran hienosti järjestämä kilpailu, haulikkokoulu tai ihan vain normaali harjoitusilta. Tänne tullessa on aina tiennyt, että asiat hoituvat, järjestelyt pelaavat ja ampumaurheilu on toiminnassa pääosassa. Sen lisäksi tällä radalla on minulle henkilökohtaisesti aivan erityinen merkitys, koska se tuo mieleen kultaiset muistot melko tarkkaan kymmenen vuoden takaisista haulikon maailmanmestaruuskilpailuista.

Ensimmäiset merkit Pohjois-Hämeen ampujien, tai ”Petoeläinten hävittämisosakeyhtiön” niin kuin perustettavaa seuraa aluksi kutsuttiin, löytyvät historiasta vuodelta 1877. Virallisesti seura perustettiin paria vuotta myöhemmin kun Tampereen Metsästys- ja Ampumaseura keväällä 1879 anoi luvat seuran perustamiseksi Suomen Keisarilliselta Senaatilta ja kaupungin maistraatilta. Tämän seurauksena voimme siis nyt juhlia myöhemmin nimensä Pohjois-Hämeen Ampujiksi muuttaneen seuran 130-vuotisjuhlaa.

Suomalaisen ampumaurheilun historiaan tutustuessa huomaa, miten ammunta urheilumuotona on muuttunut ja kehittynyt vuosien saatossa.

Myös PHA:n historia on ollut värikäs ja täynnä tapahtumia, jotka kuvastavat hyvin kunkin aikakauden arvoja, tapoja ja yleistä maailmantilannetta. Seuran 130-vuotiseen historiaan ja sen eri vaiheisiin perehtyessä huomaa, että niin maailma ympärillämme kuin koko ampumaharrastuskin on vuosien varrella kehittynyt, muuttunut ja jalostunut ihmisten arvostusten ja tarpeiden mukaan. Hienosti kirjoitettu seuran 125-vuotishistoriikki kertoo jatkuvasta sopeutumisesta sekä oman paikan hakemisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä on ollut varmasti yksi PHA:n vahvuuksia ja menestyksen kulmakiviä: seura ja sen toiminnot ovat eläneet ajan hermolla, vastaten kunkin aikakauden ampujien ja tarvittaessa myös yhteiskunnan tarpeisiin.

Ampumaurheilun harrastamiseen ja kehittämiseen on seuran historian aikana liittynyt monenlaisia haasteita; useamman kerran on jouduttu aloittamaan uusi ratahanke, kun toiminnan edellytykset ovat loppuneet vanhoilla radoilla. Harrastajia on houkuteltu lajin pariin ja jäseniä on aktivoitu osallistumaan sekä kilpailuihin että vuosijuhlaan monella eri tavalla. Myös talkootyötä ja varainhankintaa on eri muodoissaan tehty kaikkina aikoina.

Lajitietoisuuden lisääminen suuren yleisön keskuudessa sekä harrastuksen lisääminen ja uusien jäsenten hankinta on puhuttanut ja pohdituttanut kaikkina aikakausina. Jo vuonna 1886 Tampereen Sanomissa kirjoitettiin asiasta seuraavaa:

”Olen pari kertaa ruotsalaisten sanomalehtien kertomuksissa jonkun ampumaseuran palkintoampujaisista tai ripeysseuran toimista huomannut moitteen kansan vähäisestä osan otosta ja harrastuksesta näille seikoille. Laittakaapa ensin seuranne kansantajuista menestystapaa toimissanne. Toimiessanne kansalle vieraana, älkää odottako siltä suurempaa kannatustakaan.

Siitäkään seurasta, sen pyrinnöistä ja tarkoituksesta ei ole yleisöllä paljon tietoa, eikä seura ole kortta ristiin pannut herättääkseen yleisössä mieltymystä itseensä. Tiedetään vain, että jotkut ovat laittaneet itsellensä ampumaradan Pyynikin metsään, mutta sinne ei ole lupa sivullisten mennä. En tahdo olla profeetta, mutta en ennusta asian näin ollen seuralle tulevaisuutta.”

Asianmukaisen tiedottamisen ja positiivisen viestinnän tärkeys havaittiin jo 1800-luvun lopulla. Tämä on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen avoimuuteen, jolla PHA edelleen pyrkii hoitamaan viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä ja sitä kautta lisäämään ampumaurheilun arvostusta ja houkuttelevuutta.

Jäsenten aktiivisuuden lisäämiseksi on vuosien varrella kokeiltu monenlaisia keinoja: ammuntaharrastusta aktivoitiin mm. järjestämällä säännöllisesti ampumakilpailuja, joissa kilpailtiin kiinnityksistä näyttäviin kiertopalkintoihin. Kilpailutoiminnan kehittämisen lisäksi kokeiltiin muitakin keinoja aktivoida toimintaa: Uutena lajina otettiin käyttöön liikkuvaan maaliin ampuminen, jossa singottiin ilmaan höyhenillä täytettyjä lasipalloja, josta myöhemmin kehittyi olympialainen lentoonlähtöammunta eli nykyinen trap-ammunta. Kilpailujen palkinnot olivat tärkeä osa kilpailutoimintaa, ja erityisesti esinepalkintoja arvostettiin. Vuoden 1889 kilpailuissa mainittiin palkintoina olleen mm. ampumalaukku, metsästyskeitin, kiikari, ilmapuntari ja kiitoslause – Positiivisen palautteen tehoa on siis Pohjois-Hämeessä alettu hyödyntää systemaattisesti jo 1800-luvun lopulla.

Näiden toimien lisäksi seura hankki uusia kiväärejä jäsentensä käyttöön.

Kiertopalkinnot lisäsivät ampujien voitontahtoa ja seuran historiikin mukaan voittoa tavoiteltiin välillä keinoja kaihtamatta: vuonna 1901 käytiin tiukka taistelu seuran sisäisestä Pyynikki-sarvi -kiertopalkinnosta. J.A. Niemellä oli mahdollisuus ottaa kolmas ja ratkaiseva kiinnitys palkintoon, ja seuran vuosikertomus kuvaa tilanteen näin:

”26.5.1901 oli tilaisuus kilpailla ja nyt oli jälleen kyseessä Pyynikki-sarvi. Nyt ratkeaisi, ottaako J.A. Niemi kolmannen peräkkäisen voiton. Onneksi hän oli hieman hermostunut tällä kertaa, ja jos muisti ei pahasti petä, luulenpa että herra Blomilla oli kahdet silmälasit. Oli miten oli, Blom voitti 219 pisteellä.”

Kilpailujen lisäännyttyä alettiin keskittyä enemmän ampumatulosten laskemiseen ja seurattiin tarkasti oman seuran ampujien menestystä. Tampereen Metsästys- ja Ampumaseuran omasta kiertopalkinnosta kilpailtiin ensimmäisen kerran v. 1894, jolloin helsinkiläiset voittivat kilpailun. Kun kiertopalkinto sitten kahtena seuraavanakin vuona menetettiin, löydettiin samalla jotakin hyvin keskeistä liittyen ammuntaan kilpaurheiluna:

”Vaikka kilpailusta ei mukavaa muistoa jäänytkään, meidän pitää ajatella, että saimme hyvän annoksen oppia ja vakuutuimme siitä, että sen joka haastajana tai puolustajana menee sellaiseen kilpailu, pitää sitä ennen osata ampua niin hyvin, että vaikka tinkisikin 25 % vapisemisen varalle, voi kuitenkin päästä hyvään tulokseen.”

Alkuvuosina seuran toiminta keskittyi hyvin paljon metsästysasioihin. Seura pyrki esiintymään ohjaavana, tiedottavana ja valvovana asiantuntijana kaikissa metsästykseen liittyvissä asioissa Tampereen ympäristössä. Samaan aikaan aloitettiin ensimmäiset riistanlaskentaan ja –hoitoon liittyvät toimenpiteet: seura mm. maksoi tapporahoja haukoista, pöllöistä, variksista ja näiden munista. Samoin yritettiin koota yhteen tietoja alueen petoeläimistä. Joissakin asioissa toimintakulttuuri on kuitenkin muuttunut. Seuraavassa kerrottua käytännön ohjeistusta tuskin enää sellaisenaan annetaan.

”Rehtori Stolpe metsästi suustaladattavalla aseella. Muun varustuksen muodostivat ruutisarvi, nallit, tappara ja haulipussi kummas
sakin taskussa tasapainon vuoksi. Tasapaino saattoi joskus myös järkkyä taskulämpimänä pidetyn viinapullon vuoksi, sillä viinasten käyttö kuului asiaan herrasmiesten metsästysretkillä. Stolpe neuvoikin, että jos metsästäjä näki kaksi jänistä samalla kertaa, piti ampua ensimmäistä.”

Pyöreiden vuosien juhliminen on tarpeellista sekä ihmisille että yhteisöille. Nämä juhlat antavat mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi, katsoa taaksepäin ja muistella menneitä.

Tämän kaltaiset kertomukset ja muistelut tuovat elämäämme jatkuvuutta ja kiinnekohtia. Ne ovat myös meille turvallisuuden ja itsetunnon lähteitä. Mutta, tämä ei kuitenkaan ole pyöreiden vuosien juhlimisessa kaikkein keskeisintä. Keskeisintä on se, että pyöreät vuodet antavat sekä ihmisille että yhdistyksille mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on tärkeintä ja olennaisinta elämässä ja toiminnassa.

Ampumaurheilun syvimmän olemuksen on PHA:n oma lehti onnistunut kiteyttämään omassa lehdessään vuonna 1964.

”Minä tiedän kuitenkin, kuinka ihminen voi olla yksin ja todella nauttia siitä: se hetki on silloin, kun jyvän rengas on mustan täplän ympärillä ja poski painuu tukkiin tai yhtä hyvin se alkaa silloin, kun sovittaa pistoolinperää peukalonhankaan, hieraisee vielä kerran vasenta jalkaterää parhaaseen asentoon ja alkaa kohottaa kättä. Siitä hetkestä alkaen ihminen on ihan yksin, hamaan siihen hetkeen kun piippu jälleen alkaa painua alaviistoon. Se on lyhyt hetki, jos naapuri ottaisi vieressä kellolla aikaa, mutta se on kummallisen pitkä aika ihmiselle itselleen.”

Ehkäpä ammunnan viehättävyys piilee juuri tässä: ampuessa kukin on täysin yksin, tai itsenäinen, katsantokannasta riippuen, mutta sekä ennen omaa suoritusta että sen jälkeen toiminta joukkueen osana tai yhdessä muiden ampujien kanssa tuo lajiin paljon sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ampumaurheilussa voi ikään kuin saada kaksi täysin erilaista kokemusta samassa paketissa.

Ampumaurheilun olennaiset asiat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuosista, vuosikymmenistä ja vuosisadoista seuraaviin. Seuran tulee toimia hyvässä yhteistyössä jäsentensä parhaaksi ja vaalia ampumaurheilua ja sen tärkeitä osa-alueita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tärkeää on pyrkiä näkemään ja tunnistamaan tulossa olevat muutokset ja muokata omaa toimintaa niin, että se vastaa sekä olemassa olevan että tulevan jäsenistön odotuksiin. Erityisen tärkeää tämä on juuri tällä hetkellä kun ampumaurheilun toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia liittyen aselupiin, ratojen toimintaedellytyksiin ja ympäristökysymyksiin.

Mielestäni hyvää ja tuloksekasta seuratoimintaa voidaan kuvata samalla tavalla kuin liike-elämää: Toimitaan pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina.

Lopuksi haluan lausua kiitokset Pohjois-Hämeen Ampujille siitä perusteellisesta ja pitkäjänteisestä työstä jota seurassa on kolmen eri vuosisadan kuluessa tehty sekä aktiivisesta osallisuudesta ja panostamisesta suomalaisen ampumaurheilun kehittämistyöhön.

Lämpimät onnittelut 130-vuotiaalle seuralle ja mitä parhainta onnea ja menestystä myös tulevaisuudessa.

Jorma Jäntti ampui vakiopistoolilla kolmanneksi ennätyksellään 569 pistettä Walther Eurooppa-cupissa Tanskan Århusissa sunnuntaina 14. kesäkuuta. Suomussalmen Urheiluampujia edustava Jäntti voitti Norjan Tor Jonassenin uusinnassa kolmannesta sijasta pistein 44-43. Tiukan kisan voitti Tanskan Frans Sörensen 571 pisteellä. Norjan Pål Hembre oli toinen 570 pisteellä.

– Olen tyytyväinen kisaan, kun ammuin uuden ennätykseni. Eväitä olisi ollut kovempaankin tulokseen kuin 569 pistettä, mutta onnistuin ryssimään 10 sekunnin ensimmäisen sarjan, sanoi 41-vuotias kajaanilainen Jäntti.

– Uusinta oli urani toinen ja ensimmäinen tällä tasolla. Peruskilpailussa en liiemmin jännittänyt, mutta uusinta nosti mukavasti sykettä. Tästä on hyvä jatkaa sotilaiden Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.

Jorma Jäntti on ampunut hyvän kauden iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cupissa. Hän paukutti toiseksi isopistoolilla kauden ensimmäisessä osakilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 4. huhtikuuta. Jäntti on ottanut paikan sekä iso- että vakiopistoolin finaaliin.

Suomalaisampujilla on jo kahdeksan paikkaa iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cupin finaaliin, joka ammutaan 11.-13. syyskuuta Sveitsin Thunissa. Jokaisessa Walther Eurooppa-cupin osakilpailussa on jaossa finaalipaikka kolmelle parhaalle paikkaa vailla olevalle ampujalle sekä iso- että vakiopistoolissa. Ensimmäisessä osakilpailussa huhtikuun alussa suomalaiset käyttivät kotikenttäedun mainiosti hyväkseen Vierumäki Areenassa ja ottivat paikoista kolme: Jorma Jäntti ja Marko Räsänen paukuttivat finaalipaikan isopistoolilla ja Ari Meinander vakiopistoolilla. Kai Jahnsson otti paikan sekä vakio- että isopistoolin finaaliin Hannoverissa 2.-3. toukokuuta. Meinander paukutti isopistoolilla finaalinpaikan eilen ja Jäntti tänään Århusissa. Lisäksi Janne Kuvaja ansaitsi isopistoolin finaalipaikan jo viime syksynä, kun hän voitti isopistoolin finaalin.

Viime vuoden finaalissa ampui kolme suomalaista: Kuvajan lisäksi Meinander ja Marko Talvitie.

Iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cup, Århus, Tanska, 13.-14.6.2009.

Vakiopistooli, 60 ls, miehet: 1) Frans Sörensen Tanska 571, 2) Pål Hembre Norja 570, 3) Jorma Jäntti Suomi 569 / 44 uusinnassa kolmannesta sijasta, 4) Tor Jonassen Norja 569 / 43, …8) Ari Meinander Suomi 564, …13) Marko Talvitie Suomi 560, …15) Ville Nousiainen Suomi 560, 16) Petri Ylinen 560, …20) Teemu Lahti Suomi 555, …22) Antti Jokinen Suomi 551, 23) Janne Kuvaja Suomi 548.

Jorma Jäntti otti paikan vakiopistoolin finaalin.

Janne Kuvaja ampui isopistoolilla kolmanneksi 581 pisteellä Walther Eurooppa-cupissa Tanskan Århusissa lauantaina 13. kesäkuuta. Norjan Pål Hembre voitti 585 pisteellä. Viidenneksi sijoittunut Ari Meinander otti 577 pisteellä jaossa olleen finaalipaikan.

Kauden toisen voittonsa isopistoolin Eurooppa-cupissa ottanut Norjan 46-vuotias Pål Hembre on kokenut ja menestynyt pistooliampuja. Hänen meriittilistallaan on muun muassa isopistoolin MM-kulta 1994, MM-hopea 1998 ja vakiopistoolin MM-hopea 1998. Vakiopistoolin EM-kultaa hän on ampunut 1995, isopistoolin EM-kultaa 1993 ja isopistoolin EM-pronssia 2001.

Poliisien Ampumaseuraa edustava 36-vuotias Janne Kuvaja oli tyytyväinen kisan jälkeen. Viime vuonna parhaimmillaan 589 pistettä ampunut Kuvaja on löytämässä kuntonsa, kun kesä lämpenee ja Euroopan mestaruuskilpailut lähenevät. Ampumaurheiluliitto on jo valinnut Kuvajan kilpailemaan EM-mitaleista heinäkuussa Kroatian Osijekissa.

– Tarkkuusosa on löytymässä. Kontiolahdella ammuin 292 ja nyt 290. Tänään pikaosalla oli yksi huono sarja – 46 pistettä neljällä ysillä. Muuten kaikki sarjat olivat 48-50 pistettä, vantaalainen Kuvaja kertoi.

– Nouseva tuloskunto antaa itseluottamusta tuleviin kisoihin. Olo on helpottunut alkukauden taaperruksen jälkeen. Pienet asiat liipaisussa, pidossa ja korvien välissä ovat asettumassa radalleen. Kolme viimeistä starttia isopistoolilla ja vakiopistoolilla ovat olleet nousujohteisia ja kesää on vielä hyvin jäljellä.

Janne Kuvaja laukoi isopistoolilla 582 (292+290) pistettä ja vakiopistoolilla 572 (193+188+191) pistettä Karelia Matchissa Kontiolahdella viime viikonloppuna.

Sysmäläinen Ari Meinander oli Janne Kuvajan tavoin tyytyväinen mies kisan jälkeen. Lahden Ampumaseuraa edustava 45-vuotias Meinander otti 577 pisteellä paikan isopistoolin finaaliin.

– Tarkkuusosa oli puurtamista. Pikaosa oli erinomainen viimeistä sarjaa lukuun ottamatta. Fiilis on hyvä, kun tavoitteena ollut finaalipaikka tuli, Meinander sanoi.

Kun Ari Meinander ampui tänään isopistoolilla paikan Walther Eurooppa-cupin finaaliin, suomalaisampujilla on jo seitsemän finaalipaikkaa. Vakio- ja isopistoolin Walther Eurooppa-cupin finaaliin ammutaan 11.-13. syyskuuta Sveitsin Thunissa.

Jokaisessa Walther Eurooppa-cupin osakilpailussa on jaossa finaalipaikka kolmelle parhaalle paikkaa vailla olevalle ampujalle sekä iso- että vakiopistoolissa. Ensimmäisessä osakilpailussa huhtikuun alussa suomalaiset käyttivät kotikenttäedun mainiosti hyväkseen Vierumäki Areenassa ja ottivat paikoista kolme: Jorma Jäntti ja Marko Räsänen paukuttivat finaalipaikan isopistoolilla ja Ari Meinander vakiopistoolilla. Kai Jahnsson otti paikan sekä vakio- että isopistoolin finaaliin Hannoverissa 2.-3. toukokuuta. Lisäksi Janne Kuvaja ansaitsi isopistoolin finaalipaikan jo viime syksynä, kun hän voitti isopistoolin finaalin.

Viime vuoden finaalissa ampui kolme suomalaista: Kuvajan lisäksi Meinander ja Marko Talvitie.

Iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cup, Århus, Tanska, 13.-14.6.2009.

Isopistooli, 60 ls, miehet: 1) Pål Hembre Norja 585, 2) Tor Jonassen Norja 582, 3) Janne Kuvaja Suomi 581, …5) Ari Meinander Suomi 577, 6) Ville Nousiainen Suomi 577, …8) Jorma Jäntti Suomi 576, …12) Petri Ylinen Suomi 571, …15) Marko Talvitie suomi 568, …24) Antti Jokinen Suomi 563, …32) Teemu Lahti Suomi 559.

Ari Meinander otti paikan isopistoolin finaaliin. Huomenna ohjelmassa on vakiopistoolikilpailu.

Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallitus on valinnut joukkueen Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton ruutiaselajien EM-kilpailuun kokouksessaan tänään tiistaina 9. kesäkuuta. EM-kilpailu ammutaan 14.-25. heinäkuuta Kroatian Osijekissa. Euroopan mestaruuksista kilpailevat muiden muassa olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummela trapissa, olympiahopeamitalisti Marko Kemppainen skeetissä ja olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen pienoiskiväärilajeissa ja 300 metrin kiväärilajeissa. Ampumaurheiluliitto täydentää EM-joukkuetta ensi maanantaina 15. kesäkuuta.

– Valinnoissa huomioitiin haulikon MM-kilpailu, joka on elokuussa Slovenian Mariborissa. Osa urheilijoista, esimerkiksi skeetin maailmancupissa maanantaina toiseksi ampunut Heikki Meriluoto, valmentautuu ne päätavoitteenaan, toteaa Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Leena Paavolainen.

– EM-menestystä odotan ensisijaisesti urheilijoilta, jotka ovat menestyneet aiemmissa arvokilpailuista ja tämän vuoden maailmancupin kilpailuissa.

Suomalaiset ovat ampuneet monta finaalipaikkaa ruutiaselajien maailmancupeissa tänä vuonna. Ilmakiväärin olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen tähtäsi seitsemänneksi pienoiskiväärin makuuasennon 60 laukauksen kilpailussa Pekingissä 20. huhtikuuta. Hanna Etula ampui seitsemänneksi pienoiskiväärin 3×20 laukauksen kilpailussa Pekingissä 21. huhtikuuta. Olympiapronssimitalisti Marko Kemppainen paukutti skeetissä kolmanneksi Kairossa 9. toukokuuta. Tiia Törmälä laukoi kahdeksanneksi pienoiskiväärin 3×20 laukauksen kilpailussa Münchenissä 19. toukokuuta. Krister Holmberg voitti MM-kultaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin 60 ls:n kilpailussa Tshekin Pilsenissä lokakuussa 2008.

Suomen joukkue Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton ruutiaselajien EM-kilpailussa Kroatian Osijekissa 14.-25.7.2009.

Pienoiskivääri, naiset, 3 x 20ls ja makuuasennon 60ls: Hanna Etula Lahden Ampumaseura, Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat ja Marjo Yli-Kiikka Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura. Varalla: Pauliina Frilander Pieksämäen Seudun Ampujat.

Pienoiskivääri, miehet, 3 x 40ls ja makuuasennon 60ls: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Pekka Saari Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura ja Jussi Puustinen Joensuun Ampujat.

300 metrin kiväärilajit (3×40 ls, makuuasennon 60 ls sekä 3×20 ls): Henri Häkkinen Joensuun Ampujat ja Jussi Puustinen Joensuun Ampujat. Kolmas mies päätetään 15.6.

Pienoiskivääri, pojat, 3 x 40ls ja makuuasennon 60ls: Juho Kurki Kankaanpään Ampujat, Jaakko Björkbacka Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura ja Sami Valkama Turun Seudun Ampujat.

Liikkuva maali, miehet, pienoiskivääri, 60ls ja 40ls: Krister Holmberg Raseborgs Skyttar.

Liikkuva maali, pojat, pienoiskivääri, 60ls ja 40ls: Tomi-Pekka Heikkilä Kymppi-64 (Kangasala), Sami Heikkilä Kymppi-64 ja Mårten Westerlund Raseborgs Skyttar.

Urheilupistooli, naiset, 60ls: Ritva Karri Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura.

50m pistooli, miehet, 60ls: Kai Jahnsson Poliisien Ampumaseura (Helsinki) ja Teemu Tiainen Poliisien Ampumaseura.

Iso- ja vakiopistooli, miehet, 60ls: Janne Kuvaja Poliisien Ampumaseura ja Kai Jahnsson Poliisien Ampumaseura. Kolmas mies päätetään 15.6.

50m pistooli, pojat, 60ls: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto.

Trap, miehet, 125 kiekkoa: Päätetään 15.6.

Trap, naiset, 75 kiekkoa: Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan Seudun Urheiluampujat ja Mopsi Veromaa Sibbo Skyttegille.

Trap, pojat, 125 kiekkoa: Jesse Kinnunen Sibbo Skyttegille. Mahdollisesti täydennetään 15.6.

Kaksoistrap, miehet, 150 kiekkoa: Simo Köylinen Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Sami Ritsilä Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujat ja Niko Hyvärinen Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Skeet, miehet, 125 kiekkoa: Lauri Leskinen Sibbo Skyttegille ja Marko Kemppainen Suomussalmen Urheiluampujat. Kolmas mies täydennetään 15.6.

Skeet, naiset, 75 kiekkoa: Marjut Heinonen Haapaveden Ampumaseura.

Skeet, pojat, 125 kiekkoa: Vesa Pietarila Lounais-Hämeen Ampujat, Jarno Mattila Hyvinkään Metsästysampujat ja Matti Pietarinen Kontiolahden Urheilijat. Varalla: Teemu Vähämäki Lounais-Hämeen Ampujat.

Sata vuotta sitten järjestettiin ensimmäiset haulikon SM-kilpailut Suomessa. Suomen Ampumaurheiluliiton haulikkojaoston, SSG:n (Sibbo Skyttegille) ja FSK:n (Flyktskytteklubben) toimesta toimeenpantiin sunnuntaina 7.6. Sipoon keskusampumaradalla taannoisen tapahtuman "muistokilpailut". Se oli yksi osanen SAL:n tämän vuoden 90-vuotistaipaleen juhlintaa. Päällekkäispiippuisten kisan voitti SSG:n Veli-Matti Matikainen ja rinnakkaispiippuisten kisan voitti FSK:n Mikael Huber.

Sipoossa ei yksin kilpailtu, vaan menneitä muistettiin muullakin tavoin. Kahvilarakennukseen oli pystytetty lajin hienosta historiasta kertova näyttely. SAL:n vuosikymmeniä esiteltiin komein, siirrettävin, seinäjulistein. Flyktskytteklubben oli lähinnä Mikael Huberin toimesta koonnut Konrad Huberin saavutusten ympärille oman näyttelynsä. Esillä oli haulikoita, patruunoita, mitaleja, olympiakisojen mitaliesta lähtien, sekä arvokkaita palkintoja.

Tulevaisuutta (?) valotettiin haulikkoammunnan simulaattorilla, ja uutta laitetta kokeiltiin innokkaasti.

Tilaisuuden kutsua ja tapahtuman tiedotusta oli toteltu. Radalla oli noin 200 henkilöä, joista kolmannes osallistui kisaan. Muut seurasivat Lontoon vuoden 1908 kisojen säännöin ammuttua kilpailua, hörppäsivät SAL:n tarjoamat kakkukahvit, tutustuivat näyttelyyn tai keskustelivat muistellen menneitä.

Yhden muiston toi tapahtuman avaaja, SAL:n puheenjohtaja Mikko Nordquist. Hän muisteli isänsä kertoneen kerran menostaan ampumaradalle. Jussi Nordquist kysyi radan pitäjältä, että oliko kivääriampujia jo näkynyt. Ei ollut, mutta pistooli- ja haulikkoherrat olivat jo paikalla, mutta kiväärimiehistä isä Nordquist oli ensimmäinen.

Herraskaisilta nuo näyttävät vieläkin, jos heitä verrataan kiväärivarusteitaan niska kumarassa raahaavaan tussariväkeen.

Juhlakilpailun täydelliset tulokset ovat liitteenä.

Teksti ja kuvat Matti Erkkilä

Ampujan kiitokset hienosta haulikkoammunnan 100-vuotistapahtumasta

Hitaana hämäläisenä vasta kotimatkalla huomasin, että olisi ollut todella aihetta kiittää kilpailun eteen eniten töitä tehneitä. Kisan ideoijina ja taustatietojen kerääjinä toimineet Mikael Huber ja Curt Sjöblom olivat tehneet lajillemme arvokkaan historiateon. Samoin seuroja SSG ja FSK, kilpailu ei ollut seuroille rahallisesti tuottoisa, mutta meidän osallistujien keskuudessa varmasti arvokas.

Kilpailu itsessään toteutettiin vanhojen sääntöjen mukaan, noudateltiin Lontoon olympialaisten kisaohjelmaa. Kilpailun lomassa oli hieno vaihtaa mielipiteitä välillä nykypäivän ja myös jo vuosikymmenet sitten maamme haulikkoammunnan kärkeen kuuluneiden huippuampujiemme kanssa.

Toivottavasti joku ottaa tapahtuman uusiksi, kun SAL täyttää 100 vuotta

Hannu Haapaniemi