Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan uudistetun Maailman antidopingsäännöstön ja sen mukaisen Suomen antidopingsäännöstön myötä rangaistukset vakavista tarkoituksellisista dopingrikkomuksista kovenevat. Toisaalta rangaistuksista päätetään aiempaa joustavammin ja harkitummin. Dopingtestit kohdennetaan entistä tarkemmin, ja urheilijat ja lajiliitot ovat yhä tärkeämmässä asemassa puhtaan urheilun puolustajina.
Uudessa säännöstössä urheilijoilla, urheilijan tukihenkilöillä ja lajiliitoilla on tärkeä rooli osana dopingvalvontaa ja puhtaan urheilun edistämistä. Heillä on nyt esimerkiksi velvollisuus vaihtaa antidopingorganisaatioiden kanssa tietoja silloin, kun epäillään dopingrikkomusta.
Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva säännöstö sisältää uuden määritelmän dopingrikkomuksista. Aiemman kahdeksan sijaan dopingrikkomuksia on nyt määritelty kymmenen erilaista. Uudet rikkomukset koskevat erityisesti urheilijoiden kanssa toimivia henkilöitä ja heidän osallisuuttaan dopingrikkomukseen johtavassa toiminnassa.
ADT tulee jatkossa selvittämään dopingrikkomusten yhteydessä myös urheilijan mahdollisten tukihenkilöiden osallisuuden rikkomukseen. Näin on erityisesti silloin, kun dopingrikkomuksen on tehnyt alaikäinen urheilija tai jos tukihenkilön urheilijoista enemmän kuin yksi on syyllistynyt dopingrikkomukseen.
Uudessa antidopingsäännöstössä korostetaan urheilijoiden ja valmentajien vastuuta olla tietoisia antidopingasioista. Urheilijoilla ja urheilijan tukihenkilöillä on samalla oikeus saada riittävästi tietoa antidopingasioista. Tässä suuri vastuu on lajiliitoilla. Lajiliiton tulee järjestää riittävästi koulutustilaisuuksia, joissa urheilijoiden ja valmentajien on mahdollista saada riittävästi ajan tasalla olevaa tietoa sekä oppia tuntemaan oikeutensa ja vastuunsa antidopingasioissa. ADT auttaa lajiliittoja koulutusten toteuttamisessa.
Säännöstö painottaa lajiliittojen edustajien osuutta myös mahdollisten dopingrikkomusten selvittämisessä. Lajiliitolla tulee olla selkeät kurinpitosäännöt, joilla voidaan yksiselitteisesti puuttua esimerkiksi dopingvalvontaa vaikeuttavaan toimintaan. Lajiliiton tulee voida antaa seuraamuksia antidopingtyön vastaisesta toiminnasta, jota on esimerkiksi joukkuepooliin kuuluvan joukkueen toistuva vaadittujen harjoitustietojen toimittamisen laiminlyönti, epäasiallinen käyttäytyminen dopingtestiryhmää kohtaan, kieltäytyminen yhteistyöstä ADT:n tutkiessa mahdollista dopingrikkomusta, urheilijan tukihenkilön kielletyn aineen käyttö tai muunlainen kieltäytyminen noudattamasta yhdessä sovittuja pelisääntöjä.
Tutkinnalliset menettelyt otetaan käyttöön
Uuden Maailman antidopingsäännöstön ja kansainvälisen testaus- ja tutkintastandardin mukaisesti käyttöön otetaan niin sanotut tutkinnalliset menettelyt. Niillä tarkoitetaan tietojen ja todisteiden hankkimista erilaista lähteistä, esimerkiksi arvioimalla urheilijoiden veriprofiileja tai haastattelemalla ihmisiä. Tietoja käytetään dopingvalvonnan tehostamiseen ja mahdollisten dopingrikkomusten toteamiseen.
Uusi antidopingsäännöstö velvoittaa kaikkia siihen sitoutuneita tahoja, myös urheilijoita ja urheilijan tukihenkilöitä, tekemään yhteistyötä dopingrikkomuksia tutkivien antidopingorganisaatioiden kanssa. Tutkinnalliset menettelyt ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun epäiltyyn dopingrikkomukseen ei liity positiivista testitulosta.
Erivapausstandardi uudistuu
Merkittävin muutos uudessa kansainvälisessä erivapausstandardissa koskee eri antidopingorganisaatioiden välistä keskinäistä erivapauksien tunnustamismenettelyä. Antidopingorganisaatioiden tulee jatkossa tunnustaa toistensa myöntämät erivapaudet, kunhan ne täyttävät erivapausstandardissa määritetyt ehdot. Esimerkiksi urheilijan, jolla kansainväliselle tasolle noustessaan on jo voimassa oleva ADT:n myöntämä erivapaus, tulee (kansainvälisen lajiliiton näin edellyttäessä) hakea kansainväliseltä lajiliitoltaan tunnustusta tälle erivapaudelle.
Jos eri antidopingorganisaatiot eivät ole yhtä mieltä erivapauden myöntämisperusteiden täyttymisestä, Maailman antidopingtoimisto WADA tekee lopullisen päätöksen erivapauden voimaan tulosta tai jäämisestä.
Toinen edessä oleva muutos erivapauskäytännöissä koskee ADT:n lajikohtaisen tasomäärittelyn ulkopuolisia urheilijoita, joiden tulee vuoden 2015 alusta alkaen (mahdollisen dopingtestin jälkeen) hakea erivapautta takautuvasti sen osoittamiseksi, että urheilussa kiellettyjen lääkkeiden käytölle on ollut erivapauden myöntämiseksi edellytetyt lääketieteelliset perusteet.
Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa
WADAn tuore luettelo urheilussa kielletyistä aineista ja menetelmistä tulee voimaan 1.1.2015.
WADA on lisännyt seurannan kohteena olevien aineiden listalle verenpainelääke telmisartaanin, joka saattaa parantaa suorituskykyä lisäämällä kestävyyttä insuliini- ja sokeriaineenvaihduntaan kohdistuvien vaikutustensa vuoksi. Seurannan alla on nyt myös sydämen työtä hapenpuutteessa helpottava meldonium eli mildronaatti. Tavoitteena on selvittää näiden valmisteiden käytön laajuutta urheilijoilla, eikä niiden käytöstä seuraa rangaistusta vuonna 2015.
ADT julkaisee luettelon urheilussa kielletyistä aineista ja menetelmistä internetsivuillaan heti vuoden alussa. Painettua julkaisua toimitetaan lajiliitoille edellisvuosien tapaan. Urheilijat voivat tilata maksutonta julkaisua myös suoraan ADT:lta.
Lähde: ADT:n tiedote 17.12.
